Aurinkopaneelien hyödyntäminen yhteisökompostoinnissa ja kasvinviljelyssä Lapin olosuhteissa | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

  • Rahoitusta

Experiment's themes

KasvatusOppiminenIlmastoYhteisöllisyysLähiruokaHiilijalanjälkiKaupunkiviljelyHiilensidontaJätteen määrän vähentäminenAsennevaikuttaminenKestävä kehitys
Experiment created 30.04.2020

Aurinkopaneelien hyödyntäminen yhteisökompostoinnissa ja kasvinviljelyssä Lapin olosuhteissa

Tavoitteena on tutkia, voidaanko aurinkopuhaltimella ylläpitää kompostin toimintaa pitkillä pakkasjaksoilla ja pidentää kasvukautta kasvinviljelyssä Lapin olosuhteissa. Lisäksi kokeilussa on tavoitteena tutkia yhteisökompostoinnin onnistumista.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Itä-Lapin alueella ei kerätä biojätettä kuljetuskustannuksellisista syistä, vaan se toimitetaan sekajätteen mukana polttoon. Jos biojäte kerättäisiin erikseen, se kuljetettaisiin erillisellä kuljetuskalustolla Ouluun Ruskon biokaasulaitokselle. Pyhätunturin matkailualueen matkailijat tulevat eripuolelta Suomea ja maailmaa. Moni pitää biojätteen lajittelua itsestäänselvyytenä ja sen mahdollisuuden puuttuminen Itä-Lapissa herättää ihmetystä ja jopa närkästystä matkailijoiden keskuudessa. Koska biojätteen kuljetuksesta syntyy kustannuksia sekä päästöjä, paras ratkaisu on, jos biojäte voidaan käsitellä ja hyödyntää sillä alueella missä se syntyy. Useissa lappilaisissa kotitalouksissa biojätettä kompostoidaan, mutta Lapin olosuhteissa pakkaskausi on pitkä ja komposti jäätyy helposti. Pakkasen ja lumen vuoksi myös kotipuutarhureiden kasvukausi jää Lapissa lyhyeksi. Tämän kokeilun kautta etsitään pienimuotoista paikallista tapaa käsitellä ja hyödyntää biojätettä sekä tutkia, voidaanko aurinkoenergiaa hyödyntää kompostin ja viljelylaatikoiden lämmittämiseen ja kasvukauden pidentämiseen. Kevät aurinko alkaa paistaa helmikuun lopulla, vaikka pakkaset vielä paukkuvat. Lisääntyvä valonmäärä mahdollistaa aurinkopaneelien ja sen sovellusten hyödyntämisen. Yksi tällainen sovellus on aurinkopuhallin, jossa auringon säteily lämmittää aurinkovaraajan lämmönkeruupinnan. Paneeliin integroitu aurinkokenno tuottaa sähköä ja käynnistää automaattisesti puhaltimen, joka puhaltaa kuivaa ja lämmintä ilmaa rakennuksen sisälle. Laite käynnistyy ja pysähtyy automaattisesti täysin auringon valon ohjaamana. Aurinkopuhaltimia hyödynnetään mm. lämmittämättömien kesämökkien ilman lämmittämisessä ja ilmanvaihdon tehostamisessa. Kokeilun aikana testaamme, onko samaa puhallintekniikkaa mahdollista soveltaa kompostin ja kasvulaatikon lämmittämisessä. Tuolloin aurinkopaneeli tuottaa lämmintä ilmaa kompostiin ja kasvulaatikkoon sijoitettuun ilmaputkistoon, joka ylläpitää ja tehostaa kompostin käymistä myös pitkällä pakkasjaksolla ja saa kasvulaatikon mullan sulamaan aikaisemmin keväällä. Kompostointialuekokeilulla nähdään myös, toimiiko yhteisökompostointi alueella, jossa biojätekeräystä ei voida järjestää. Onnistuessaan yhteisökompostointi toimii loistavana esimerkkinä muille lappilaisille matkailualueille sekä asuinyhteisöille. Jos aurinkopuhaltimella saadaan kompostointiprosessi pysymään käynnissä ympärivuoden, voidaan samaa systeemiä hyödyntää myös lappilaisissa kotitalouksissa.

Miten kokeilu toteutetaan?

Pyhätunturin matkailukeskuksen alueelle järjestetään kompostointialue, jonne rakennetaan lappilaiseen tunturi- ja matkailumaisemaan soveltuvat ulkokuoreltaan puuta olevat kompostit, jälkikompostointiyksiköt, valmiin kompostin säilytysyksikkö sekä kompostikuivikkeelle säilytyslaatikot. Kompostirunkojen sisään asennetaan ilmankiertoputkistot. Kompostin eteläsivulle asennetaan aurinkopaneelit, joiden avulla kevättalvella ja keväällä ilmankiertoputkiston ilmaa lämmitetään. Alueelle rakennetaan myös viljelylaatikoita, joissa syntyvää kompostia voidaan hyödyntää. Kaksi viljelylaatikoista rakennetaan kahden kompostorin kylkeen. Näissä komposti/viljelylaatikko yhdistelmissä ilmankiertoputkisto kiertää kompostin ja kasvulaatikon puolella. Näin saadaan aurinkolämpöä hyödynnettyä myös viljelylaatikon aikaisempaan sulamiseen ja kasvukautta saadaan pidennettyä. Kompostiin kytkettyyn kasvulaatikkoon, siemenet kylvetään jo syksyllä, jotta kasvu käynnistyy mahdollisimman pian keväällä. Viljelylaatikoihin kylvetään kompostialueen kevät talkoissa yhteisesti valikoituja kaikkien hyödynnettäviä kasveja. Kompostointi- ja viljelyalue aidataan riukuaidalla, jotta porot eivät pääse herkuttelemaan viljelykasveilla. Alueelle rakennetaan infokyltti. Kokeilulle laaditaan yhteisökompostoinnin ja aurinkopaneelijärjestelmän ohjeistus. Kompostialueen järjestetään informatiiviset avajaiset. Jos kustannukset sallivat, rakennetaan myös toinen kompostointialue ja viljelylaatikot Pelkosenniemen koululle. Tämä alue toimisi opetustoimen tukena. Koululla olevan kompostointialue hoidettaan yhdessä oppilaiden ja kouluhenkilökunnan puolelta sekä talkoilla kyläyhteisön kanssa. Kokeilun myötä tapahtuisi konkreettista ympäristökasvatusta sekä kasvinviljelytaitojen karttumista. Kokeilu aloitetaan elokuussa 2020 ja se jatkuu elokuulle 2021. Tuolla ajanjaksolla nähdään aurinkopuhaltimen ja kompostin yhteistoiminta sekä kahden komposti/viljelylaatikon yhteistoiminta sekä yhteisöllisen kompostoinnin toimivuus Pyhätunturin ja mahdollisesti myös Pelkosenniemen koulun biojätteiden käsittelyssä. Kokeilun aikana kompostialueen käyttöä ja toimivuutta seurataan 1,5 kk välein tehtävillä tarkastuskäynneillä. Kokeilun etenemistä viestitään Pelkosenniemen kunnan nettisivuilla, VähäC -hankkeen facebook-sivuilla, sekä Pyhä-Luosto matkailuyhdistyksen viestintäkanavissa.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun vetovastuussa on Pelkosenniemen kunta. Kokeilussa innostetaan mukaan yhteisölliseen toimintaan Pyhätunturin matkailualueen yrittäjät, asukkaat ja mökkien omistajat sekä matkailijat. Kokeilun aikana kompostointiin liittyvä toiminta pyritään luovuttmaan alueen yhteisöille, mutta käytännössä syntyvien kokemusten myötä pohditaan myös tarvitaanko toiminnan jatkamiseksi kunnan tukea esimerkiksi alueen kunnossapitotöihin.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun kustannusarvio on 10 000 €. Kokeilurahalla hankitaan: 4 kpl Mini Pöhiskö aurinkopuhallinta ( yhteensä n.1600 €), 2 kpl puurakenteista lämpöeristettyä kompostia ( 600 l), 2 kpl puurakenteista koposti- ja viljelylaatikkoyhdistelmää ( komposti 600 l ja viljelylaatikko ( 750x1400 mm) riukuaita alueen ympärille, 1 kpl kannellinen puurakenteinen jälkikopostointikehikko, 1 kpl infokyltti, karvuturvetta ja siemeniä sekä tilataan infojulisteita Pyhtunturin matkailualueelle. Kompostialueen rakennustyöhön palkataan kirvesmies.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kokeilun organisoivat yhdessä Pelkosenniemen elinkeinokoordinaattori ja Vähä C- hankkeen projektipäällikkö Sari Leinonen.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Kokeilu aloitetaan elokuussa 2020 ja se jatkuu elokuulle 2021. Tuolla ajanjaksolla nähdään aurinkopuhaltimen ja kompostin yhteistoiminta sekä kahden komposti/viljelylaatikon yhteistoiminta sekä yhteisöllisen kompostoinnin toimivuus Pyhätunturin ja mahdollisesti myös Pelkosenniemen koulun biojätteiden käsittelyssä. Kokeilun aikana kompostialueen käyttöä ja toimivuutta seurataan 1,5 kk välein tehtävillä tarkastuskäynneillä. Tarkastuskäynneillä seurataan kuinka kompostointialuetta käytetään, kuinka paljon biojätettä kertyy, kompostointiprosessin käynnistymistä ja prosessin toimivuutta. Viljelylaatikoiden osalta seurataan ja vertaillaan perinteisen viljelylaatikon ja aurinkopuhallinta hyödyntävän viljelylaatikon eroa kasvualustan jäätymisen, sulamisen sekä kasvukauden alkamisen ajankohtien osalta.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Kokeilun vetovastuussa on Pelkosenniemen kunta. Kokeiluun liittyvä tiedottaminen, kokeilun seuranta ja organisointi toteutetaan Pelkosenniemen kunnan elinkeinkoordinaattorin toimesta ja Vähä C-hankkeessa. Vähä C- hanke on Itä-Lapin kuntayhtymän vähähiilisyyden edistämishanke ja Pelkosenniemi on yksi hankeen rahoittajista ja osallisista.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilulle haetaan täyttä rahoitusta Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmasta. Ilman rahoitusta kokeilu ei toteudu.

Learned from the experiment

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Yhteisöllisessä kompostikokeilun kompostointialueet valmistuivat vasta vuoden 2020 viimeisinä päivinä, joten varsinaisia kokeilun tuloksia päästään seuraamaan vasta vuoden 2021 alussa. Alkuperäisestä aikataulustaan kokeilu viivästyi urakoitsijan saatavuusongelmaan. Onneksi urakoitsija lopulta kuitenkin saatiin ja kompostointialueet valmistuivat. Yhteisökomposti alueita rakennettiin kaksi ja toinen sijaitsee Pelkosenniemen kylällä koulun ja jätteidenkeräyspisteen läheisyydessä ja toinen alue sijaitsee Pyhätunturin matkailualueen jätepisteen yhteydessä. Kokeilun erityispiirteenä on aurinkopuhaltimen liittäminen kompostoriin ja viljelylaatikkoon. Molemmille yhteisökompostialueille totutettiin kaksi kompostoria ja kaksi viljelylaatikkoa. Toiseen kompostoriin ja toiseen viljelylaatikkoon asennettiin putkisto, johon Mini Pöhiskö aurinkopuhallin on kytketty. Kevään 2021 aikana päästään seuraamaan, miten aurinkopuhallin vaikuttaa kompostin toimintaan ja aikaistuuko kasvukausi viljelylaatikossa, johon puhallin on kytketty. Koska kyseessä on yhteisökomposti, päästään myös seuramaan, kantaako yksilöistä muodostuva yhteisö vastuuta kompostointi- ja viljelylaatikkoalueesta ja otetaanko alueet käyttöön. Verrattavina on myös kaksi erilaista yhteisöä. Pelkosenniemen kylällä olevaa kompostipistettä tulevat käyttämään kyläyhteisön asukkaat ja mahdollisesti viereisen peruskoulun käyttäjät. Pyhätunturin matkailualueella kompostialueita käyttävät lähinnä matkailijat. Alun perin idea kompostialueesta syntyikin alueen matkailijoiden kommenteista; he ihmettelivät miksi biojätettä ei kerätä Itä-Lapin alueella.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Vaikka kompostialueista on kokemusta vasta rakentamisvaiheesta, paljon on jo opittu. Tulevaisuudessa vastaavanlaisia alueita rakennettaessa olisi hyvä tehdä yhteistyötä mahdollisesti alueella sijaitsevien oppilaitosten kanssa. Tässäkin kokeilussa pyrittiin yhteistyöhön ammattioppilaitoksen rakennusosaston kanssa, mutta heidänkin resurssinsa oli ehditty jo kiinnittää muihin projekteihin. Tässä kokeilussa kompostointialueen rakenteet tehtiin uudesta sahatavarasta. Materiaalikustannukset nousivat urakoitsijan alkuperäistä kustannuslaskelmaa suuremmaksi. Kiertotalous kunniaan ja ehdottomasti tämän tyyppisen alueen rakentamisessa olisi voinut käyttää kierrätettyä puutavaraa. Hankkeeseen ostettiin nyt uudet aurinkopuhaltimet, mutta aurinkopuhallin sovelluksesta löytyy myös tee-se -itse versioita, joita olisi voitu myös hyödyntää tässäkin kokeilussa, erityisesti silloin, jos mukana olisi ollut oppilaitos. Kevään 2021 aikana päästään seuraamaan, miten aurinkopuhallin vaikuttaa kompostin toimintaan ja aikaistuuko kasvukausi viljelylaatikossa, johon puhallin on kytketty. Koska kyseessä on yhteisökomposti, päästään myös seuramaan, kantaako yksilöistä muodostuva yhteisö vastuuta kompostointi- ja viljelylaatikkoalueesta ja otetaanko alueet käyttöön. Verrattavina on myös kaksi erilaista yhteisöä. Pelkosenniemen kylällä olevaa kompostipistettä tulevat käyttämään kyläyhteisön asukkaat ja mahdollisesti viereisen peruskoulun käyttäjät. Pyhätunturin matkailualueella kompostialueita käyttävät lähinnä matkailijat. Alun perin idea kompostialueesta syntyikin alueen matkailijoiden kommenteista. He ihmettelivät miksi biojätettä ei kerätä.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Nyt kun alueet valmistuivat, alkaa varsinainen alueiden käyttöönotto ja siitä tiedottaminen. Tiedottamalla alueista ja kompostoinnin tärkeydestä pyritään innostamaan alueiden yhteisöjä. Kevään 2021 aikana saadaan varsinaiset aurinkopuhaltimiin liittyvät käyttökokemukset ja niistä tiedotetaan kokeilun paikan kautta ja kaikkien VähäC- hankkeen sekä Pelkosenniemen kunnan tiedotuskanavien kautta. Kokeilun toivotaan herättävän mielenkiintoa ja sen myötä myös julkisuutta. Jos odotukset aurinkopuhaltimien toimivuudesta niin viljelylaatikoiden kasvukauden pidentäjänä, että kompostin toiminnan ylläpitäjänä ja tehostajana kovilla pakkasjaksoilla täyttyvät, on sovellus merkittävä. Siitä hyötyvät lappilaiset kompostoijat ja kotipuutarhurit sekä muut biojätettä tuottavat yhteisöt.

What has happened during the experiment?

30.12.2020

Väliraportti

Pelkosenniemen yhteisöllisessä kompostikokeilussa päästiin tositoimiin vasta marraskuun aikana. Kokeilun käynnistäminen viivästyi, koska kokeilualueeseen urakkakilpailutukseen ei saatu yhtään tarjousta. Onneksi vuoden loppupuolella saatiin yksi tarjous ja aluetta päästiin suunnittelemaan lopulliseen muotoonsa yhteistyössä pelkosenniemeläisen urakoitsijan, Antti Oikarisen kanssa.


Puurakenteiset kompostorit, kompostikuivikeastiat ja katokset ja viljelylaatikoita ympäröivät aidat rakennettiin urakoitsijan verstaassa ja kasattiin lopulliseen muotoonsa paikan päällä joulukuun puolessa välissä. Aurinkopuhaltimia päästiin asentamaan Pelkosenniemen kylän kompostialueelle viikolla 52 ja Pyhätunturin matkailualueen kompostialueelle vasta viikon 53 aikana. Kompostialueita viimeistellään ihan vuoden viimeisiin päiviin saakka.






Comments
Login to comment
Hide comments