2

Ketterä kokeilu

-

  • Rahoitusta
  • Sparrausta
  • Täydennystä tiimiin

Experiment's themes

IlmastonmuutosJohtaminenOsallisuus
Experiment created 30.04.2020

Muutetaan yksilön ilmastoahdistus päättäjien vastuun määrittelyksi ja yhteiseksi ongelmanratkaisuksi

Ilmastokriisikeskustelussa on tuskailtu paljon sitä kuinka vähäiset yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat, ja toisaalta sitä, että päättäjien pitäisi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka joko pakottavat ihmiset ilmastoystävällisiksi tai vielä mieluummin päätöksiä joiden tuloksena ihmisten olisi helppo tehdä ekologisia elämäntapavalintoja. Niinpä harjoittelemme päättäjien ja yksilöiden näkökulmat yhdistävää johtamis- ja osallisuusmallia. Hyödynnämme hiilijalanjälkilaskureiden ja sitoumusten massadataa yksilöiden ja päättäjien näkökulmien yhdistämiseksi. Tulkitsemme datan avulla kuinka paljon päästövähennykset voivat enimmillään levätä yksilöiden elämäntapavalintojen varassa ja kuinka paljon päättäjien on vähintään päätettävä vähennyksiä. Toiseksi kokeilemme kuinka päättäjät ja kuntalaiset voivat hyödyntää dataa ilmastopolitiikan toimenpiteiden yhteisvalmistelussa päästövähennystoimenpiteiden mitoittamiseksi oikein. Lopuksi vielä datasta tuotetaan helposti ymmärrettävää yksilötason tilannetietoa, joka vähentää ilmastoahdistusta ja tarjoaa samalla luvut päättäjiin kohdistettavan rakentavan paineen perustelemiseksi.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Mistä päättäjät saavat oikat luvut ilmastopolitiikan päätöksenteon tueksi?

Tietoa haetaan tutkijoilta ja asiantuntijoilta. Mistä puolestaan tutkijat ja asiantuntijat saavat malleihinsa oikeat luvut? Luonnontieteellisten muuttujien laskenta on verrattain suoraviivaista, mutta haastavuus lisääntyy kun pitää arvioida miten ihmisjoukot käyttäytyvät esimerkiksi liikkumisen, ruokailutapojen tai asuntojen lämmittämisen ja muiden valintojen suhteen erilaisissa tilanteissa?

Yksilön kannalta ilmastokriisin suunnattomuus ja omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ahdistavat. Hiilijalanjälkilaskureiden tekeminen ja sitoumusten tai vinkkien klikkaaminen yksistään ei vielä pelasta maailmaa.

Uusi näkökulmamme on hiilijalanjälkilaskureiden ja sitoumusten massadatan hyödyntäminen päästövähennystarpeen ja ilmastopolitiikan toimenpiteiden suunnittelussa. Datan avulla pääsemme harjoittelemaan ilmastojohtamisen ja -osallisuuden yhdistävää hybridimallia.

Enää kansalaisten ei tarvitse vaatia kaupungintalojen ja parlamenttirakennusten portailla päättäjiä toimimaan, vaan kaikki näkevät minkä verran vähennyksiä on eri osapuolten vastuulla ja voivat keskittyä siihen mihin parhaiten voivat itse vaikuttaa. Paitsi jos päätöksiä ei ala kuulumaan, kansalaiset voivat valmistella tiukemmat toimenpiteet itse ja perustella vaatimukset julkisuudessa tarkalla datalla.

Kokeilusta pyritään kerryttämään oppia jonka avulla voidaan suunnitella jatkossa hiilineutraali lukio -konseptia mallin laajemman mittakaavan testaamiseksi matkalla kuntatason konseptin kehittämiseen. Lisäksi opit palvelevat mallin digitaalisen toteutuksen suunnittelua.

Miten kokeilu toteutetaan?

Taustaksi, Helsingin Ilmastovahti-tiimi suunnitteli viime vuonna yhteisöllisen osallisuuden konseptin Ilmastovahti-alustan tulevaa kehitystyötä varten. Tämä kokeilu on jatkoa em. kehitystyölle tuomalla nyt johtamisen ja osallisuuden yhteen.

Kokeilu kytkeytyy Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman kasvatuksen ja koulutuksen toimenpiteisiin 90-93, jotka sisältävät ilmastokasvatuksen vahvistamisen lukion opetussuunnitelmassa ja oppilaitosyhteistyön.

Aikataulu riippuu poikkeusoloista ja paluusta normaaliin. Osallistujaryhmän haku voidaan käynnistää lukioiden aikataulujen mukaan elo-syyskuussa 2020. Kokeilu voidaan toteuttaa niin fyysisen läsnäolon muodossa kuin etäyhteyksien turvin.

Kokeilun varsinainen konkreettinen sisältö on kuvitteellisen päätöksentekoprosessin “larppaaminen”. Osallistujat ovat kansalaisia, aktivisteja ja päättäjiä (mahdollisesti opettaja) ja heidän koulunsa edustaa kuntaa. Päätöksentekoprosessi edustaa yhtä vuotta kunnan ilmastopolitiikan päätöksenteossa.

Harjoitus toteutetaan osittain valmiita verkkotyökaluja hyödyntäen (hiilijalanjälkilaskuri, kuten Sitran Elämäntapatesti ja 100 fiksua arjen tekoa, Google Spreadsheet tai Microsoft Excel Online).

Toteutusaikataulu ja -sisältö

Ennakkovaihe (3-4 viikkoa)

1. Lukioiden Hiilineutraali Helsinki -opetuksen puitteissa haetaan ryhmä opiskelijoita kokeiluun (n. 20-30 henkeä)

2. Harjoituksen yksityiskohtaisen läpiviennin ja ohjauksen suunnittelu

Varsinainen harjoitus (4 viikkoa)

3. Harjoituksen kickoff

4. “Kansalais-osallistujat “larppaavat” omaa rooliaan - tekevät hiilijalanjälkilaskurin ja valitsevat sitoumuksensa

5. Osallistujat jakavat kokemuksiaan omasta näkökulmastaan omissa kanavissaan, kuten YouTube, TikTok ja Instagram, päättäjien Twitteriä ja Facebookia unohtamatta

6. “Kunnan ilmasto-asiantuntijat” (harjoituksen järjestäjät) “skaalavat” datan sen ja laskevat skenaariot

7. Skenaariot julkaistaan, kansalaiset ja päättäjät neuvottelevat ja aktivistit pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin eri keinoin

8. On päättäjien aika reagoida, tehdä mahdollisia uusia päätöksiä

9. Kansalaisille selviää elämäntapavalintojen ja päätösten vaikuttavuus, harjoitus päätetään, loppukeskustelu

Raportointi ja viestintä (4 viikoa)

10. Kokemusten ja oppien kerääminen, analysointi ja jakaminen. Kokeilun opit puetaan päättäjiä varten brief-muotoiseksi raportiksi. Osallistujia, opettajia sekä osallistamisen että kasvatuksen ammattilaisia varten jaetaan kokemuksellista sisältöä eri somekanavissa mallin konkretian esittelemiseksi. Malli itsessään lisensoidaan uudelleenkäytön sallivalla Creative Commons -lisenssillä.

11. Mallin toimiessa ja datan osoittautuessa kelvolliseksi tulkinta-aineistoksi päättäjien ja yksilöiden vastuunjakokysymykseen, voimme kokeilla uutiskynnyksen ylittämistä vastaamalla mm. aiemmassa keskustelussa huomiota herättäneisiin puheenvuoroihin. Esimerkiksi Riku Rantala vaati päättäjiä laittamaan itsensä ruotuun vaikka väkisin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/12/riku-rantala-miljoonan-lentokilometrin-jalkeen-syyllistaminen-ei-enaa-pure) ja Demos Helsingin Roope Mokka tuskaili, että kymmenessä vuodessakaan keskustelu ei ole vielä siirtynyt siitä kenellä on paras ilmastoratkaisu siihen mikä on politiikan, yksilön valintojen ja teknologian suhde. (https://yle.fi/uutiset/3-10453549)

12. Kokeilun tuloksia esitellään sidosryhmille ja stakeholdereille tapaamisissa ja soveltuvissa tilaisuuksissa (ohryt, koulutukset, kokoukset ym.), tavoitteena vähintään 100+ henkeä suorassa kontaktissa.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimialan ilmastotiimi

Avanto insight oy

+myöhemmin valittava lukio

Kokeilun onnistuessa tulosten käsittelyssä tulisi olla mukana ilmastopolitiikan ja koulutuksen ja kasvatuksen johto.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 10 000 euroa. Kokeiluraha sisältää suunnittelun ja toteutuksen työvoimakustannukset (85%) ja matka- ja yleiskustannukset (arviolta 15%). Työvoimakustannukset jakaantuvat kahdelle hengelle, joiden yhteenlaskettu työpanos on 2 henkilötyökuukautta.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Raimo Muurinen - asiantuntija ja luova suunnittelija, demokratia ja avoin data. Päävastuussa kokeilun toteuttamisesta ja kiinni kokeilussa päätoimisesti. 10 vuoden työkokemus asiantuntijan, projektipäällikön ja suunnittelijan tehtävistä yhdistyksissä ja omassa yrityksessä Avanto insight oy:ssä. Yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena politiikan tutkimus.

Sonja-Maria Ignatius - projektisuunnittelija, ilmastopolitiikka, Helsingin kaupunki. Sonja-Maria on johtanut Helsingin Ilmastovahdin kehitystyötä, työskennellyt asiantuntijana Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman laatimisessa sekä Helsingin ilmastoverkoston koordinoinnissa. Hän on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

Kokeilu toteuttaminen nojaa pääasiassa Kokeilun paikasta haettavaan rahoitukseen. Helsingin kaupungin osuus on kuitenkin merkittävä.

Jo ennen varsinaista toteutusvaihetta, nyt kevätkesällä 2020 Helsingin kaupunki ja Avanto insight ovat suunnittelemasa varsinaista kokeilua edeltävän ennakkovaiheen toteuttamista, joka osaltaan vahvistaa varsinaisen kokeilun edellytyksiä. Helsingin kaupungin suunniteltu rahoitusosuus ennakkovaiheeseen on noin 2500 euroa sekä n. 2 henkilötyöviikkoa omaa työtä.

Varsinaisessa kokeilussa Helsingin kaupungin oman työn osuus on 1 henkilötyökuukausi. Avanto insightin oman työn osuus on n. 2 henkilötyöviikkoa.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Olennainen oppiminen liittyy datan, laskentamallin ja ihmisten todellisen käyttäytymisen yhdistämiseen. Jos osallistujat, niin "kansalaiset", "aktivistit" kuin "päättäjätkin", kokevat että harjoiteltu malli voisi toimia todellisuudessa, olemme onnistuneet varsinaisen ongelman ratkaisun suhteen. Seuraava mittari onkin vakuuttaa seuraavan tason päättäjät mallin levittämiseksi ja skaalaamiseksi koko lukion tasolle ja herättää kiinnostus ilmastopolitiikan johdossa.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Helsingin kaupunki on sitoutunut ja luo edellytykset kokeilun toteuttamselle, sekä on asianomistajana kiinnostunut tulosten hyödyntämisestä ja skaalaamisesta. Kaupunki käyttää omaa työaikaa ja mahdollisesti rahoittaa ennakkovaiheen.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Emme ole hakemassa varsinaista kokeilua varten muuta rahoitusta eikä ole odotettavissa että kokeilu muuten toteutuu.