1

Kokeilun idea

-

Experiment's themes

KorkeakouluMielenterveysVapaaehtoistoimintaYhteisöOsallisuusYhteisöllisyysHyvinvointi
Experiment created 10.11.2017

MyötätuntoMentori -toiminta. Yhdessä kohti myötätuntoisempaa korkeakoulua!

MyötätuntoMentori -toiminta on aivan uudenlaista korkeakouluissa tapahtuvaa vertais- ja vapaaehtoistoimintaa, jonka keskiössä on opiskelijoiden myötätuntotaitojen vahvistaminen. Toiminnan kautta myötätuntoinen ja välittävä ilmapiiri sekä mielen hyvinvointi lisääntyvät korkeakouluyhteisöissä. Samalla voidaan tukea erityisesti niitä opiskelijoita, jotka voivat huonosti ja ovat vaarassa jäädä porukoiden ulkopuolelle.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Korkeakouluissa koetaan yksinäisyyttä ja yhteisöön kuulumattomuutta. Yksinäisyys koskettaa peräti 40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Vain puolet opiskelijoista tuntee kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään (esim. vuosikurssi, laitos, ainejärjestö). Samaan aikaan yhtä moni ilmoittaa kaipaavansa ihmisiä ympärilleen. Yhteisöön kuulumattomuuden tunteet korostuvat usein ihmispaljoudessa, kuten korkeakoulukontekstissa ja kaupunkimiljöössä. Sosiaalisten mahdollisuuksien runsaudessa yksilö voi samalla kokea irrallisuutta ja vieraantumista. Se että ei kuulu joukkoon, ei ole pikku juttu - yksinäisyys satuttaa kuten fyysinen kipu ja se on yhteydessä moniin hyvinvointia heikentäviin tekijöihin. Samalla se aiheuttaa merkittävän riskin opiskeluun liittyville ongelmille ja syrjäytymiskehitykselle. Opiskelijoiden kokemaan yksinäisyyteen ja pahoinvointiin ei tällä hetkellä ole tarjolla riittävästi ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen tukea ja toimintaa. Opiskeluterveydenhuollon, korkeakoulujen hyvinvointityön sekä perinteisen tutortoiminnan rinnalle kaivataan sellaista vertaistoimintaa, joka keskittyy myötätuntoisen ja välittävän ilmapiirin vahvistamiseen. Lisäksi korkeakouluissa koetaan tarvetta vertaistoiminnalle, joka jatkuu myös ns. alkuhulinoiden jälkeen ja johon opiskelija voi liittyä mukaan missä opintojensa vaiheessa tahansa.

Miten kokeilu toteutetaan?

MyötätuntoMentori -toimintamalli tarjoaa ratkaisun edellä esitettyyn ongelmaan. Se on aivan uudenlaista korkeakouluissa tapahtuvaa vertais- ja vapaaehtoistoimintaa, jonka keskiössä on opiskelijoiden myötätuntotaitojen vahvistaminen. Toiminnan kautta myötätuntoinen ja välittävä ilmapiiri, laadukkaat sosiaaliset suhteet sekä mielen hyvinvointi lisääntyvät korkeakouluyhteisöissä. Samalla voidaan tukea erityisesti niitä opiskelijoita, jotka voivat huonosti ja ovat vaarassa jäädä porukoiden ulkopuolelle. MyötuntoMentori -toiminta on luonteeltaan vertaispedagogiikkaan perustuvaa ja mentorihenkistä. Vapaaehtoisille opiskelijoille järjestetään mentorikoulutuksia, joissa keskitytään myötätuntotaitojen ja -valmiuksien vahvistamiseen. Samalla opiskelijamentorit kehittelevät erilaisia konkreettisia keinoja ja toimintoja, joilla he voivat lisätä myötätuntoista ilmapiiriä ja toimintakulttuuria omassa opiskeluyhteisössään.

What has happened during the experiment?

11.11.2017

MyötätuntoMentori-toiminta. Yhdessä kohti myötätuntoisempaa korkeakoulua!

Ongelma, jonka haluamme ratkaista:

Suomalaisissa korkeakouluissa koetaan yksinäisyyttä ja yhteisöön kuulumattomuuden tunnetta. Noin puolet korkeakouluopiskelijoista ilmoittaa kaipaavansa ihmisiä ympärilleen ja lähes yhtä moni kokee ajoittain yksinäisyyttä. Vain puolet opiskelijoista tuntee kuuluvansa johonkin opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssi, laitos tai ainejärjestö. Se että ei kuulu joukkoon, ei ole pikkujuttu. Yksinäisyys satuttaa kuten fyysinen kipu ja se on yhteydessä moniin hyvinvointia heikentäviin tekijöihin ja kokemuksiin. Samalla se aiheuttaa merkittävän riskin opiskeluun liittyville ongelmille sekä syrjäytymiskehitykselle. (Opiskelijabarometri 2014, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016.) 

Ryhmään kuulumattomuuden, kohtaamattomuuden ja yksinäisyyden tunteet korostuvat ihmispaljoudessa, kuten korkeakoulukontekstissa tai kaupunkimiljöössä. Sosiaalisten mahdollisuuksien runsaudessa yksilö voi samalla kokea irrallisuutta ja vieraantumista. Opiskelija on yhtäältä toisten ihmisten, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja monenlaisten mahdollisuuksien ympäröimänä. Toisaalta hän itse, läheiset ja kulttuurinen konteksti asemoivat opiskelijan elämäntilanteeseen odotuksia sekä lupauksia uusista sosiaalisista suhteista ja positiivista kokemuksista. Tässä kontekstissa yksinäisyyden kokemus voi olla erityisen radikaali vastakohta näille edellä mainituille odotuksille ja lupauksille. Korkeakouluyhteisöön liittyvät vapauden, mahdollisuuksien ja jännittävyydenkin lupaukset yhdessä niitä korostavan nuoruuden elämänvaiheen kanssa voivat syventää yksinäisyyden kokemusta sekä pettymystä, mikäli nämä mahdollisuudet ja lupaukset eivät täytykään.  

Opiskelijoiden kokemaan yksinäisyyteen ja pahoinvointiin ei tällä hetkellä ole tarjolla riittävästi ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen tukea ja toimintaa. Opiskeluterveydenhuollon, korkeakoulujen hyvinvointityön sekä perinteisen tutortoiminnan rinnalle kaivataan sellaista vertaistoimintaa, joka keskittyy keskinäisen myötätunnon ja välittämisen kulttuurin vahvistamiseen. Lisäksi korkeakouluissa koetaan tarvetta vertaistoiminnalle, joka jatkuu myös ns. alkuhulinoiden jälkeen ja johon opiskelija voi liittyä mukaan missä opintojensa vaiheessa tahansa. (mm. Nyyti ry:n tarvekartoitukset 2015 ja 2017.) 

Ideamme, joka ratkaisee ongelman:

MyötätuntoMentori -toimintamalli tarjoaa ratkaisun edellä mainittuun ongelmaan. Se on aivan uudenlaista korkeakouluissa tapahtuvaa vertais- ja vapaaehtointoimintaa, jonka keskiössä on opiskelijoiden myötätuntotaitojen vahvistaminen. Toiminnan kautta myötätuntoinen ja välittävä ilmapiiri, laadukkaat sosiaaliset suhteet sekä mielen hyvinvointi lisääntyvät korkeakouluyhteisöissä. Samalla voidaan tukea erityisesti niitä opiskelijoita, jotka voivat huonosti ja ovat vaarassa jäädä porukoiden ulkopuolelle. 

MyötuntoMentori-toiminta on luonteeltaan vertaispedagogiikkaan perustuvaa ja mentorihenkistä. Vapaaehtoisille opiskelijoille järjestetään mentorikoulutuksia, joissa keskitytään myötätuntotaitojen ja -valmiuksien vahvistamiseen. Koulutuksissa myös kehitellään erilaisia konkreettisia keinoja ja toimintoja, joilla mentorit voivat lisätä myötätunnon ilmapiiriä omassa opiskeluyhteisössään. Mentorikoulutusten teemoina ovat mm. tunnetaidot, myötätunto, myötäinto, itsemyötätunto sekä omien vahvuuksien tunnistaminen. Lisäksi koulutukset voidaan sitoa osaksi opintojen ohella suoritettavaa koulutusta. Eli ne voivat olla ns. extracurriculum -toimintaa, josta opiskelija saa itselleen todistuksen sekä tärkeitä työelämävalmiuksia.  

Myötätunto vahvistaa tutkitusti (Martela ym. 2017; Pessi 2017) merkityksellisyyden tunnetta ja tukee kognitiivista suoriutumista. Tutkimustulokset osoittavat, että myötätunnon harjoittaminen edistää kykyä rakentaa toimivampia sosiaalisia suhteita. Tämä edesauttaa koko yhteisön psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia sekä yhteisön toimivuutta. Yksilö on rohkeampi myötätuntoisessa ilmapiirissä ja samalla kokee psykologista turvaa.  

MyötuntoMentori-toiminta auttaa purkamaan myötätunnon esteitä, synnyttämään merkityksellisiä ihmissuhteita sekä lisäämään keskinäistä luottamusta ja osallisuuden kokemusta korkeakouluyhteisöissä. Tällä kaikella on myönteisiä vaikutuksia niin opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, opiskelukykyyn kuin työelämään siirtymiseenkin (Opiskelijabarometrit 2014, 2017). 

MyötätuntoMentori -toimintamalli hyödyntää Helsinki Challenge tiedekilpailun CoLearning CoPassion semifinalistijoukkueen tuotoksia sekä Jyväskylän yliopiston Student Lifen opiskelijayksinäisyyden tutkimuksen tuloksia (2017). Myötätunto-koulutukset perustuvat syksyllä 2017 päättyneen Tekes-rahoitteisen CoPassion-tutkimushankkeen menestyneeseen myötätunnon interventiotutkimukseen ja kehittämistyöhön työorganisaatioissa. MyötätuntoMentori-toimintaa on tarkoitus pilotoida Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Student Life -kehittämistoiminnan kanssa. Toimintamalli on siirrettävissä eri opiskeluyhteisöihin ja korkeakouluihin jatkossa.

Ideaa ehdottavat:

Nyyti ry (yhteyshenkilönä kehittämiskoordinaattori Leena Tuuttila); Psykologian laitos ja Student Life -kehittäminen, Jyväskylän yliopisto; Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Comments
Login to comment
Hide comments