Ruokayhteisö Uuskauppa

Luomu- ja lähiruokamarkkinoista lyhyesti

Luomun markkinaosuus näyttää Suomessakin kasvavan hyvää vauhtia, mutta kasvu ei tule pienten, paikallisten tuottajien myynnistä. Myyntilaston kärjessä ovat banaanit, munat ja maito. Uuskaupan ideoijat ovat aiemmin olleet mukana yrittäjinä ja osakkaina markkinaehtoisesti toimivan luomuruokakaupan toiminnassa, joten toimintakenttä haasteineen on hyvin tuttu.

Suomalainen ruokakauppa perustuu suurten erien liikutteluun ja tarjonnan tasapäistämiseen. Tähän logistiikkaan on hankalaa istuttaa pieniä paikallisia virtoja. Paikallinen toimija tähän pystyisikin mutta ei pärjää ketjuille hintakilpailussa. Kaikki pienet erikoisruokakaupat ovatkin yksi toisensa jälkeen kuolleet pois. Liiketaloudellisessa ruokakauppamallissa kaupankäynti rahoitetaan riittävillä katteilla. Pienellä luomuruokakaupalla kattavan myymälävalikoiman ylläpitäminen katerahoituksella nostaa hinnat korkeiksi vaikka pyrittäisiin nollatulokseen. Syntynyttä aukkoa luomu-ja lähituotteiden jakelusta on yrittetty täyttää ruokapiireilla ja REKO-ringeillä. Ruokapiirissä kauppiaan roolia hoidetaan vapaaehtoistyöllä. Ongelmaksi muodostuu töiden epätasainen jakautuminen ja väistämättä osaamisen ja resurssien puute toiminnan harrastemaisuuden johdosta. Ruokapiirit kaatuvat helposti ihmisten väsyessä vapaaehtoistyön taakan alla. REKOmallissa haasteena on kauppiaan ja kuljetusliikkeiden töiden siirtäminen tuottajalle. Vaikka tuottajan tehtävänä olisi keskittyä markkinoinnin ja kaupankäynnin sijaan omaan osaamisalueeseensa, tuotantoon. Mikään näistä toimintatavoista ei ole reilu kaikkia toimijoita kohtaan, eikä sellaisenaan sovi tulevaisuuden ruokakaupan toimintamalliksi. 

Miten Uuskauppa toimii?

Uuskaupan mallissa otetaan edellä kuvatuista toimintamalleista hyvät puolet ja pyritään ratkaisemaan puutteet. Toiminnan motiivina on tuottajien ja kuluttajien tarpeet, eikä perinteinen voitontavoitteluun perustuva yritystoiminta. Lisäksi halutaan tarjota kattava valikoima puhdasta ruokaa ja huolehtia että kaikki toimijat saavat työstään korvauksen.

Kumppanuusmaataloudessa ryhmä kuluttajia palkkaa viljelijän kasvattamaan heille satoa ja samalla suo viljelijälle työrauhan kattamalla kulut ennakkoon. Kaupan puolella voidaan hyödyntää samaa mallia palkkaamalla henkilö hoitamaan kauppiaan roolia ilman yrittäjäriskiä. Samalla kuluttajat myös sitoutuvat omaan hankintakanavaansa eli kauppaansa. Näin luodaan kumppanuustaloutta. Kumppanuustalousmallissa, asiakkaat sitoutuvat toimintaan kattamalla kaupankäynnin kulut ennakkoon. Tämä tapahtuu liittymällä jäseneksi ja maksamalla kuukausittaisen jäsenmaksun. 

Jäsenmaksuilla katetaan kaupan kulut (vuokrat, muut kiinteät kulut ja palkat). Alustavissa laskelmissa tämä toimintamalli olisi mahdollista toteuttaa siten että jäsenmaksun jälkeenkin ostoksensa omaan kauppaan keskittävä saisi ruokansa halvemmalla kuin nyt marketista luomua ostaessaan. Puhumattakaan tietysti muista eduista kuten lyhyet ketjut, lähitilojen tuotteet, parempi valikoima jne.