Yhteisöjen hiilijalanjälkeä pienentämässä - Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon | Kokeilunpaikka.fi
2

Ketterä kokeilu

-

  • Rahoitusta

Experiment's themes

YmpäristöHävikkiYhteisöOsallisuusAsukastoiminta
Experiment created 30.04.2020

Yhteisöjen hiilijalanjälkeä pienentämässä - Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon

Kuntoutussäätiö toteuttaa yhteistyössä Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen, Palmia Oy:n, koulujen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa kokeilun, jonka tavoite on pienentää kunnan organisaatioiden, muiden yhteisöjen ja asukkaiden ruuan kulutukseen liittyvää hiilijalanjälkeä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Haluamme löytää paikallisesti uusia keinoja, joiden avulla koulujen ja muiden yhteisöjen kasviperäisen ruuan kulutusta saadaan lisättyä sekä ruokahävikkiä vähennettyä ja hyödynnettyä tehokkaammin. Kokeilussa lisätään kasvisruokailua monisukupolvisuutta hyödyntäen: koululaiset toimivat muutosagentteina kertoen ruuan ilmastovaikutuksista eri sukupolville. Tavoitteena on hyödyntää ruokapalveluiden kasvisruokahävikkiä uudella tavalla siten, että sitä voidaan jakaa lähiyhteisöissä matalalla kynnyksellä ja paikallisesti sopien niin, että se tukee sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne, jotka harvemmin syövät kasvisruokaa. Tavoite on, että kuntaorganisaation ja muiden alueen toimijoiden välille saadaan rakennettua yhteistyöverkostoja, joiden avulla hävikin ilmastovaikutuksia voidaan ratkaista uudella tavalla. Kokeilu mallinnetaan muille alueille skaalautuvaksi toimintamalliksi.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Tämä kokeilu on tarpeellinen erityisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa ruokahävikin pienentäminen ja kasviperäisen ruokailun lisääminen on ovat yksiä tehokkaimpia toimia. Kokeilu vastaa Suomen ilmastotavoitteisiin ruuan kulutuksen kasvihuonepäästöjen vähentämisen osalta. Kokeilun uutuusarvoa on erityisesti se, että kokeilussa hyödynnetään kasviperäistä hävikkiä siten, että sen avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten kulutustottumusten muutokseen ja lisätään yhteisöjen voimavaroja. Kokeilua tarvitaan, jotta eri sektorien (kolmas, neljäs, julkinen ja yksityinen) välillä voidaan luoda uusia yhteistyöverkostoja ruuan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kuntoutussäätiö on toteuttanut aluetyötä kohdealueilla Malminkartanossa ja Kannelmäessä, joten näitä verkostoja hyödyntämällä on voitu tunnistaa alueen keskeiset toimijat ja tarpeet ruokahävikkiin liittyen. Kannelmäen ja Malminkartanon alueilla on havaittu kehittämistarpeita erityisesti koulujen hävikkiruokailun jakamiseen liittyen. On havaittu, että kouluissa kasviruokapäivien hävikki on suurempaa, eikä hävikkiä hyödynnetä tarpeeksi. Alueiden asukkaat toivovat yhteisruokailuja, mutta niitä ei ole voitu järjestää tarpeeksi puutteellisten resurssien vuoksi. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomessa eri kunnissa ja alueilla on suuria eroja niiden kunnianhimon tasossa ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Helsingin kaupunki on edelläkävijä ja aktiivinen uusien ratkaisujen etsimisessä ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa ruokahävikki on keskeinen teema. Osana toimenpideohjelmaa Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeessa edistetään ruokahävikin koordinoitua keräämistä ja jakamista. Kuntoutussäätiön yhteistyö ruoka-avun kehittämishankkeen kanssa vahvistaa ruokahävikin hyödyntämistä kaupunginosissa, auttaa tunnistamaan paikallisesti kuntaorganisaatioiden hävikkiruuan hyödyntämisen ja vähentämisen mahdollisuuksia sekä lisää toiminnan jatkuvuutta ja mahdollisuuksia mallintaa kokeilua muille alueille.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilussa jaetaan tietoa ruuan ja hävikin ilmastovaikutuksista sekä järjestetään kasvispainotteisia hävikkiruokailuja Kannelmäen ja Malminkartanon alueella. Tiedon jakamisessa hyödynnetään monisukupolvisuutta, jossa koulujen oppilaat voivat kohdata asukkaita ja kertoa ruuan ilmastovaikutuksista. Tavoite on motivoida koululaisia, palvelukeskuksen asiakkaita ja muita yhteisöjä syömään enemmän kasviperäistä ruokaa. Kulutustottumuksia ja ympäristöasenteita tutkitaan kokeilun edetessä. Aikataulu kokeilussa elokuusta joulukuuhun 2020. Toiminnot ovat: 1) Koululaiset ja palvelukeskuksen asiakkaat oppivat ruuan kulutuksen hiilijalanjäljestä. Koulujen yläasteikäiset ja lukiolaiset kertovat hävikin ympäristövaikutuksista Malminkartanon ala-asteen oppilaille, Kannelmäen palvelukeskuksen asiakkaille ja muille alueiden yhteisöille. Koululaiset laskevat kouluissa ja mahdollisuuksien mukaan myös muissa yhteisöissä syntyvää hävikkiä. Kokeilussa osallistutaan hävikkiruokaviikkoon Suomalais-venäläisessä koulussa Kannelmäessä ja Malminkartanon ala-asteella. 2) Syntynyt kasvishävikki menee voimavaraksi lähelle naapurustoon. Hävikkiruokaa saadaan Helsingin kaupungin koulujen ruokapalveluista Palmia Oy:lta ja Suomalais-venäläiseltä koululta, jotka sijaitsevat Malminkartanossa ja Kannelmäessä. Hävikkiruokailut järjestetään kasvisruokapäivinä, jolloin hävikkiä jää eniten yli. Yhteisruokailut järjestetään Malminkartanon asukastaloissa ja Kannelmäen palvelukeskuksessa. Yhteisruokailuihin yhdistetään myös pedagoginen ja toiminnallinen osuus, jossa etenkin koululaiset kertovat kasviperäisen ruuan ja hävikin ilmastovaikutuksista. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään alueiden asukkaiden kanssa myös yhteistä ruuan laittoa kasviperäisistä raaka-aineista, joita saadaan Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen kautta ja muilta alueen ruoka-apua jakavilta toimijoilta. Vaikutukset: Syntyy vähemmän hävikkiä kuntaorganisaatioissa. Hävikin kuljetuskustannusten hiilijalanjälki pienenee, kun ruoka tarjoillaan mahdollisimman lähellä. Yhteisön voimavarat ja terveys kasvaa kasvispainotteisissa yhteisruokailuissa. Hiilijalanjälki pienenee kasvisruuan kulutuksen lisääntyessä.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilua toteuttaa Kuntoutussäätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishankkeen ja Palmia Oy:n kanssa. Kokeilua koordinoi Kuntoutussäätiö. Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen projektitiimi sparraa ja antaa tukea elintarvikehygieniaan ja laajemmin ruoka-apu kysymyksiin liittyen. Kokeilua toteuttamassa ovat lisäksi laajasti kaupunginosien paikalliset toimijat, joiden toiminta on sekä vapaaehtoistyöpohjaista, että julkisen sektorin rahoittamaa. Mukana olevia paikallisia yhteistyötahoja ovat Malminkartanon ja Kannelmäen kouluja (Suomalais-venäläinen koulu, Malminkartanon ala-aste ja Apollon yhteiskoulu), Kannelmäen palvelukeskus, Malminkartanon asukasyhdistys ja Kannelmäen seurakunta. Yhteistyöverkostoa laajennetaan kokeilun edetessä, mikäli se on tarpeen.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 10 000 euroa. Budjetista 8000 euroa käytetään palkkoihin ja palkkioihin ja 2000 euroa materiaalikustannuksiin. Kokeilussa palkkaa maksetaan työntekijälle, jonka työtehtäviä ovat kokeilussa koulujen ja muiden aluetoimijoiden koordinointi, viestintä, hävikkiruokailujen järjestäminen ja vapaaehtoisten koordinointi. Palkkioita maksetaan ruuan kuljetukseen ja muihin avustaviin tehtäviin, kuten yhteisruokailujen järjestämiseen liittyen. Materiaalikustannuksia ovat viestintämateriaalit, ruokajakeluun tarvittavat laitteet ja astiat sekä hävikkiä täydentävät ruokatarvikkeet ja muut materiaalit hankkeen pedagogisiin toimintoihin.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kokeilun toteutumista edesauttaa se, että Kuntoutussäätiö on toteuttanut aluetyötä kokeilun kohdealuilla Malminkartanossa ja Kannelmäessä STEA-rahoituksella. STEA-rahoituksella tuetaan alueiden heikoimmassa asemassa olevien toimintakykyä ja lisätään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kuntoutussäätiöllä on valmiit verkostot aluetoimijoihin sekä laajemmin kuntaorganisaatioon ja järjestökentälle, joiden avulla voidaan tavoittaa kokeiluun vapaaehtoisia ja vahvistaa asukasosallisuutta. Kuntoutussäätiön osaamista voidaan käyttää myös tutkimuksen ja kehittämisen osalta toiminnan mallintamiseen ja vaikutusten tutkimukseen. Kuntoutussäätiön tiloissa Malminkartanossa on ruokajakelua, joten kohderyhmiä on myös mahdollista saavuttaa näiden verkostojen kautta. Näitä tiloja voidaan hyödyntää myös kokeilussa. Ruokahävikkiin liittyen erityiskysymysten osalta voidaan hyödyntää yhteistyötaho Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen osaamista. Kokeilun rahoituksesta maksetaan palkkaa Kuntoutussäätiön työntekijälle, jonka työtehtäviä ovat kokeilun koulujen ja muiden aluetoimijoiden koordinointi, viestintä, hävikkiruokailujen toteuttaminen ja vapaaehtoisten koordinointi. Palmia Oy:llä on vahvaa ympäristöosaamista ja kokemusta hävikin minimoimisesta ja kasviperäisen ruuan lisäämisestä ruokailussa. Suomalais-venäläisen koulun oppilailla on aktiivinen ympäristöryhmä, joka on mm. laskenut hävikkiä omassa koulussa.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Kokeilusta odotamme oppivamme, miten nuoret voivat toimia muutosagentteina palvelukeskuksen ja koulujen ruokailun hiilijalanjäljen pienentämisessä paikallisesti naapurustoissa. Kokeilusta saadaan myös tietoa, miten paikallisesti voidaan syntynyttä hävikkiä hyödyntää monipuolisesti yhteisöjen ja naapuruston voimavaroja samalla tukien. Kokeilussa saamme tietoa siitä, miten kokeilun jälkeen kuntaorganisaatioiden hävikkiä saataisiin edelleen pienennettyä muodostuneiden uusien yhteistyöverkostojen kautta. Tavoite on mallintaa kokeilua jatkossa muille alueille, joten sen tuloksia mitataan ja seurataan jatkuvasti. Kuntoutussäätiöllä on käytettävissä paljon osaamista arviointitutkimuksesta. Tässä kokeilussa toteutamme arviointia mittaamalla alussa ja lopussa ympäristöasenteita ja kokemuksia kasvisruokailusta. Tarkastelemme vaikutuksia myös osallisuuden näkökulmasta, jota selvitetään alueellisesti sähköisen kyselyn avulla. Selvitämme kyselyin myös yhteistyötahojen kokemuksia uusista toimintamalleista ja niiden soveltamisesta käytäntöihin jatkossa. Lisäksi hävikin määrää seurataan kokeilun aikana.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Kokeilun toteuttaa Kuntoutussäätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötahona on Palmia Oy, joka on ruokapalveluiden tuottaja alueen kunnallisiin kouluihin. Yhteistyötahoina on myös alueen kouluja sekä asukasyhdistys. Länsi-Helsingin yhdyskuntatyöntekijä edistää Kuntoutussäätiön ja kuntaorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilu ei toteudu ilman ympäristöministeriön rahoitusta. Kuntoutussäätiö toteuttaa kohdealueella STEA-avusteista aluetyötä, mutta tällä rahoituksella ei voida toteuttaa kokeilusta aiheutuvia työvoima- ja materiaalikustannuksia. Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen rahoituksella ei voida toteuttaa kokeilua. Myöskään muilla yhteistyötahoilla ei ole tällaista rahoitusta käytettävänään.