Yhteisöjen hiilijalanjälkeä pienentämässä - Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

  • Rahoitusta

Experiment's themes

YmpäristöHävikkiYhteisöOsallisuusAsukastoiminta

1930 views

Experiment created 30.04.2020

Yhteisöjen hiilijalanjälkeä pienentämässä - Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon

Kuntoutussäätiö toteuttaa yhteistyössä Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen, Palmia Oy:n, koulujen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa kokeilun, jonka tavoite on pienentää kunnan organisaatioiden, muiden yhteisöjen ja asukkaiden ruuan kulutukseen liittyvää hiilijalanjälkeä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Haluamme löytää paikallisesti uusia keinoja, joiden avulla koulujen ja muiden yhteisöjen kasviperäisen ruuan kulutusta saadaan lisättyä sekä ruokahävikkiä vähennettyä ja hyödynnettyä tehokkaammin. Kokeilussa lisätään kasvisruokailua monisukupolvisuutta hyödyntäen: koululaiset toimivat muutosagentteina kertoen ruuan ilmastovaikutuksista eri sukupolville. Tavoitteena on hyödyntää ruokapalveluiden kasvisruokahävikkiä uudella tavalla siten, että sitä voidaan jakaa lähiyhteisöissä matalalla kynnyksellä ja paikallisesti sopien niin, että se tukee sosiaalista osallisuutta ja hyvinvointia. Kohderyhmänä ovat erityisesti ne, jotka harvemmin syövät kasvisruokaa. Tavoite on, että kuntaorganisaation ja muiden alueen toimijoiden välille saadaan rakennettua yhteistyöverkostoja, joiden avulla hävikin ilmastovaikutuksia voidaan ratkaista uudella tavalla. Kokeilu mallinnetaan muille alueille skaalautuvaksi toimintamalliksi.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Tämä kokeilu on tarpeellinen erityisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa ruokahävikin pienentäminen ja kasviperäisen ruokailun lisääminen on ovat yksiä tehokkaimpia toimia. Kokeilu vastaa Suomen ilmastotavoitteisiin ruuan kulutuksen kasvihuonepäästöjen vähentämisen osalta. Kokeilun uutuusarvoa on erityisesti se, että kokeilussa hyödynnetään kasviperäistä hävikkiä siten, että sen avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten kulutustottumusten muutokseen ja lisätään yhteisöjen voimavaroja. Kokeilua tarvitaan, jotta eri sektorien (kolmas, neljäs, julkinen ja yksityinen) välillä voidaan luoda uusia yhteistyöverkostoja ruuan hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kuntoutussäätiö on toteuttanut aluetyötä kohdealueilla Malminkartanossa ja Kannelmäessä, joten näitä verkostoja hyödyntämällä on voitu tunnistaa alueen keskeiset toimijat ja tarpeet ruokahävikkiin liittyen. Kannelmäen ja Malminkartanon alueilla on havaittu kehittämistarpeita erityisesti koulujen hävikkiruokailun jakamiseen liittyen. On havaittu, että kouluissa kasviruokapäivien hävikki on suurempaa, eikä hävikkiä hyödynnetä tarpeeksi. Alueiden asukkaat toivovat yhteisruokailuja, mutta niitä ei ole voitu järjestää tarpeeksi puutteellisten resurssien vuoksi. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomessa eri kunnissa ja alueilla on suuria eroja niiden kunnianhimon tasossa ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Helsingin kaupunki on edelläkävijä ja aktiivinen uusien ratkaisujen etsimisessä ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa ruokahävikki on keskeinen teema. Osana toimenpideohjelmaa Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeessa edistetään ruokahävikin koordinoitua keräämistä ja jakamista. Kuntoutussäätiön yhteistyö ruoka-avun kehittämishankkeen kanssa vahvistaa ruokahävikin hyödyntämistä kaupunginosissa, auttaa tunnistamaan paikallisesti kuntaorganisaatioiden hävikkiruuan hyödyntämisen ja vähentämisen mahdollisuuksia sekä lisää toiminnan jatkuvuutta ja mahdollisuuksia mallintaa kokeilua muille alueille.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilussa jaetaan tietoa ruuan ja hävikin ilmastovaikutuksista sekä järjestetään kasvispainotteisia hävikkiruokailuja Kannelmäen ja Malminkartanon alueella. Tiedon jakamisessa hyödynnetään monisukupolvisuutta, jossa koulujen oppilaat voivat kohdata asukkaita ja kertoa ruuan ilmastovaikutuksista. Tavoite on motivoida koululaisia, palvelukeskuksen asiakkaita ja muita yhteisöjä syömään enemmän kasviperäistä ruokaa. Kulutustottumuksia ja ympäristöasenteita tutkitaan kokeilun edetessä. Aikataulu kokeilussa elokuusta joulukuuhun 2020. Toiminnot ovat: 1) Koululaiset ja palvelukeskuksen asiakkaat oppivat ruuan kulutuksen hiilijalanjäljestä. Koulujen yläasteikäiset ja lukiolaiset kertovat hävikin ympäristövaikutuksista Malminkartanon ala-asteen oppilaille, Kannelmäen palvelukeskuksen asiakkaille ja muille alueiden yhteisöille. Koululaiset laskevat kouluissa ja mahdollisuuksien mukaan myös muissa yhteisöissä syntyvää hävikkiä. Kokeilussa osallistutaan hävikkiruokaviikkoon Suomalais-venäläisessä koulussa Kannelmäessä ja Malminkartanon ala-asteella. 2) Syntynyt kasvishävikki menee voimavaraksi lähelle naapurustoon. Hävikkiruokaa saadaan Helsingin kaupungin koulujen ruokapalveluista Palmia Oy:lta ja Suomalais-venäläiseltä koululta, jotka sijaitsevat Malminkartanossa ja Kannelmäessä. Hävikkiruokailut järjestetään kasvisruokapäivinä, jolloin hävikkiä jää eniten yli. Yhteisruokailut järjestetään Malminkartanon asukastaloissa ja Kannelmäen palvelukeskuksessa. Yhteisruokailuihin yhdistetään myös pedagoginen ja toiminnallinen osuus, jossa etenkin koululaiset kertovat kasviperäisen ruuan ja hävikin ilmastovaikutuksista. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään alueiden asukkaiden kanssa myös yhteistä ruuan laittoa kasviperäisistä raaka-aineista, joita saadaan Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen kautta ja muilta alueen ruoka-apua jakavilta toimijoilta. Vaikutukset: Syntyy vähemmän hävikkiä kuntaorganisaatioissa. Hävikin kuljetuskustannusten hiilijalanjälki pienenee, kun ruoka tarjoillaan mahdollisimman lähellä. Yhteisön voimavarat ja terveys kasvaa kasvispainotteisissa yhteisruokailuissa. Hiilijalanjälki pienenee kasvisruuan kulutuksen lisääntyessä.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilua toteuttaa Kuntoutussäätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän ruoka-avun kehittämishankkeen ja Palmia Oy:n kanssa. Kokeilua koordinoi Kuntoutussäätiö. Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen projektitiimi sparraa ja antaa tukea elintarvikehygieniaan ja laajemmin ruoka-apu kysymyksiin liittyen. Kokeilua toteuttamassa ovat lisäksi laajasti kaupunginosien paikalliset toimijat, joiden toiminta on sekä vapaaehtoistyöpohjaista, että julkisen sektorin rahoittamaa. Mukana olevia paikallisia yhteistyötahoja ovat Malminkartanon ja Kannelmäen kouluja (Suomalais-venäläinen koulu, Malminkartanon ala-aste ja Apollon yhteiskoulu), Kannelmäen palvelukeskus, Malminkartanon asukasyhdistys ja Kannelmäen seurakunta. Yhteistyöverkostoa laajennetaan kokeilun edetessä, mikäli se on tarpeen.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 10 000 euroa. Budjetista 8000 euroa käytetään palkkoihin ja palkkioihin ja 2000 euroa materiaalikustannuksiin. Kokeilussa palkkaa maksetaan työntekijälle, jonka työtehtäviä ovat kokeilussa koulujen ja muiden aluetoimijoiden koordinointi, viestintä, hävikkiruokailujen järjestäminen ja vapaaehtoisten koordinointi. Palkkioita maksetaan ruuan kuljetukseen ja muihin avustaviin tehtäviin, kuten yhteisruokailujen järjestämiseen liittyen. Materiaalikustannuksia ovat viestintämateriaalit, ruokajakeluun tarvittavat laitteet ja astiat sekä hävikkiä täydentävät ruokatarvikkeet ja muut materiaalit hankkeen pedagogisiin toimintoihin.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kokeilun toteutumista edesauttaa se, että Kuntoutussäätiö on toteuttanut aluetyötä kokeilun kohdealuilla Malminkartanossa ja Kannelmäessä STEA-rahoituksella. STEA-rahoituksella tuetaan alueiden heikoimmassa asemassa olevien toimintakykyä ja lisätään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kuntoutussäätiöllä on valmiit verkostot aluetoimijoihin sekä laajemmin kuntaorganisaatioon ja järjestökentälle, joiden avulla voidaan tavoittaa kokeiluun vapaaehtoisia ja vahvistaa asukasosallisuutta. Kuntoutussäätiön osaamista voidaan käyttää myös tutkimuksen ja kehittämisen osalta toiminnan mallintamiseen ja vaikutusten tutkimukseen. Kuntoutussäätiön tiloissa Malminkartanossa on ruokajakelua, joten kohderyhmiä on myös mahdollista saavuttaa näiden verkostojen kautta. Näitä tiloja voidaan hyödyntää myös kokeilussa. Ruokahävikkiin liittyen erityiskysymysten osalta voidaan hyödyntää yhteistyötaho Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen osaamista. Kokeilun rahoituksesta maksetaan palkkaa Kuntoutussäätiön työntekijälle, jonka työtehtäviä ovat kokeilun koulujen ja muiden aluetoimijoiden koordinointi, viestintä, hävikkiruokailujen toteuttaminen ja vapaaehtoisten koordinointi. Palmia Oy:llä on vahvaa ympäristöosaamista ja kokemusta hävikin minimoimisesta ja kasviperäisen ruuan lisäämisestä ruokailussa. Suomalais-venäläisen koulun oppilailla on aktiivinen ympäristöryhmä, joka on mm. laskenut hävikkiä omassa koulussa.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Kokeilusta odotamme oppivamme, miten nuoret voivat toimia muutosagentteina palvelukeskuksen ja koulujen ruokailun hiilijalanjäljen pienentämisessä paikallisesti naapurustoissa. Kokeilusta saadaan myös tietoa, miten paikallisesti voidaan syntynyttä hävikkiä hyödyntää monipuolisesti yhteisöjen ja naapuruston voimavaroja samalla tukien. Kokeilussa saamme tietoa siitä, miten kokeilun jälkeen kuntaorganisaatioiden hävikkiä saataisiin edelleen pienennettyä muodostuneiden uusien yhteistyöverkostojen kautta. Tavoite on mallintaa kokeilua jatkossa muille alueille, joten sen tuloksia mitataan ja seurataan jatkuvasti. Kuntoutussäätiöllä on käytettävissä paljon osaamista arviointitutkimuksesta. Tässä kokeilussa toteutamme arviointia mittaamalla alussa ja lopussa ympäristöasenteita ja kokemuksia kasvisruokailusta. Tarkastelemme vaikutuksia myös osallisuuden näkökulmasta, jota selvitetään alueellisesti sähköisen kyselyn avulla. Selvitämme kyselyin myös yhteistyötahojen kokemuksia uusista toimintamalleista ja niiden soveltamisesta käytäntöihin jatkossa. Lisäksi hävikin määrää seurataan kokeilun aikana.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Kokeilun toteuttaa Kuntoutussäätiö yhteistyössä Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötahona on Palmia Oy, joka on ruokapalveluiden tuottaja alueen kunnallisiin kouluihin. Yhteistyötahoina on myös alueen kouluja sekä asukasyhdistys. Länsi-Helsingin yhdyskuntatyöntekijä edistää Kuntoutussäätiön ja kuntaorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilu ei toteudu ilman ympäristöministeriön rahoitusta. Kuntoutussäätiö toteuttaa kohdealueella STEA-avusteista aluetyötä, mutta tällä rahoituksella ei voida toteuttaa kokeilusta aiheutuvia työvoima- ja materiaalikustannuksia. Helsingin ruoka-avun kehittämishankkeen rahoituksella ei voida toteuttaa kokeilua. Myöskään muilla yhteistyötahoilla ei ole tällaista rahoitusta käytettävänään.

Learned from the experiment

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Tässä kokeilussa oli useita tavoitteita, kohderyhmiä ja koronaepidemian myötä uusia toimintamalleja muodostettiin kokeilun aikana. Tavoitteiden voi sanoa olleen resurssit huomioiden hieman liian suuria, erityisesti kun koronaepidemia vaikeutti toiminnan toteutusta. Kuitenkin yhteistyökumppaneiden, kohderyhmien ja oma motivaatiomme sosiaalisesti ja ympäristön kannalta tärkeää toimintaa kohtaan, ajoi meitä eteenpäin saavuttamaan tavoitteita. Koronaepidemian vuoksi osallisuuden ja sukupolvien välisen tiedon vaihtamiseen liittyvät tavoitteet täytyi kuitenkin asettaa uudestaan kesken projektin, ja näiden uusien tavoitteiden saavuttamiseen olisi tarvittu myös pidempi aikajakso. Kokeilu ylitti tavoitteensa jaetun ruuan määrässä ja siinä, että se tavoitti kohderyhmiä paremmin kuin osasimme odottaa kokeilun aikana löydetyn uuden yhteistyökumppanin ansioista. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan seuraavien vaikutusten osalta: 1) Koulujen ylijäämäruoka saadaan jaettua lähiyhteisöihin ilmastokestävällä tavalla Toiminnassamme onnistuimme toteuttamaan Hiilineutraali Helsinki 2035 –toimenpideohjelman Jakamis- ja kiertotalouteen sekä Kuluttaminen ja jätteet -tavoitteiden mukaista toimintaa. Tavoitteenamme oli testata, pystyykö koulujen hävikkiruokaa kuljettamaan ja jakamaan paikallisesti hiilineutraalisti elintarvikehygienian vaatimuksia noudattaen. Toteutimme ruuan ilmastoystävällistä logistiikkaa kuljettamalla ruuan koulujen ja jakelupaikkojen välillä polkupyörän kärryssä säilytyslaatikossa. Kouluissa jäähdytetyn ruuan vastaanottaminen, kuljetus ja jakaminen onnistuivat sovittujen aikataulujen ja tarvittavien elintarvikehygienian vaatimusten puitteissa. Jaoimme toiminnan aikana 578 annosta hävikkiruokaa. Säästimme siis yli 250 litraa täysin syömäkelpoista ruokaa biojätteeseen joutumiselta. Toteutimme ruokajakeluita noin 2,5 kuukautta kolmena jakelukertana viikossa kahdessa eri toimipaikassa. Lisäksi jaoimme hieman Verso Foodin hävikkiä. Pystyimme koronaepidemiasta huolimatta toteuttamaan toimintaa sekä kouluissa että yhteisöllisyyttä vahvistavissa yhteisruokailuissa. Ruoka oli pääosin terveellistä kasvis- ja kalaruokaa. Aikeemme oli jakaa pelkästään kasvisruokaa, mutta kokeilun alettua kävi ilmi, että kasvisruokapäivät ovat kouluissa epäsäännöllisiä ja niiden aikana tarjoillaan myös sekaruokaa. Sekaruuan jakamiselle ei nähty estettä, koska kaikki kokeiluun osallistuneet olivat sekasyöjiä, ja pystyimme sekaruuan ansiosta tarjoamaan enemmän ruokaa sitä tarvitseville sekä pienentämään hiilijalanjälkeä entisestään. Kasviruoka oli myös usein loppu, eli koululaisten ruokailutottumukset ovat tämän kokeilun perusteella kasvisruokaa suosivia ainakin tiettyjen ruokien, kuten kasvissosekeiton, suhteen. 2) Oppilaiden ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ympäristöasioihin lisääntyivät kokeilun avulla Koulun ympäristöryhmä toimi aktiivisesti koko syksyn ja oppilaat toteuttivat koulussaan itsenäisesti ilmastonmuutosta hillitsevää vaikuttamistoimintaa. Oppilaat saivat oppitunneillamme tietoa ruuan hiilijalanjäljestä ja miten siihen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Nuorten ilmastodelegaatti Emma Sairanen innosti oppitunnillamme oppilaita ilmastovaikuttamiseen. Lisäksi oppilaat pääsivät esittämään nuorten ilmastodelegaattien tapahtumassa ympäristöministeri Krista Mikkoselle kysymyksiä koulujen hiilijalanjäljestä. Koululaisten lisäksi myös vapaaehtoiset lukiolaiset oppivat hiilijalanjäljestä, tekivät ja testasivat kasvisruokareseptejä, tekivät sosiaalisen median sisältöjä ja kokivat voineensa vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään toiminnallaan. Toiminnan jatkuvuus oli tärkeä osa kokeilua, ja keskeinen saavutus onkin, että toimintaa halutaan jatkaa ja kehittää edelleen vuonna 2021. Yksi tavoitteista on jatkossa vaikuttaa siihen, miten oppilaat voivat pienentää ruuan hiilijalanjälkeä mm. ottamalla oikean määrän ruokaa lautaselleen. 3) Kulutustottumuksen muutos ja ympäristöön vaikuttaminen Lähes kaikki palautetta antaneet kokivat vaikuttaneensa myönteisesti ilmastokysymyksiin kokeiluun osallistumalla. Lisäksi yhteistyökumppaneiden mukaan kiinnostus ympäristökysymyksiä kohtaan lisääntyi, ja niistä puhuttiin kokeilun myötä enemmän kuin aikaisemmin. Ruokaa saaneet myös kokeilivat uusia kasvisruokia, mikä huomattiin siitä, että välillä selitimme mistä kasviproteiinista ruoka oli tehty. Kasvisruokareseptivihkonen otettiin innostuneena vastaan, mikä kertoo kiinnostuksesta kasvisruokaa kohtaan. Se ettei ruokaa mene roskikseen koettiin hyvin tärkeänä erityisesti sen kannalta, että on paljon ruokaa tarvitsevia ihmisiä. Tämä oli ymmärrettävää erityisesti siinä kontekstissa, että suuri osa meiltä ruokaa saaneista oli myös muualta ruoka-apua hakeneita ihmisiä. Ruuan jakaminen eteenpäin koettiin tärkeänä myös ilmaston kannalta lähes kaikkien mielestä. Palautekyselyiden ja haastatteluiden mukaan ruokaa saaneet olivat tyytyväisiä saamaansa ruuan laatuun, mikä kertoo siitä, että kasvisruokaa syötiin mielellään. Saavutimme aktiivisella viestinnällämme sosiaalisessa mediassa paljon myönteistä kiinnostusta projektista ja levitimme tietoa mm. ruuan hiilijalanjäljestä. Paikallislehdissä oli uutisia toiminnastamme, joiden myötä uusia ihmisiä kiinnostui toiminnastamme. Emme kuitenkaan pysty arvioimaan, miten paljon sosiaalisen median viestinnällä pystyimme vaikuttamaan ympäristöasenteiden tai käyttäytymisen muutokseen. 4) Osallisuuden vahvistuminen paikallisissa yhteisöissä: Tavoitteemme oli, että onnistuisimme pitämään koko hankkeen ajan ruokajakeluissa samat ihmiset mukana. Näin myös kävi ja lisäksi saimme mukaan toimintaan myös uusia ihmisiä. Annoimme itsestämme siis luotettavan kuvan ja pidimme ruokajakeluiden järjestelyt ja tunnelman niin leppoisana, että ihmiset tulivat niihin mielellään. Osallistujat myös juttelivat keskenään sillä aikaa, kun jaoimme ruokaa. Koronaepidemia kuitenkin selvästi vaikutti osallisuus-tavoitteiden toteutumiseen. Meille oli tärkeää, että osallistujat kokivat olevansa osa kokeiluamme ja innostuivat siitä, että he voivat olla mukana ratkaisemassa hävikkiongelmaa. Kerroimme heille avoimesti, mistä projektissa on kyse ja miten se etenee, emmekä korostaneet asemaamme työntekijöinä. Näin onnistuimme lyhyessä ajassa saamaan ruuan saajien luottamuksen. Osallisuuden arvioimiseksi ja toteutumiseksi toisilleen ennalta tuntemattomien ihmisten välillä kokeilu oli kuitenkin liian lyhytkestoinen. Onnistuimme kuitenkin jossain määrin vahvistamaan ja lisäämään kohtaamista jo olemassa olevissa yhteisöissä, lisäämällä vuorovaikutusta näissä yhteisöissä ja porukoissa.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Koulujen oppilaat ovat kiinnostuneita kouluruokailun hiilijalanjäljestä ja haluavat pienentää sitä, sekä haluavat tietoa koulunsa ilmastovaikutuksista. Koulujen arjessa on oppilaiden ja henkilöstön mukaan paljon tehtävissä oppilaiden ja henkilöstön ilmastoasioiden edistämiseksi. Henkilöstö ja oppilaat eivät kuitenkaan pääse aina ratkomaan näitä haasteita yhdessä kiireen, arjen käytäntöjen sekä puuttuvan vuoropuhelun vuoksi. Motivaatiota kouluruokailun hiilijalanjäljen pienentämiseen on kaikilla, ja koululaiset voivat toimia tässä muutoksen mahdollistavina muutosagentteina. Muutos on välttämätöntä, jos hiilineutraaliuteen halutaan päästä. Hävikkiruuan jakaminen on mahdollista pienilläkin resursseilla ja hiilineutraalisti Halusimme saada kokeilun avulla tietoa siitä, miten paikallisten ravitsemuspalvelujen ruokahävikkiä voidaan hyödyntää yhteisössä. Kokeilun aikana kehitimme alustavan toimintamallin, jossa koulujen hävikkiruoka kuljetetaan saman kaupunginosan sisällä asukkaiden kohtaamispaikkoihin. Opimme, että toimintamallin toteuttaminen on mahdollista pienillä resursseilla, mutta toiminta vaatii paljon yhteistyöhalukkuutta ja motivaatiota. Ennen kaikkea jakelu vaatii aloitusvaiheessa halua tehdä yhteistyötä uusien toimijoiden kanssa ja jakelun alkaessa intoa ongelmanratkaisuun. Näiden haasteiden ratkomiseen tarvitaan lisää kehittämistyötä ja tutkimusta, ja laaja-alaisempaa hanketoimintaa. Osallistujat kiinnostuivat ilmastonmuutoksesta ja kasvisruuasta Kokeilun aikana ruokaa saavat ihmiset kiinnostuivat hävikkiruuan ympäristövaikutuksista. Syömällä hävikkiruokaa he saivat kokemuksen siitä, että ovat pystyneet vaikuttamaan ilmastonmuutokseen. Tämä on merkittävä havainto, sillä kohderyhmämme ei ole yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tyypillisesti osallistuvia tai siitä kiinnostuvia henkilöitä. Tämä aihe vaatii selkeästi jatkossa lisää tutkimusta.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Jatkossa haemme kokeilun jatkorahoitusta oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen koulujen ruuan hiilijalanjälkeä hillitsevässä toiminnassa. Tässä yhteistyötahonamme on Hämeenlinnan kaupunki, joka on kokeilussaan onnistuneesti toteuttanut koulujen ruuan hiilijalanjälkeä pienentävää toimintaa Hämeenlinnan kouluissa. Kokeiluiden aikana olemme vaihtaneet kokemuksiamme erityisesti oppilaiden osallisuuden vahvistamisesta, jonka näemme hyvin tärkeänä teemana toiminnan skaalaamisen kannalta. Oppilaille kokeiluissa tarjoamme ja heidän jo käyttöön ottamansa keinot vaikuttaa ruuan hiilijalanjälkeen tulisi saada skaalattua laajemmin Suomeen. Toimintaa emme voi mallintaa pidemmälle tai skaalata ilman jatkorahoitusta. Olemme Helsingissä ja Hämeenlinnassa onnistuneet uudella tavalla tuomaan koulujen arkeen konkreettisesti ilmastonmuutoksen hillitsemistä edistäviä toimia, ja tätä on tärkeää kehittää edelleen ja skaalata muille alueille, sekä vahvistaa kuntien ilmastostrategiatyössä. Yhteistyökumppanit jatkavat ruuanjakelua omatoimisesti Yhteistyökumppanimme jatkavat ruuanjakelua vuonna 2021. Meidän kauttamme he ovat jo pystyneet aloittamaan yhteistyötä läheisen koulun kanssa ja saaneet perehdytystä ruokajakelun elintarvikehygieniavaatimuksiin. Koska kehitimme ruuan logistiikasta yksinkertaisen toimintamallin, yhteistyökumppanimme pystyvät jatkamaan sitä vapaaehtoistyövoimin. Pystymme tukemaan heitä toiminnan alkaessa mm. perehdytyksen avulla. Tarvitsemme lisää rahoitusta toiminnan tukemiseen ja skaalaamiseen muille alueille.

What has happened during the experiment?

04.11.2020

Väliraportointia Kasvishävikki voimavaraksi -kokeilusta

Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon -kokeilussa on nyt jaettu 212 annosta koulujen hävikkiruokaa, järjestetty kolme oppituntia samaisten koulujen oppilaille ja koottu kokemuksistamme skaalattavaa mallia.


Kokeilun alussa kävi ilmi, että koulujen kasvisruokapäivät ovat epäsäännöllisiä ja niiden aikana syntyy hävikkiä myös sekaruuasta. Päätimme sijoittaa ruuanjakelun tietyille viikonpäiville riippumatta kasvisruokapäivistä, jotta voimme jakaa ruokaa säännöllisesti. Säännöllisyys on tärkeä osa hävikkiruokailuja niin ruuan hakijoille kuin yhteistyökumppaneille. Kasvisruuan ilmastovaikutuksista kertominen on edelleen tärkeä osa kokeiluamme.


Olemme jakaneet ruoka-annoksia sekä yhteisruokailuissa että take away -annoksina. Yhteistyökumppanimme Kannelmäen D-asema koordinoi yhteisruokailun ja jakaa take away -annokset asiakkailleen. Malminkartanon asukastalo Rengissä olemme jakaneet ruokaa annoksina erikseen ilmoittautuneille.



Pidimme kahdessa paikallisessa koulussa oppitunteja, joiden aikana kerroimme hävikkiruuan ja kasvisruuan ilmastovaikutuksista. Oppilaat saivat kertoa mietteitään kouluruuasta ja kuulivat sen hiilijalanjäljestä. Oppituntien pohjalta kokosimme valmiin oppituntipaketin, joka sisältää diat ja opettajan materiaalit. Oppituntipaketti tulee vapaaseen jakoon osana skaalattavaa malliamme. Koulujen oppilaiden osallisuutta lisätään kokelun loppua kohden. Yhteistyökoulujen ympäristöryhmän oppilaiden kanssa tapaamme uudestaan ja jatkokehittelemme tapoja, joilla he voivat vaikuttaa kouluruokailun hiilijalanjälkeen.



Nuorten äänen saaminen kuuluviin ilmastoasioissa on tärkeä osa kokeiluamme. Kokeilussamme on vapaaehtoisina kolme lukiolaista, jotka avustavat viestinnässä marraskuusta alkaen. Koronavirustilanteen vuoksi he eivät voi osallistua ruokajakelun käytännön järjestelyihin. Lukiolaiset tuottavat hiilijalanjälkeä pienentäviin ilmastotekoihin kannustavaa materiaalia sosiaalisen median kanavoissamme. Lukiolaisilta myös saamme tärkeää tietoa siitä, mitä nuoret ajattelevat ruuan hiilijanjälkestä omassa koulussaan ja kotonaan. Jo nyt näemme, miten paljon lapset ja nuoret haluavat päästä vaikuttamaan ilmastoasioihin ja se motivoi meitä jatkamaan kokeilua.



Kokoamme skaalattavaan malliimme ohjeet, joiden avulla koulujen hävikkiruokaa pystyy jakamaan paikallisesti pienillä resursseilla. Avaamme mallissa tarvittavat resurssit, hankinnat, elintarvikehygienian vaatimukset, sosiaaliset kysymykset ja koulujen oppilaiden osallistumisen. Käsittelemme mallissa oman toimintamme lisäksi Herttoniemenrannan asukastalo Ankkurin koulujen hävikkiruuanjaon, joka on toiminut monta vuotta onnistuneesti. Kouluhävikin hyödyntämisestä saadaan siten koottua malliin kokemusperäistä tietoa kolmesta eri koulusta ja kolmesta pääkaupunkiseudun kaupunginosasta.



Kokeilussamme olemme jatkuvasti pyrkineet siihen, että toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yhteistyökumppaneiden sitoutuminen ja saavutetut toimivat käytännöt näyttävät siltä, että toiminnan jatkumiselle on hyvät edellytykset. Koronatilanne on vaikuttanut kokeilun toteuttamiseen, mutta pääosin olemme voineet toteuttaa suunnitellusti toimintoja ja hävikkiruan jakamista korona ei ole estänyt.


Comments
Hienoa miten olette panostaneet nuorten osallisuuteen koronatilanteesta huolimatta.
Login to comment
Hide comments