Kokeilujen seurantakysely: vaikutuksia, uusia ratkaisuja ja jatkopolkuja | Kokeilunpaikka.fi

Kokeilujen seurantakysely: vaikutuksia, uusia ratkaisuja ja jatkopolkuja

Mitä saadaan aikaan pienesti rahoitetulla muutaman kuukauden mittaisella kokeiluilla? Seurantakyselymme mukaan paljonkin. Enemmistö kokeiluista on jatkunut tavalla tai toisella kokeilujakson jälkeen.  Kerromme tekstissä, miten vuoden 2019 aikana toteutetut kokeilut ovat jatkuneet ja mikä merkitys Kokeilun paikan tarjoamalla tuella oli.

Kartoitimme kyselyllä Kokeilun paikassa vuonna 2019 kokeilun toteuttaneilta näkemyksiä kokeilun vaikutuksista ja jatkumisesta kokeilujakson jälkeen. Kokeilut kehittivät ratkaisuja tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, hiilijalanjäljen puolittamiseen ja kiertotalouden parempaan hyödyntämiseen. Vuonna 2019 toteutettiin yhteensä 43 kokeilua. Kokeilun paikan kokeilut ovat 3–6 kuukauden mittaisia kehittämishankkeita. Kokeiluja ovat toteuttaneet kunnat, yritykset, tutkimuslaitokset, yhdistykset ja yksityishenkilöt. Kyselyyn vastasi 22 kokeilua, eli 51 % kokeilun toteuttaneista. Kokeilun paikan kautta on rahoitettu 126 kokeilua yhteensä 750 000 eurolla. Yksittäisille kokeiluhankkeille myönnetty rahoitus on vaihdellut 5 000 eurosta 20 000 euroon.

Yhteiskunnallisia vaikutuksia ja oppimista

Kyselyn vastaukset osoittivat, että jokaisesta kokeiluista oli syntynyt tuloksia. Useimmissa tapauksissa kokeilun tulos oli organisaation oppiminen. Oppiminen on lähtökohtainen edellytys uuden luomiselle. Kokeilu ei ole epäonnistunut, jos se ei tuota oletettua lopputulosta, vaan, jos siitä ei opita.

Puolet kokeiluista arvioivat saaneensa aikaan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kokeiluilla kehitettiin muun muassa seuraavia ratkaisuja: liiketoimintamallit tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn tähtäävän Verkkopuntarin taustalle sekä ekobetonin valmistukseen, hiilitasekartta pääkaupunkiseudun rakennuksista ja koulujen hiilijalanjälkipuolitettu ruokalista.

Kokeilut loivat uutta liiketoimintaa. Kolme uutta yritystä perustettiin kokeilujen aikana tai pian niiden jälkeen. Lisäksi kokeilut mahdollistivat toimijoille uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuden työllistää.

”Kokeilun tuloksena saimme yhdistykselle uuden tulonlähteen ja pohjan työllistämishankkeelle”.

Kokeilujen jatkuminen

Osa kokeiluista sai jatkoa muissa kiihdyttämöissä, rahoitusmuodoissa ja hankkeissa kuten KasvuOpenissa ja STN-tutkimushankkeena. Monen kokeilun toiminta on laajentunut ja monistunut esimerkiksi muihin kuntiin. Esim. pantillisten takeaway-astioiden järjestelmä on nyt käytössä noin 20 kahvilassa ympäri Suomea. Koulujen vähähiilisen ruokalistan kokeilu toistetaan nyt Helsingissä. Kokeilussa kehitettyä lampaanvillan pesutekniikkaa lähdettiin viemään eteenpäin laajemmassa mittakaavassa myös kansainvälisesti.

Osaltaan kokeilut toimivat myös olemassa olevan toiminnan uudelleen suuntaamisessa.

”Kokeilu toimi matalan kynnyksen (ja kustannuksen) työkaluna uuden idean arvioinnissa sekä käynnissä olevan T&K-toiminnan uudelleen suuntaamisessa”.

Jotkut kokeilut muuttivat toimintaympäristöä pysyvästi. Esimerkiksi kokeilun tuloksena organisaation toimintakulttuuri muuttui. Lahden kaupunkia kokeilu kannusti kehittämään tuettua työmatkalippua henkilöstölle. Kokeilu ja samaan aikaan käynnissä ollut työmatkaliikkumisen suunnitelmatyö avittivat poliittisen päätöksen saamista asialle, ja lippujärjestelmän toteutus on parhaillaan käynnissä.

Vain 4 vastanneista kokeiluista kertoi, ettei kokeilu ollut jatkunut millään tavalla. Syitä kokeilujen jatkumattomuuteen olivat organisaatiolähtöiset ja henkilökohtaiset syyt sekä puuttuva rahoitus.

”Organisaatiossamme ei kuitenkaan ollut sellaista kulttuuria, että olisi tullut mahdollisuuksia laajemmin käyttää tätä osaamista.”

Myös koronatilanne mainittiin vuorovaikutteisten konseptien eteenpäinviemistä hidastavaksi tekijöiksi.

Kuva 1. Miten kokeilun toiminta on jatkunut?

Kokeilun paikan tuki auttoi eteenpäin

Enemmistö (95 %) kokeiluista koki hyötyneensä Kokeilun paikan ja ministeriöiden tarjoamasta tuesta. Tärkeimmiksi tekijöiksi nostettiin ulkopuolinen tunnustus ja näkyvyys, jonka mukana oleminen toi.

Koin saavani tukea ja kannustusta, ja ulkopuolisen osoittama arvostus heijastui myös omaan työyhteisöön ja asiakkaisiin. Kokeilun mahdollistaneen rahoituksen lisäksi arvokasta oli etenkin omien ajattelutapojen haastaminen työpajoissa.”

Kokeilurahoituksen suuruudet ovat perinteiseen hanketoimintaan nähden pieniä. Kyselyn perustella näyttää, että pienikin alkupääoma niin sanottu siemen raha oli usealle alkuvaiheen idealle tärkeä edellytys, ja sai toiseksi eniten mainintoja. Myös hallinnollinen ketteryys ja raportoinnin avoimuus saivat kiitosta.

”Hyvä konsepti. Erityisesti pidän siitä, että raportointi on kevyttä ja tulee suoraan avoimeksi verkkoon.”

Palautetta jatkoon saimme kokeilujen jatkorahoitusmahdollisuuksien kehittämisestä. Kokeilun paikan kokemukset osoittavat, että pienelläkin rahoituksella on merkitystä. Suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarvitaan eri rahoitusmuotojen kytkeytymistä, jotta alkuvaiheen potentiaaliset ideat eivät jää skaalautumatta.

Lue myös:

Alkuvaiheen kokeilujen kytkemisestä jatkorahoitukseen ja julkisiin hankintoihin olemme kirjoittaneet selvityksen, joissa esitämme suosituksia kokeilujen skaalautumista edistävälle rahoitukselle ja yhteistyölle.