Kokeilun idea
-
Kokeilun teemat
1913 katselukertaa
Kokeilu on luotu 21.01.2019
Xenomer Oy ja Hämeen Kalustemekaniikka Oy
AHTO-jätepuristin kotitalouksille
Oletko koskaan yrittänyt sulloa ärsyttävän ilmavia muovipakkauksia kotisi roskikseen tai ylitsepursuavaan jäteastiaan? Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon turhaa ilmaa jäterekka kuljettaa päivittäin? Mitä jos jo kotona jätteet voisi puristaa pienempään tilaan? https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paketti-_ja_kuorma-autot/paastot_ja_kulutus
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Päivittäisenä kotitalousjätteenä syntyvä energiajäte kerätään kiinteistön/kiinteistöjen energiajäteastiaan. Iso ongelma on siinä, että energiajäte on pääasiassa ilmavaa muovia, paperia, pahvia tai näiden yhdistelmiä, jotka itsessään vievät paljon tilaa. Jäte on kevyttä ja helposti puristettavissa pieneen tilaan. Sama koskee erillisille jätekeräyspisteille vietävää muovijätettä. Jäterekat ajavat keskimäärin Suomessa n. 200 km päivässä. Esimerkiksi Vantaalla ajetaan 150-200 km päivässä ja maaseudulla jopa 300 km. Helsingissä ajokilometrit ovat 100-150 km päivässä. Jäterekan CO2-päästöt ovat noin 385g/km (hiilidioksidi-ekv CO2e, ks. https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paketti-_ja_kuorma-autot/paastot_ja_kulutus ) joten yhden jäteauton päästöt päivässä ovat keskimäärin 77 000g. Yksittäisten ihmisten ajomatkat muovijätteen keräyspisteisiin ovat hankalampia arvioida ja mitata, mutta myös niiden osalta ajot vähenisivät suoraan suhteessa siihen, kuinka pieneen tilaan muovijäte pystytän kotitalouksissa puristamaan. Miten jätepuristin toimii omakoti- ja rivitalotaloudessa sekä pienissä taloyhtiössä? Kuinka paljon saadaan säästöjä aikaan? Miten kuljetusvälin harveneminen vaikuttaa jäterekkojen ajoihin ja CO2-päästöihin? Kuinka puristetun jätteen jatkokäsittely toimii? Miten jätepuristin-konsepti olisi skaalatavissa ja laajennettavissa? Mitkä olisivat laajemmat vaikutukset pitkällä aikaväillä?
Miten kokeilu toteutetaan?
Suunnitellaan kaksi jätepuristinta ja rakennetaan niistä toimivat prototyypit. Pienempi, omakoti- tai rivitalotalouksille tarkoitettu malli asennetaan esimerkiksi keittiön jätekaappiin tai -laatikkoon, kodinhoitohuoneeseen, autokatokseen, jätekatokseen tms. Isompi jätepuristin, joka on tarkoitettu isommille taloyhtiöille, sijaitsee jätekatoksessa jäteastian yhteydessä. Puristin puristaa energia- ja/tai muovijätteen pieneen tilaan, tavoitteena n. 30-50% alkuperäisestä tilavuudesta (jätettä ei siis puristeta niin tiiviiksi, etteikö sitä voisi käsittelylaitoksessa edelleen lajitella). Kaupungissa jäteautot ajavat pienillä vaihteilla lyhyitä matkoja ja niiden päästöarvot ovat korkeat, mutta kun jätteen tyhjennysväli harvenee, niin autojen liikkuminen pienenee huomattavasti. Näin myös päästöt pienenevät huomattavasti ja jätekuljetusala pystyisi ottamaan omaa vastuuta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Myös kodeissa päästään toteuttamaan jätteen esikäsittelyä ja siten osallistumaan koko jäteketjuun, puhumattakaan että jätteiden harvemmasta kuljetusvälistä saatava rahallinen säästö kotitalouksille on huomattava. Jätepuristimia kokeillaan ja testataan 3-4 eri kotitaloudessa sekä 1-2 taloyhtiössä. Testauksen aikana ja jälkeen käyttäjiä haastatellaan. Samalla tarkkaillaan ja seurataan jäteastioiden täyttymistä ja jäterekkojen liikennöintiä suhteessa aikaisempaan rytmiin. Myös jäteyhtiöiden (sekä kuljetus- että käsittelytahojen) suhtautumista asiaan selvitetään. Kokeilupuristimiin liimataan QR-koodi, jonka kautta koekäyttäjät saavat lisätietoa ja pääsevät osaksi kokeiluyhteisöä mm. antamalla palautetta ja keskustelemalla. 6.2.2019 - 31.5.2019
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Xenomer Oy ja Hämeen Kalustemekaniikka Oy (puristimien protojen rakentaminen)
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Kokeilun kokonaisbudjetti on 5000 euroa. Suunnittelutyö 1400 euroa, puristimien protojen teko 2 000 euroa, testaus ja asiakaspalautteet 800 ja dokumentointi 500 euroa, muut kulut 300 euroa.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Vahvat ja monipuoliset verkostot; pitkä ja kattava kokemus erilaisista kehitysprojekteista.
