3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

TerveydenhuoltoLiikuntaMiehetNaisetOmaishoitoOppiminenPääkaupunkiTerveysKokeilutElämänhallintaToimintamalliOsallisuusYhteisöllisyysKuntoutusHyvinvointiDiabetes
Kokeilu on luotu 31.05.2019

Aktiivisuusresepti - vastaisku passiivisuudelle!

Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin pienentäminen vähentämällä ja tauottamalla istumista sekä lisäämällä arkiaktiivisuutta. Tarkkaan mittaukseen perustuva, aktiivisuusprofiilin mukaan räätälöity, elintapamuutosprosessi ryhmävalmennuksella, ja vaikuttavuuden varmistavalla pitkällä seurantajaksolla

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Haluamme ratkaista kasvavaan fyysisen inaktiivisuuteen ja elintapojen muuttamisen vaikeuteen liittyvää ongelmaa. Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus, istuminen ja pitkät istumis jaksot ovat tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä lisääviä tekijöitä. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kuntoliikuntasuositusten saavuttaminen ei riitä, jos arki koostuu pitkälti istumisesta ja paikallaolosta. Tyyppi 2:n diabeteksen riskitekijät ovat hyvin tiedossa, mutta useille ihmisille pysyvän elintapamuutoksen tekeminen on hyvin vaikeaa ja tämän vuoksi diabeteksen esiintyvyys on kasvussa. Suomalainen DPS tutkimus (https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/tyypin-2-diabeteksen-ehkaisy) osoittaa että tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy elintapoja muuttamalla on mahdollista. Sairastumisriskiä voidaan pienenee entisestään, jos pystytään useampaan kuin yhteen elintapamuutokseen kuten esimerkiksi laihtuminen, rasvan saamisen kohtuullistaminen, tyydyttyneen rasvan vähentäminen, kuidun määrän lisääminen ruokavaliossa tai liikunnan lisääminen. Amerikan diabetesyhdistyksen uusimmissa ohjeissa myös istumisen vähentäminen ja tauottaminen on lisätty suosituksiin niin terveille kuin tyypin 2 diabeetikoillekin sen verensokeriin kohdistuvista positiivisista vaikutuksista johtuen. Istumisen vähentäminen ja etenkin istumisen tauottaminen tarjoavat matalan kynnyksen elintapamuutoksen, jotka voivat olla hyvät ensimmäisen vaiheen elintapamuutokset. Istumiseen ja arkiaktiivisuuteen liittyvää käyttäytymistä on kuitenkin henkilöiden vaikeaa arvioida, koska nämä liittyvät pitkälti normeihin ja tapoihin, joita ihmiset toistavat huomaamattaan päivästä toiseen. Tutkimukset suomalaisella väestöllä osoittavat, että isolla osalla ihmisistä istumiseen, arkiaktiivisuuteen ja kuntoliikuntaan liittyvät suositukset eivät toteudu. Lisäksi, Finterveys 2017 tutkimuksen mukaan lihavuus on yleistynyt, lihavia ihmisiä (BMI > 30kg/m2) on 26% miehistä ja 28% naisista. Lihavuus on yksi riskitekijöistä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Myös fyysisen toimintakyvyn ongelmat ovat kasvussa, erityisesti naisilla ja noin 50% suomalaisista viettää ruudun ääressä yli kolme tuntia arkipäivisin. (https://bit.ly/2wwMHOt) Osallitujien rekrytointi aloitettiin heti elokuun alussa, lomien jälkeen. Osallistujia haetaan terveyskeskusten ilmoitustaulu ilmoitusten, oman lehti ilmoittelun ja facebook markkinoinnin avulla. Ryhmät käynnistyivät 2.9. molempiin ryhmiin saatiin riittävästi osallistujia, yhteensä 20 osallistujaa. Osallistujille tehtiin Hba1c ja verenpaine mittaukset. Ensimmäiset aktiiviisuusmittaukset aloitettiin. Yksi ilmoitti ensimmäisen mittaus jakson jälkeen lopettavansa. Toiset aktiiviisuus mittaukset tehtiin 23.9. Jälleen yksi osallistuja ilmoitti lopettavansa, oli katkaissut jalkansa. Osallistujia siis toisen mittauksen jälkeen 18. Hankaluutena ollut postin kulkeminen, aktiivisuusmittarit palautetaan postilla. Saattanu kestää yli viikon että mittari on ollut perillä. Interventioryhmäläiset ovat osallistuneet ryhmään aktiivisesti. Kolmannet aktiiviisuus mittaukset 14.10. Edelleen osallistujia 18 kpl. Lopputapaaminen ja mittaukset (Hba1c ja verenpaine) mittaukset tehty 28.10. Vielä odotellaan viimeisiä aktiivisuus raportteja. Kokeilussa halutaan oppia seuraavanlaisia tyyppi 2:n diabeteksen ennaltaehkäisyn kannalta relevantteja asioita: i) Kuinka ihmiset kokevat istumis- ja aktiivisuustasojen määrittelyn? ii) Kuinka paljon ihmiset mahdollisesti arvioivat väärin oman passiivisen aikansa vuorokaudessa? iii) Kuinka istumisen vähentämisellä, tauottamisella tai aktiivisuuden lisäämisellä pystytään vaikuttamaan positiivisesti myös muihin elintapamuutoksen osa-alueisiin? iv) Kuinka toimivana ja tehokkaana henkilöt kokevat teknologialla vahvistetun elintapaneuvonnan? v) Kuinka hyvin henkilöt pystyvät osallistumaan suhteellisen intensiiviseen elintapaneuvontaan? vi) Kuinka elintapaneuvonnan tehnyt henkilö kokee teknologialla vahvistetun elintapaneuvonnan tarjoamisen? vii) Millaiset tekijät vaikuttavat elintapaneuvonnan onnistumiseen? viii) Kuinka paljon elintapaneuvonnalla onnistutaan parantamaan mitattuja arvoja verrattuna verrokkiryhmään?

Miten kokeilu toteutetaan?

Ideassamme pienennetään T2D:n riskejä esidiabeetikoilla innovatiivisella nykyteknologialla tehostetun räätälöidyn elintapaneuvonnan kautta. Kokeilussa sairastumisriskiä pienennetään henkilökohtaisilla mitattuun dataan perustuvilla arkisiin toimiin kohdistuvilla toimenpiteillä, joita muokataan viikoittain palautteeseen ja dataan perustuen. Ideassamme käyttäytymisen muutos perustuu pieniin, fokusoituihin ja progressiivisiin toimenpiteisiin, joita tuodaan henkilön muutosprosessiin henkilökohtaisen edistymisen perusteella. Tavoitteet ja toimenpiteet tehdään hyväksi todistettuja SMART-goals periaatteita noudattaen, huomioiden etenkin, että tavoitteet ovat tavoitettavissa olevia. Tällöin viikottaiset tavoitteet asetetaan riittävän pieniksi, jotta henkilöt saavat onnistumisia ja pääsevät positiiviseen kierteeseen heti elintapakonsultaation alussa. Elintapaneuvonnassa ei pyritä korjaamaan useaa asiaa kerralla, koska useamman muutoksen kerralla tekeminen ei yleensä kanna pitkälle, eikä aiheuta pysyviä ja pitkäaikaisia muutoksia henkilön käyttäytymisessä. Tavoitteet asetetaan päivittäisiin ja helposti muokattaviin istumis- ja aktiivisuustapoihin, ei hitaasti reagoiviin tulosmuuttujiin (esim. kehon paino, verensokeri, kolesteroli). Tämä parantaa henkilöiden motivaatiota, koska heiltä odotetaan vain että he toteuttavat päivittäiset toimenpiteet, eikä heidän tarvitse huolehtia hitaasti muuttuvien arvojen muutoksesta tai mittaamisesta. Osallistujille luodaan usko siitä, että tulosmuuttujat muuttuvat, kun he vain tekevät oikeita toimenpiteitä pitkäjänteisesti. Kokeilussa testataan nykyteknologialla tehostetun elintapaneuvonnan tehokkuutta ja toimivuutta pre-diabeetikoilla. Pyritään lisäämään kokeiluun osallistuvien motivaatiota muutokseen yhdistämällä perinteistä ryhmätoimintaa ja teknologian tuomaa tietoa omasta aktiiviisuudesta suhteessa omaan kokemukseen aktiiviisuudesta. Ihmiset kokevat, että liikkuvat paljon kun käyvät harrastamassa liikuntaa (uintia, pyöräilyä, kuntosalia yms.) muutaman kerran viikossa. Usein ihmiset tuovat esiin aikoja vuosien takaa jolloin ovat olleet aktiivisia, nykytilanne aktiivisuuden suhteen ei olekaan ihan täysin ajantasalla. Tässä kokeilussa saadaan tarkempaa tietoa aktiivisesta olemisesta suhteessa istumiseen ja paikallaoloon. Kokeilu toteutetaan seuraavanlaisella tieteellisellä tutkimusasetelmalla: *Ryhmät. Kokeilun interventioryhmään ja verrokkiryhmään valitaan prediabeetikoita ja molempiin ryhmiin otetaan 8-10 osallistujaa satunnaistettuna. Rekrytointi suoritetaan julkaisulla Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen jäsenlehdessä ja pitämällä avoin yleisötilaisuus aiheesta. Hyödynnetään myös yhdistyksen yhteyksiä muihin potilasjärjestöihin ja alueellisiin paikallisiin yhdistyksiin. *Tapaamiset ja mittaukset. Interventioryhmä kokoontuu hankken aikana kuusi kertaa ja tapaamiset järjestetään noin kerran viikossa diabetesyhdistyksen tiloissa Helsingissä. Ryhmäläiset alkuhaastatellaan puhelimitse. Alkukartoituksessa ja motivoivassa haastattelussa vahvistetaan pystyvyyttä ja kannustetaan. Lisäksi erityistarpeet ja mahdolliset sairaudet huomioidaan. Ensimmäisessä tapaamisessa suoritetaan alkumittaukset. Projektin mittaukset ja analyysit koostuvat seuraavista osioista: istumis- ja aktiivisuusanalyysi (Fibion), HbA1c, verenpaine, univaje/unikysely, ruokavaliokysely, stressikysely, tyypin 2 diabeksen riskitesti sekä liikuntatapa-tottumustestin. Verrokkiryhmä osallistuu pelkästään heille erilleen järjestettävään ensimmäiseen tapaamiseen sekä väli- ja loppumittauksiin. Verrokkiryhmä saa analyysiraportit ja palautteet mittauksista vasta loppumittausten jälkeen, jotta varmistutaan, että tulokset eivät vaikuta heidän käyttäytymiseensä interventiojakson aikana. *Luento ja ryhmäpalaute. Toisessa tapaamisessaa järjestetään yhdistetty luento ja ryhmäpalaute istumis- ja aktiivisuusraportteihin ja -tuloksiin liittyen. Luennolla esitellään viimeisin tutkimustieto istumisen, istumisen tauottamisen, arkiaktiivisuuden ja liikunnan vaikutuksista terveyteen ja diabeteksen riskitekijöihin ja ennaltaehkäisyyn. Luennon sisältö linkitetään henkilöiden omiin mitattuihin aktiivisuus-arvoihin, jolloin luennon sisällöt ovat omakohtaisia jokaiselle osallistujalle luoden täten motivoivan ja merkityksellisen tilanteen käyttäytymisen muutokselle. *Tavoitteenasettelu. Tulosten mukaan jokaiselle luodaan omat viikottaiset ja yksityiskohtaiset tavoitteet istumisen vähentämiselle tai aktiivisuuden lisäämiselle perustuen analyysien tuloksiin. Tavoitteissa pyritään löytämään helpoimmin saavutettavat tekijät, jotka parantavat kyseisen henkilön riskiprofiilia diabetekseen sairastumiseen. Tavoitteita tarkennetaan viikoittain perustuen henkilöiden palautteeseen ja tavoitteissa onnistumisen perusteella. Interventioryhmälle tehdään välimittaus kolmannen viikon kohdalla, jotta voidaan tarkistaa toimenpiteissä onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteita adaptoidaan tulosten perusteella. Viidennen viikon kohdalla tehdään projektin toiset välimittaukset. Verrokkiryhmälle tehdään myös välimittaus kolmannen viikon kohdalla, mutta tuloksia ei anneta kuin vasta loppumittauksen jälkeen. Väliviikkojen aikana osallistujat seuraavat omaa aktiivisuuttaan mobiililaitteen terveyssovelluksen kautta joka mittaa askeleita. *Elintapamuutoksen pysyvyys. Jotta tuki elintapamuutokseen olisi riittävää ja muutoksesta saataisiin luotua pysyvä elintapa, interventioryhmäläisille järjestetään projektin päättymisen jälkeen vielä kaksi tapaamista ja 6 kk kohdalla tehdään vielä loppumittaukset, joilla voidaan määrittää tavoitettujen muutosten pysyvyys. *Oppien jatkohyödyntäminen. Projektin tuloksista ja opeista tehdään opinnäytetyö Raila Sulasalmen toimessa liittyen Ylempään AMK- tutkintoon ‘Dataperustaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen’ opintoihin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tällä tavoin varmistetaan tulosten perinpohjainen analysointi ja raportointi. Lisäksi kokeilun löydökset pyritään julkaisemaan populaareissa julkaisussa esim. Liikunta ja Tiede lehdessä ja Diabetesliiton eri julkaisuissa ja kanavissa. Projektin oppeja pyritään viemään myös muihin paikallisiin Diabetesyhdistyksiin ja sitä kautta hyödyntämään oppeja laajemmin käytännön ennaltaehkäisevässä työssä. Hankekokeilu toteutetaan seuraavan aikataulun mukaisesti: Osallistujien rekrytointi, ilmoitus omassa jäsen lehdessä ja yleisötilaisuus: vkot 32-34 **Interventioryhmä: Alkukartoitus puhelinhaastattelut vko 35 Tapaaminen #1vko 36 HbA1c:n +rr mittaus, Omien tavoitteiden asettaminen, miten päästä kohti tavoitteita, mittauksen aloitus (7 vrk): Tapaaminen #2 vko 37 Palaute mittauksista ja omien tavoitteiden tarkentaminen, työkalut kohti onnistumista: Tapaaminen #3 vko 39 Miten on onnistunut tavoitteissa, oma arvio aktiivisuudesta, ensimmäiset välimittaukset Tapaaminen #4 vko 40 Palaute mittauksista ja omien tavoitteiden tarkastelu, mitkä ovat omia vahvuuksia, missä on onnistunut: Tapaaminen #5 vkot 42 Mikä tukee elintapamuutosta, omat onnistumiset ja niistä oppiminen, toiset välimittaukset: Tapaaminen # 6 vko 43 HbA1c:n +rr mittaus, Palaute mittauksista ja ohjeet seurantajaksolle: 43 Projektin tulosten raportointi: vko 43-44 ***Omakustanteinen jatko-vaihe (toteutetaan projektin virallisen loppumisajan jälkeen): Tapaaminen #7: vko 51 Mitä kuuluu, onnistumiset, tulevat sudenkuopat, parhaat vinkit vertaistuesta Loppumittaukset: vko 9 (v. 2020) Tapaaminen #8: vko 10 (v. 2020) Loppumittauksen raportti, tavoitteiden täyttyminen Opinnäytetyön kirjoittaminen: vkot 10-15 (v. 2020) Opinnäytetyön julkaiseminen: vkot 18-19 (v. 2020) Populaarien julkaisujen kirjoittaminen: vkot 19-20 (v. 2020) Kokeilun oppien viestiminen ja jalkauttaminen muille paikallisille diabetesyhdistyksille: vko 19-> **Verrokkiryhmä: Tapaaminen #1vko 36 HbA1c:n +rr mittaus, aktiivisuus mittauksen aloitus (7 vrk): Tapaaminen #2 39 Välimittaukset Tapaaminen #3 vkot 42 Toiset välimittaukset Tapaaminen # 4 vko 43 HbA1c:n + rr mittaus, Palaute mittauksista ja ohjeet seurantajaksolle ***(seuraavat vaiheet tehdään omakustanteisesti projektin virallisen loppumisajan jälkeen) Tapaaminen #5: vko 51 Mitä kuuluu, onnistumiset, tulevat sudenkuopat, parhaat vinkit vertaistuesta Loppumittaukset: vko 9 (v. 2020) Tapaaminen #6: vko 10 (v. 2020)

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun toteuttaa yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys. Kokeilusta saadaan materiaalia YAMK opiskelijan (Raila Sulasalmen) opinnäytetyöhön. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoululta saadaan konsultointiapua elintapaneuvontaan liittyen. Istumis- ja aktiivisuusmittaukset ja analyysit ostetaan Fibion Oy:ltä “avaimet käteen” -periaatteella toimivan analyysipalvelun kautta.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti koostuu seuraavanlaisista kulu-eristä: Ryhmänvetäjän palkkakulut (Raila Sulasalmi), Tapaaminen 6 + 4 x 90€ = 900 €. Sisältäen valmistelukulut. HbA1c á 15 €; 10 x 2 x 15€ = 300 € Istumis- ja aktiivisuusanalyysit á 99 € (7 päivän mittaus); 3 x 20 x 99€ = 5 940 € Yhteensä: 7 140 € Projektiajan jälkeiset seurantatapaamiset ja 6 kuukauden kohdalla järjestettävät mittaukset tehdään Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen omalla rahoituksella. Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toiminnan rahoitus koostuu kaupunkien kohdennetuista avustuksista (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja jäsenmaksuista.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tiimillä on käytössään diabetesosaamisen terveydenhuollon ammattilaisia, vahva osaaminen elintapaohjauksesta sekä diabeteksen hoidosta. Projektille perustetaan lisäksi ohjausryhmä, joka auttaa etenkin tutkimuksellisissa ja lääketieteellisissä kysymyksissä. Ohjausryhmään kuuluvat ainakin seuraavat, jo mukaan lupautuneet, tahot: - Sisätautien erikoislääkäri lääkäri Markku Saraheimo - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) hyvinvointilaboratorion tutkijat, jotka ovat tehneet useita projekteja elintapaohjaukseen sekä istumis- ja arkiaktiivisuuskäyttäytymiseen liittyen.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

07.11.2019

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit