3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

IlmastonmuutosTekoälyKaupunkiAsuminen Iot (esineiden internet)AutomaatioHiilijalanjälki
Kokeilu on luotu 20.02.2019

Älypuhaltimet taloyhtiöön – pienempi hiilijalanjälki koteihin

Korvaisimme vanhanaikaisella kello-ohjauksella toimivan ilmanvaihdon tarpeenmukaisesti toimivaksi älyilmanvaihdoksi. Energiaa säästävät älypuhaltimet maksavat puolet enemmän. Älypuhaltimia on asennettu vain vuokrataloyhtiöihin, joten as.oy-kentällä on tarve kokeilijoille ja suunnan näyttäjille. https://www.cervi.fi/uusi-alypuhallin-saastaa-energiaa-ja-parantaa-asumisviihtyvyytta/ https://www.topair.fi/

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Valtaosassa 60-, 70- , 80- ja 90-luvun taloyhtiöitä ilmavaihto on toteutettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Iso osa näistä koostuu matalista ja useista rakennuksista, joihin ei ole teknisesti mahdollista tai mitenkään järkevää asentaa poistoilmalämpöpumppua. Lähes poikkeuksetta koneellista poistoa ohjataan vanhanaikaisesti kello-ohjauksella kahdella teholla siten, että tehostusajat on yritetty sovittaa aikoihin, jolloin asunnoissa on oletettavasti eniten toimintaa – suihkussa käyntiä ja ruuanlaittoa. Esimerkiksi meillä nämä tehostusajat ovat päivittäin klo 7–9, 11–13 ja 16–18. Ongelma on se, että nämä tehostusajat eivät vastaa todellista tarvetta, jolloin lämpöä menee turhaan harakoille. Suomessa on lähes 90 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä asuu yli 2,6 miljoonaa ihmistä. Taloyhtiöiden omistajuus ja päätöksenteko ovat siis täysin hajautuneet ja hallituksissa toimii yleensä maallikot. Taloyhtiöissä on siis paljon potentiaalista kansalaislähtöistä joukkovoimaa, mutta hajautuneisuuden ja maallikkopäättäjien vuoksi ongelmana on se, että uusien energiaa säästävien teknologioiden käyttöönotto on äärimmäisen vaikeaa. Haluaisimme oppia, että lisäinvestointi kannattaa ja takaisinmaksuaika jää lyhyeksi ja sen jälkeen tuottaa säästöä lämmitystarpeen vähenemisen seurauksena laitemyyjän mainoslupausten mukaisesti. Haluamme myös toimia mallina muille tavallisille 60-, 70- , 80- ja 90-luvun asunto-osakeyhtiöille, joiden on helppo kopioida sama ratkaisu. Säästö koskee luonnollisesti niin energiankulutusta, energiakustannuksia kuin hiilijalanjälkeä.

Miten kokeilu toteutetaan?

Koska älypuhaltimessa on modernia anturiteknologiaa (paineanturi, poistoilman lämpötila-anturi, poistoilman kosteusanturi, poistoilman VOC-anturi), vanhanaikaisesta kello-ohjauksesta voidaan luopua. Säädin asettaa tehostuksen päälle vain tarpeen mukaan silloin, kun asunnossa käydään suihkussa tai laitetaan ruokaa. Järjestelmä täyttää rakentamismääräysten vaatimukset. Käytännössä nykyiset poistopuhaltimet korvataan uusilla älyhuippuimureilla. Tällainen valmis tuote (Entos TopAir-älyhuippuimuri) on ollut markkinoilla 1,5 vuotta, mutta sitä on asennettu vain ammattimaisesti hoidettuihin vuokrataloyhtiöihin eikä asunto-osakeyhtiöihin. Kokeilu sopii hyvin aikatauluumme, sillä huippuimureiden uusiminen on korjaustarveselvityksemme mukaan juuri ajankohtainen tänä vuonna.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun toteuttaa Asunto Oy Metroharju, joka on valmistunut vuonna 1989. Taloyhtiöön kuuluu kaksi 3-kerroksista asuinrakennusta, joissa on asuinhuoneistoja yhteensä 33 kpl. Hallituksella on halu olla mukana kehityksessä ja siihen sillä on osakkaiden ja asukkaiden täysi tuki takanaan. Metroharjun arvojen mukaan haluamme olla yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen taloyhtiö, jossa on mukava asua ”vauvasta vaariin”. Toimimme ennakoivasti ja avoimesti, pyrimme ekologisuuteen. Kohtelemme asukkaita oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Haluamme olla Hiekkaharjun paras ja halutuin taloyhtiö! Taloyhtiön hallitus sitoutuu vapaaehtoisvoimin seuraamaan ja raportoimaan kuukausittaisen kaukolämmönkulutuksen vuoden ajan asennuksen jälkeen. Raportista selviää vastaavan kuukauden kulutus edelliseltä vuodelta ennen älypuhaltimien asennusta ja kuluvan vuoden kulutus älypuhaltimien asennuksen jälkeen sekä sääkorjattu säästö energiankulutuksessa, energiakustannuksissa ja hiilidioksidipäästöissä. Raportit jaetaan asukkaiden tiedoksi porrashuoneiden ilmoitustauluille, laitetoimittaja Entokselle, isännöitsijälle Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy:lle ja huoltoyhtiölle Kiinteistönhoito Olanderille. Lisäksi syksyllä jaetaan kaikkiin asuntoihin ohjeistus oikean sisälämpötilan säätämiseksi ja lämmityksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kun on kulunut vuosi asennuksesta, hallitus kokoaa tiedot ja tarjoaa niitä Suomen Kiinteistölehdelle ja mahdollisesti muille medioille, jotka voivat kokeilustamme tuottaa artikkelin malliksi muille taloyhtiöille; Entokselle, joka voi lisätä taloyhtiömme referensseihinsä; ja Isännöitsijätoimisto Maikoski Oy:lle, joka voi esitellä kokeilua muille isännöimilleen taloyhtiöille.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kuten aikakautemme taloyhtiöissä yleensä, niin meidänkin alkuperäiset poistopuhaltimet ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Niiden uusiminen tavallisina puhaltimina maksaisi n. 12.000 e (sis. alv 24 %). Älypuhaltimet maksavat n. 25.000 e (sis. alv 24 %) eli noin puolet enemmän kuin tavalliset puhaltimet. Älypuhaltimet säästävät arviolta 13-18 prosenttia lämmityskustannuksissa. Hanke rahoitetaan taloyhtiön varoin, mutta taloyhtiön budjettiin kohdistuu runsaasti paineita johtuen muista tulevista korjauksista kuten julkisivujen ja parvekkeiden kunnostuksesta, aitojen korjaamisesta ja porrashuoneiden kunnostuksesta, minkä vuoksi lisäkustannusta joudutaan harkitsemaan tarkkaan ja korjauksia rahoittamaan lainalla. Hanke ei saa muuta tukea.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Taloyhtiömme hallituksessa on viisi henkilöä, jotka kaikki asuvat talossa ja tukevat tätä kokeiluhanketta. Puheenjohtaja on koulutukseltaan LVI-insinööri. Urakoitsijan resurssit hoitavat asennuksen.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Tavoitteiden saavuttamisesta on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, sillä älypuhaltimet asennettiin 15.4.2019 ja energiankulutusta täytyy seurata vuosi ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Vantaan Energian Lämmön Online -palvelun kuukausiraporttien mukaan huhti-heinäkuun 2019 sääkorjattu kaukolämmön kulutus on ollut pääosin suurempaa kuin vastaavana ajankohtana 2018 - näin ei tietenkään pitäisi olla, mutta koska tulokset ovat lämmityskauden ulkopuolelta, ei niitä voine pitää kovin luotettavina. Älypuhallinvalmistajalta on ollut vaikeaa saada neuvoja ja tukea muutamiin teknisiin kysymyksiin, mikä on ollut pettymys.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Energiankulutusta seurataan huhtikuun 2020 loppuun asti, minkä jälkeen ryhdytään kokeilun toteutuskuvauksessa kerrottuun tiedon jakamiseen.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

14.08.2019

15.4.2019 urakoitsija Cervi Talotekniikka Oy teki asennustyöt: Vanhojen kammiopuhaltimien poispurku sekä uusien Top-Air huippuimureiden asennus (3kpl).


<em>Kuva yllä: Vanha kammiopuhallin ennen kuin se purettiin pois.</em>


<em>Kuva yllä: Vanha "jäteilmapiippu" vesikatolla.</em>


<em>Kuva yllä: Uusi älypuhallin vesikatolla.</em>


<em>Kuva yllä: Uusi älypuhallin vesikatolla.</em>


<em>Kuva yllä: Uusi älypuhallin vesikatolla.</em>


23.4.2019 kaikkiin asuntoihin (33 kpl) jaettiin tiedote, jossa kerrottiin, miten uusi ilmanvaihto toimii. Siinä myös pyydettiin vastaamaan lyhyeen kuuden kysymyksen ilmanvaihtokyselyyn huhtikuun loppuun mennessä.


5/2019: Ilmanvaihtokyselyyn saatiin valitettavasti vain kaksi vastausta, joten siitä ei juuri voi tehdä johtopäätöksiä. Molemmat vastaukset olivat kahden hengen vuokrataloudesta. Toisen vastaajan mielestä sisäilman laatu on parantunut ja toisen mielestä ei. Toisen mielestä puhaltimien uusimisesta tiedotettiin kohtalaisesti, toisen mielestä heikosti. Toisen mielestä taloyhtiön hiilijalanjäljen pienentäminen on erittäin tärkeää, toisen mielestä ei lainkaan tärkeää.


6/2019:

  • Älypuhelimessa on etäkäyttöliittymä, jota käytetään nettiselaimella. Ensin täytyy lähettää älypuhelimen SIM-kortin puhelinnumeroon tekstiviesti. Paluuviestissä on kertakäyttöosoite etäkäyttöliittymää varten.
  • Etusivulla ilman kirjautumista pääsee näkemään sen hetkiset perustiedot puhaltimen toiminnasta ja poistoilmasta. Kun käyttäjätunnuksella ja salasanalla kirjautuu sisään, pääsee tarkastelemaan puhaltimen toiminnan ja anturidatan historiatietoja sekä muuttamaan puhaltimen asetusarvoja.
  • Historiakäyrien skaalaus on erittäin jäykkää ja hidasta, jotta diagrammin saisi sellaiseen muotoon, että niistä voi tehdä päätelmiä.
  • Poistoilman kosteus näkyy diagrammissa väärin, sillä arvona on esimerkiksi 3.8 °C, kun sen pitäisi olla 38 %. Poistoilman kosteus on suhteellisen tasaista, eikä se ole noussut esimerkiksi oman suihkussakäyntini aikana, eikä se käytännössä milloinkaan nouse niin korkeaksi, että se tehostaisi ilmanvaihtoa.
  • Kun VOC-arvo nousee yli 750, ilmanvaihto tehostuu. VOC näyttää olevan se tekijä, joka tehostaa ilmanvaihtoa. VOC-arvoissa näkyy piikkejä iltaisin, öisin ja aamuisin, mutta ei niinkään päivällä tai iltapäivällä.
  • Poistoilman lämpötila on yllättävän korkea, sillä se on vaihdellut välillä 26,5...29,5 °C. Poistoilmasta merkittävä osa tulee kylpyhuoneista ja saunoista, joissa on lämpimään käyttöveteen kytketyt patterit. Määräysten mukaan niitä ei voi sulkea legionellavaaran vuoksi, joten ne lämmittävät täysillä ympäri vuoden ja vuorokauden. Se lämpö menee kesällä harakoille, kun lämmitystä ei tarvita.


<em>Kuva yllä: C-portaan älypuhelimen nettikäyttöliittymän etusivu.</em>


<em>Kuva yllä: C-portaan älypuhaltimen nettikäyttöliittymän historiakäyrä.</em>

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit