Kokeilun oppi
-
Kokeilun teemat
784 katselukertaa
Kokeilu on luotu 26.05.2019Ruoka ja riippuvuus-hanke/Myllyhoitoyhdistys
Apua hallitsemattomaan syömiseen
Lihavuus lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Lihavuuden selittää usein hallitsematon syöminen, joka puolestaan usein johtuu pahasta olosta, jota yritetään paeta tai lieventää syömällä. Ohjatun ryhmätoiminnan ja vertaistuen avulla ongelman juurisyyhyn voidaan tehokkaasti vaikuttaa. http://ruokariippuvuus.fi/ https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/kalleimmat-kansansairaudet_29-6.pdf https://fastlab.psych.lsa.umich.edu/yale-food-addiction-scale/ https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BES.aspx
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Tyypin 2 diabetesta sairastaa kymmenen prosenttia väestöstä (Diabetesliitto, 2019). Se on kalleimpia kansansairauksiamme. Lihavuuden syyosuus tyypin 2 diabeteksessa on noin 65 % (https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/kalleimmat-kansansairaudet_29-6.pdf). Lihavuus selittyy usein ongelmilla hallita syömistään. Tällainen ongelma voi ilmetä esimerkiksi hallitsemattomana ja pakonomaisena syömisenä, ahmimisena tai jatkuvaa naposteluna, jojoiluna liikasyömisen ja laihduttamisen välillä, tai tunnesyömisenä. Hallitsematon syöminen kohdistuu erityisesti runsaasti sokeria ja rasvaa (esimerkiksi suklaa, jäätelö, keksit) tai nopeita hiilihydraatteja, rasvaa ja suolaa (esimerkiksi perunalastut ja pikaruoka) sisältäviin ruokiin. (https://fastlab.psych.lsa.umich.edu/yale-food-addiction-scale/ ) Käyttäytymiseen liittyy usein salailua ja häpeää – moni syö yksin. Hallitsemattoman syömisen taustalla on usein pahaa oloa ja ongelmia, joita yritetään paeta, lievittää tai ratkaista syömällä pakonomaisesti. Taustalla voi olla esimerkiksi häpeää, tukahdutettuja tunteita, kyvyttömyyttä asettaa omia rajoja tai ilmaista itseään. Tiedämme, että ryhmäläisemme saavat apua hallitsemattomaan syömiseen. Haluamme oppia sopiiko valmennuksemme myös diabeetikkoryhmille ja saavatko he apua sairauteensa, kun hallitsematon syöminen helpottaa.
Miten kokeilu toteutetaan?
Järjestämme Voimaa vertaistuesta -ryhmiä hallitsemattomasta syömisestä kärsiville. Ryhmän osallistujat saavat tietoa ja tukea hallitsemattomasta syömisestä toipumiseen. Keskitymme erityisesti tunnetyöskentelyyn ja syömisen psykologiaan. Ohjaajina toimivat Ruoka ja riippuvuus -hankkeen asiantuntijat. Ryhmä alkaa joko viikonloppukurssilla tai iltaryhmänä. Aloitusta seuraa 3-6 kk kestävä verkko-ohjaus, johon sisältyy tehtäviä ja harjoituksia, asiantuntijaluentoja sekä kokemusten jakamista. Vertaistuki on ryhmissä keskeistä. Voimaa vertaistuesta -ryhmän osallistuja saa: • Aloitusviikonlopun osallistumisen (viikonloppuryhmät) – sisältäen majoituksen, ateriat ja ryhmänohjauksen tai iltatapaamiseen osallistumisen (iltaryhmät) – sisältäen kahvin/teen, välipalan ja ryhmänohjauksen • Vertaistukea • Asiantuntijoiden tarjoamaa ohjausta, tietoa ja tukea toipumiseen • Laillistetun ravitsemusterapeutin yksilöohjausta • Työkirjan ja käytännöllisiä verkkotehtäviä • Tilaisuuden tutustua paremmin itseensä ja ymmärtää syitä hallitsemattomaan syömiseen • Tukea sopivan ateriarytmin löytämiseen • Helpotusta ahdistukseen ja häpeän tunteeseen • Mahdollisuuden toipua hallitsemattomasta syömisestä Ideamme on jo ollut käytössä vuoden 2018 alusta. Olemme saaneet positiivisia tuloksia ryhmämme läpikäyneiltä, tähän mennessä noin 80 henkilöä. Mittaamme ryhmäläisten syömiskäyttäytymistä ennen ja jälkeen valmennuksemme BES-kyselyllä (https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/BES.aspx) sekä YFAS 2.0-kyselyllä (https://fastlab.psych.lsa.umich.edu/yale-food-addiction-scale/). Moni ryhmämme läpikäynyt joko sairastaa tyypin 2 diabetesta tai on riskiryhmässä sairastua. Emme kuitenkaan vielä ole kohdistaneet ryhmiämme diabetestä sairastaville. Käytännössä voidaan kokeilla ryhmiä, jotka rajataan sairastaville ja/tai riskiryhmissä oleville. 2019-2020
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Myllyhoitoyhdistyksen Ruoka ja riipuvuus-hanke
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Stea rahoittaa hankettamme nykymuodossaan, jonka avulla voimme tarjota ryhmät osallistujille maksutta. Kokeilun budjetti: Hankkeen yleiskulut (palkat, toimitilat, taloushallinto...) 4500 eur Ryhmän suorat kulut (majoitus, ruoat, matkat) 1000 eur Diabetes-mittarit yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa, markkinointi ym. 2000 eur
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Projektipäällikkö, projektiasiantuntija ja ravitsemusterapeutti (75 % työaika), toimitilat ja työvälineet
Kokeilun oppi
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Kokeilulle asetetut tavoitteet olivat: 1) testata saavatko diabetesta sairastavat/riskiryhmässä olevat apua ryhmästämme 2) testata saavatko he ryhmästämme apua sairauteensa. Kokeilu saavutti tavoitteen 1. Tavoitetta 2 ei seurattu, sillä kahden kuukauden kokeilujakso koettiin siihen liian lyhyeksi.
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
Ryhmän alussa osallistujat kärsivät standardoidun kyselyn mukaan kohtalaisesta tai vakavasta ahminnasta. Ryhmän päättyessä ahmintaa ei saman kyselyn mukaan ollut enää neljällä viidestä vastaajista. Ahmintakäyttäytyminen vähentyi keskimäärin 41 prosentilla. Kaksi keskeistä oppia: 1. Hallitsemattomasta syömisestä voi parantua, kun keskittyy sekä syömiskäyttäytymiseen että ongelman juurisyihin. Syömiskäyttäytyminen tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä ja tietoista syömistä. Juurisyitä voivat olla lapsuuden haitalliset kokemukset ja turvattomuuden tunne. 2. Juurisyihin pääsee käsiksi vain turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista mennä pintaa syvemmälle.
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Kokeilun päätyttyä jatkamme Stea-rahoitteista toimintaa ainakin vuoden 2020 loppuun saakka. Samanaikaisesti selvitämme mahdollisuuksia laajentaa hankkeen rahoituspohjaa. Mahdollistaaksemme skaalautumisen keskitymme tulevan vuoden aikana mittaamisen parantamiseen. Otamme mukaan kontrolliryhmän ja pidemmän ajan seurannan tuloksista. Jatkamme myös edelleen valmennuksemme kehittämistä. Isompi mittakaava edellyttää stabiilia rahoituspohjaa sekä mahdollisesti julkisen sektorin osallistumista valmennuksen maksuun käyttäjille. Toiminnan kasvaessa myös oikeanlaisen henkilöstön rekrytointi on avainasemassa.
