3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

Kokeilu on luotu 26.03.2019

As Built -mallin rekonstruktio fotogrammetrian ja laserkeilauksen avulla (Kira-digi)

Kokeiluhankkeen tavoitteena oli tutkia ja selvittää laserskannauksen ja fotogrammetrian mahdollisuudet toteumamallin, eli tuotannon muutoksilla päivitetyn suunnittelumallin, luomisessa. Painopiste oli kustannustehokkuudessa.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeiluhanke oli siinä mielessä onnistunut, että saimme kerättyä kattavasti korkeatasoista kuvausaineistoa, mikä vastasi laatuvaatimuksiemme. Pystyimme ajamaan analyysejämme keilatun aineiston ja tietomallien välillä sekä arvioimaan lidarilla kuvatun aineiston soveltuvuutta toteumamallin tuottamisessa. Myöskin toimintamallimme osoittautui toimivaksi, vaikka kokonaisprosessi on raskas jos mietitään kokonaisen kohteen skannausta. Hyödynnettävyyden suhteen ratkaisu osoittautui kustannustehottomaksi.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Skannaukset itsessään eivät vie suuremmin aikaa, mutta kuvausaineiston käsittely ja kuvauksien yhdisteleminen on raskasta. Lisäksi teknologian kypsyys jätti kysymysmerkkejä. Solid-state lidar -teknologia on vasta tulossa markkinoille ja osoittaa suurta potentiaalia. Hankintakustannus laskisi vain murto-osaan nykyisistä lidareista, mikä mahdollistaisi laaja-alaisemman implementoinnin tuotantoon ja täten mahdollistaisi nk. automatisoidun skannauksen. Tehokkuuden kannalta pitäisi kuvausaineistoa pystyä siirtämään reaaliaikaisesti päätelaitteesta pilveen, missä kuvausaineiston käsittely tapahtuisi tietylle tasolle asti automaattisesti kuvantunnistusta hyödyntäen. Nykyiset menetelmät vaativat liikaa manuaalista työtä, mikä tekee yhtälöstä kustannustehottoman. Markkinoille on tullut ratkaisu, missä pistepilven sijaan työmaa skannataankin videokameralla ja videokuva liimataan tietomallin päälle. Kohteen kiertäminen kypärään kiinnitetyllä kameralla ja kommenttien upotus videoon on käytännönläheisempi lähestymistapa. Kuvantunnistusalgoritmit kykenevät tunnistamaan eroavaisuudet kuva-aineiston ja videokuvan välillä. Kaikki riippuu toki tavoitteesta – halutaanko taltioida muutoksia ja viestiä niistä takaisin suunnittelijalle vai koota toteumamalli (pintamalli) pistepilvestä.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Ohessa on lista kokeilussa havaituista haasteista ja jatkokehitystarpeista. 1) Teknologia vaatii vielä kypsymistä. Vaikka pienillä laserkeilaimilla pääsee hyvälle tarkkuustasolle, on haaste ennemminkin kuvausaineiston käsittelyn puolella. Tiedonsiirto, kuvausaineiston kokoaminen, positiointi ja ulosvienti sopivassa formaatissa vie aikaa. Kyseinen haaste on laserkeilauksessa yleisesti. Toteumamallin kokoaminen vaatii useampia skannauksia, minkä vuoksi työmäärä kumuloituu nopeasti ja kustannustehokkuus menetetään. 2) Lidareissa on liikkuvia osia, joten työmaakäytössä on omat riskinsä. Vaikka laitteet ovat sääsuojattuja, eivät ne iskuja kestä. Tulevissa solid-state lidareissa ei ole liikkuvia osia, mikä on iso etu. 3) Tarkkuustaso on määriteltävä tarkoin hankkeen alussa - riittääkö karkea pintamalli vai halutaanko millimetrin tarkkaa positiotietoa. Kyseisessä hankkeessa käytetty Leican BLK360 osoittautui todella tarkaksi laitteeksi (huoltokäytävässä ~1mm toleranssi), mutta olisiko GeoSlam:n käsiskannerin senttien tarkkuus riittänyt? 4) Aikataulutus - kuvaukset on suunniteltava tarkkaan ja vaatii monta kuvauskertaa, jotta esim. talotekniikka saadaan kuvattua kokonaisuudessa ennen kuin alakatot asennetaan paikalleen. Aikataulutusta pitää peilata työvaiheisiin. 5) Jatkokehitystä ajatellen tutkisin myös vaihtoehtoisia teknologioita. Toteumamallin määritys on abstrakti – kokeiluhankkeen toimintamalli on vain yksi lähestymiskulma.