1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

Vapaaehtoistoiminta
Kokeilu on luotu 15.11.2017

Asennetta vapaaehtoisuuteen - nuorten vapaaehtoisuus

Hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta osallistua aktiivisina kansalaisina yhteiskunnan ja maailman rakentamiseen.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Vapaaehtoistyötä tulisi tarjota nuoria kiinnostavista teemoista, nuoria motivoivalla tavalla. Tutkimusten (esim Nylund & Yeung 2005) mukaan nuoria kiinnostaa ennen kaikkea projektimainen, lyhytkestoinen vapaaehtoisuus, missä tekemiselle on selkeä alku ja loppu. Tähän ei vieläkään riittävästi vastata eikä erityisesti nuorille, vasta aikuisuuden kynnyksellä oleville koululaisille ole tarjolla oikein kohdennettuja, riittävän motivoivia toimintamuotoja tai nuoret eivät tiedä niistä riittävästi lähteäkseen mukaan toimintaan. Kansalaisaktivismi on muuttanut muotoaan. Se keskittyy nykyään entistä enemmän paikallisiin kysymyksiin. Vaikuttamista ei myöskään tehdä yhtä paljon perinteisten toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen kautta, vaan pienempiä liikkeitä mobilisoiden. Tässä kehityksessä nuoret ovat avainasemassa niin meillä kuin muualla. Kolmannen sektorin tulee kehittää toimintatapoja, jotka tuovat perinteisiä vakiintuneita kansalaisjärjestöjä ja niiden vapaaehtoistyön muotoja yhteen ketterien, nopeasti toimivien aktivistiliikkeiden kanssa. Vain näin voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa löytyy motivoituneita vapaaehtoistyöntekijöitä

Miten kokeilu toteutetaan?

Tässä hankkeessa kehitettävällä vapaaehtoistyön koulutuskokonaisuudessa rohkaistaan pääosin 15-18 -vuotiaita, eritaustaisia ja eri-ikäisiä nuoria yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ei pelkästään perinteisen järjestötoiminnan vapaaehtoisuuden toimintamuotoja hyödyntäen vaan myös uusia projektimaista popup vapaaehtoisuutta pilotoiden. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joilla yhdistetään perinteinen järjestötoiminta ja nuoria kiinnostaviin aiheisiin liittyvä ketterä aktivismitoiminta. Malli tarjoaa nuorille niin yhteisöllisyyden kokemuksia kuin myös kokemuksia tulevaisuuden työpaikoista ja siinä voi myös kartuttaa työkokemuksia kolmannen sektorin työpaikoilla. Nuorena hankittu kokemus vapaaehtoisuudesta madaltaa kynnystä tehdä vapaaehtoistyötä myös myöhemmmin elämässä. Eritaustaisten nuorten työskentely yhdessä tavoitteellisesti vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää arjen yhteistyötä.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

15.11.2017

Asennetta vapaaehtoisuuteen

·        nuorten vapaaehtoisuus



Tausta

Syrjäytyneitä nuoria on tällä hetkellä yli 50.000 ja syrjäytymisvaarassa olevien lukumäärä kasvaa koko ajan. Maahanmuuttajataustaisia syrjäytymisvaarassa olevista on jo neljännes. Esimerkiksi Helsingissä jo jopa yli puolet. Nuoren puutteellinen kielitaito, verkostojen vähäisyys sekä huoltajien rajalliset mahdollisuudet tukea nuorta tekevät yhdessä erityisesti maahanmuuttajanuoren tilanteesta haasteellisen.


Muuttuva yhteiskunta edellyttää ketterää osaamista ja asennetta, joilla tehdä tulevaisuuden ratkaisuja ja joiden avulla pärjätä elämässä. Nuorten tarvitsevat tulevaisuustaitoja kuten luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyökykyä, empatiaa ja aloitekykyä. Myös kyky toimia monikulttuurisissa ympäristöissä ja globaalisen syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ovat nykyajan selviytymistaitoja.


Aktiivinen kansalaisuus luo pohjaa vastuunotolle ja osallistumiselle sekä pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuille. Se sisältää monia polkuja. Yksi näistä poluista aktiiviseen kansalaisuuteen on vapaaehtoistyö.


Vapaaehtoistyötä tulisi tarjota nuoria kiinnostavista teemoista, nuoria motivoivalla tavalla. Tutkimusten (esim Nylund & Yeung 2005) mukaan nuoria kiinnostaa ennen kaikkea projektimainen, lyhytkestoinen vapaaehtoisuus, missä tekemiselle on selkeä alku ja loppu. Tähän ei vieläkään riittävästi vastata eikä erityisesti nuorille, vasta aikuisuuden kynnyksellä oleville koululaisille ole tarjolla oikein kohdennettuja, riittävän motivoivia toimintamuotoja tai nuoret eivät tiedä niistä riittävästi lähteäkseen mukaan toimintaan. Vapaaehtoisuus on nuorille yhdessä tekemistä, sosiaalisuutta ja yhteishenkeä.

Kansalaisaktivismi on muuttanut muotoaan. Se keskittyy nykyään entistä enemmän paikallisiin kysymyksiin. Vaikuttamista ei myöskään tehdä yhtä paljon perinteisten toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen kautta, vaan pienempiä liikkeitä mobilisoiden. (Richard Youngs/Carnegie http://carnegieeurope.eu/2017/03/17/global-civic-activism-in-flux-pub-68301).  Tässä kehityksessä nuoret ovat avainasemassa niin meillä kuin muualla. 


Globaalisti keskinäisriippuvaisessa maailmassa onkin entistä tärkeämpää tuoda esiin paikallisten ja globaalien ilmiöiden yhteyksiä. Kolmannen sektorin tulee kehittää toimintatapoja, jotka tuovat perinteisiä vakiintuneita kansalaisjärjestöjä ja niiden hyödyntämiä vapaaehtoisuuden muotoja yhteen ketterien, nopeasti toimivien aktivistiliikkeiden kanssa. Tässä hankkeessa kehitettävällä vapaaehtoistyön kurssilla olisi tähän hyvät edellytykset: rohkaistaan nuoria yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ei pelkästään perinteisen järjestötoiminnan kautta sekä kehitetään toimintamalleja yhdistää perinteinen järjestötoiminta ja nuoria kiinnostaviin aiheisiin liittyvä ketterä aktivismitoiminta.


Nuoret ovat kiinnostuneita vapaaehtoisuudesta ja kiinnostus järjestäytyneeseen kansalaistoimintaankin on suhteellisen vahvaa. Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoisuus on nuorille sekä osallisuuden ja vaikuttamisen että järjestö- ja työkokemuksen kartuttamisen paikka, mikä parhaimmillaan tarjoaa yhteisöllisyyden lisäksi kokemuksen työelämästä ja kolmannesta sektorista työnantajana.

Aivan erityisen kiinnostuneita nuoret ovat ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä. 


Planilla on kokemusta nuorten vapaaehtoisuudesta ja osallisuudesta sekä vaikuttamiskanaviensa – lastenhallitus ja Mitä-verkosto – että kouluyhteistyön kautta. Lukioiden vapaaehtoiskursseille on tarjottu erilaisia osallistumismahdollisuuksia ja myös peruskoululaiset ovat järjestäneet tapahtumia. Systemaattista, aktiiviseen kansalaisuuteen ja aktiiviseen globaaliin kansalaisuuteen keskittyvää kokonasutta ei kuitenkaan ole.


Hankkeen päätavoite ja osatavoitteet


Hankkeen päätavoitteena on lisätä nuorten kiinnostusta osallistua aktiivisina kansalaisina yhteiskunnan ja maailman rakentamiseen sekä madaltaa näin kynnystä osallistua vapaaehtoistyöhön myös myöhemmin elämässä.


Hankkeen osatavoitteena on 1) rohkaista eritaustaisia, eri-ikäisiä nuoria mukaan vapaaehtoistoimintaan ja 2) kannustaa nuoria toimimaan yhdessä yhteisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

 


Hankkeen kohderyhmä


Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat 15-18 –vuotiaat, eritaustaiset nuoret. Hankkeessa rohkaistaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria mukaan aktiivisina toimijoina. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman paljon myös maahanmuuttajataustaisia tai muista vähemmistöryhmistä olevia nuoria.


Hankkeeseen osallistuvat nuoret tavoitetaan mm lukioiden vapaaehtoistyön opintokokonaisuuksien, lukion valmistavien ryhmien, toisen asteen oppilaitosten sekä vapaa-ajan harrastusryhmien kautta.


Hankkeen aktiviteetit: Koulutuskokonaisuus


Koulutuskokonaisuus käsittää neljä tapaamiskertaa oppilaitoksessa tai vapaa-ajan harrastusryhmissä. Näiden tapaamiskertojen kaikille pakollisen osion sisältöinä on mm mitä vapaaehtoisuus on; vapaaehtoisen rooli; aktiivinen kansalaisuus; globaalit ja lokaalit syy-seuraussuhteet. Tämän lisäksi on vapaavalintainen osio, mistä valitaan teematapaaminen tilaajan toivomusten mukaisesti (ilmastonmuutos, vihapuhe, tasa-arvo ym). Tapaamiskerrat voivat pitää sisällään vierailuja ja vierailijoita.


Tapaamisten jälkeen alkaa kaikille pakollinen projektityönjakso. Se voidaan toteuttaa Planilla tai muissa kansalaisjärjestöissä. Mikäli projektityö tehdään Planilla sisältää kokonaisuus maahanmuuttajanuorten ja koulutettujen vapaaehtoisten yhteisen suunnittelupäivän, projektin varsinaisen toteutuspäivä sekä projektien kaikille yhteisen esittelypäivän todistustenjakoineen.


Mitä nuori saa?


Oppilaitoksen koulutuskokonaisuuden jälkeen nuorella on hyvä käsitys vapaaehtoisuuden vaihtoehdoista, paikallisten ja globaalien ilmiöiden ja yhteiskunnallisten kysymysten yhteyksistä (esimerkiksi tasa-arvo ja ihmisoikeuskysymykset) sekä kehittyvä verkosto ja rohkeutta lähteä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja erityisesti vapaaehtoistoimintaan. Jokaiselle nuorelle pyritään tarjoamaan vinkkejä, mitä kautta hän löytää sopivia osallistumisen paikkoja ja miten hän voi itse toimia aktiivisena toiminnan järjestäjänä.



Mitä kolmas sektori ja muut vapaaehtoistyötä hyödyntävät tahot saavat?


Koulutuskokonaisuuden läpikäyneet nuoret ovat potentiaalisia tulevaisuuden vapaaehtoisia missä hyvänsä järjestössä tai kaupunkien vapaaehtoistoiminnassa. He saavat toimintaansa mukaan nuoria, joilla on perusosaaminen vapaaehtoisen oikeuksista ja velvollisuuksista, selkeä käsitys eri tahojen tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisen kansalaisuuden käytännön toteutukseen sekä kiinnostus kehittää omaa osaamistaan vapaaehtoistyössä. 



Hankkeen aikataulu


Hanke toteutetaan vuosina 2019-2020.

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit