Asuinympäristön ekologinen muodonmuutos | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

  • Rahoitusta
  • Sparrausta

Kokeilun teemat

KiertotalousLähiruokaAsuminenYhteisöllisyysArkkitehtuuriIlmastonmuutosOmavaraisuusKestävät elämäntavatKaupunkiviljelyHiilijalanjälki

1617 katselukertaa

Kokeilu on luotu 04.05.2020

Asuinympäristön ekologinen muodonmuutos

Kokeilussa testaamme ja otamme selvää, minkälaiset asuinympäristöt ohjaavat ja mahdollistavat ekologista asumista. Yhteistyössä kaupungin kanssa kokoamme keinot ja ohjeet, joilla kaupunki voi tukea hiilijalanjäljeltään pienempien asuinympäristöjen kehittymistä. Kokeilu keskittyy asuinympäristöön liittyviin ratkaisuihin urbaanissa ympäristössä: asuminen kytkettynä yhteiskäyttöisiin hyödykkeisiin sekä yhteiskäyttötiloihin ja toiseksi käytössä olevien piha-alueiden valjastaminen ruuantuotantoon. Teemme ohjeet ja havainnekuvat sisältävän ohjeistuksen kuntien ja asukkaiden käyttöön.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Uusi näkökulma kokeilussamme on se, miten asumisen ekologisuuteen voidaan vaikuttaa urbaanin asuinympäristön käytön kehittämisellä sen lisäksi, että keskitytään ainoastaan sisätiloissa tapahtuvan toiminnan ilmastovaikutusten pienentämiseen. Suomen sääolosuhteiden vuoksi asumisen pääpaino on ollut sisätiloissa, mutta ilmastonmuutoksen myötä huomio kannattaa kiinnittää yhä enemmän myös ulkotiloihin ja asuinalueiden yhteisiin tiloihin ja toimintoihin. Kasvillisuus on myös yksi valttikorttimme ilmastonmuutokseen sopeutumisessa: kasvit tasaavat lämpötilaeroja, keräävät pölyä ja hulevesiä. Uusi näkökulma on myös se, ettei ekologisen asuinympäristön toteuttamiseen vaadita täysin uusien asuinalueiden perustamista vaan toimeen voi ryhtyä kaikkialla saman tien. Pystymme kokeilemaan ratkaisuja autenttisissa ympäristöissä ja osoittamaan oikeasti, miltä ratkaisut näyttävät ja tuntuvat. Kiinnostuksen siirtyminen henkilökohtaisen varallisuuden sijoittamisesta valtavien kiinteistöjen omistamisen sijasta pienempiin asuinyksiköihin on selkeä trendi. Asumisen ekologisuus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon eläminen maksaa. Radikaalit muutokset yksilökeskeisestä ja passiivisesta kuluttajasta yhteisölliseksi eläjäksi ja aktiiviseksi ruokakansalaiseksi eivät ole helppoja ratkaisuja, ellei niiden käytännön toteuttamisessa auteta. Käytännössä apu tarkoittaa lupaviidakon selkiyttämistä, ratkaisuideoista ja niiden ilmastovaikutuksista tiedottamista sekä esimerkkien avulla innostamista. Kunnilta muutos vaatii ymmärrystä ja uusien toteutusten mahdollistavia päätöksiä. “Asuminen tuottaa kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmanneksen. Keskiarvoasumisessa yksilön ilmastovaikutusten kannalta ratkaisevaa on asumisen väljyys, neliöiden määrä, eli se ala, joka on tarpeen lämmittää.” (lähde: WWF: Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot) Iso osa lämmitettävästä tilasta on käytössä vain väliaikaisesti, tilat työskentelylle, vieraille ja juhlille, tai se on passiivisessa käytössä, kuten varastotilat. Asumiseen vaadittavia neliöitä voi vähentää valitsemalla pienemmän asunnon tai jakamalla asuinneliönsä usean henkilön kesken. Jotta tämän voisi toteuttaa niin, että asumismukavuus pysyy samalla tasolla kuin itse kaiken yksin omistaen, asuinympäristöltä vaaditaan yhteiskäyttötiloja, vuokrattavia juhlatiloja, työtiloja, tarvikkeiden lainauspalveluita ja yhteiskäyttöliikkumisvälineitä. Tehokas tapa vaikuttaa asuinympäristöratkaisuilla asumisen negatiivisiin ilmastovaikutuksiin on suosia todellista lähiruokaa eli hyödyntää käytössä olevia piha-alueita ruuantuotantoon. Samalla voidaan vaikuttaa asuinympäristöjen luonnon monimuotoisuuteen, asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. “Korvaamalla kaupasta ostettua ruokaa itse kerätyllä, kalastetulla tai kasvatetulla ruoalla voi pienentää päästöjään. Korvaamalla neljäsosan ruoantarpeesta kasvukaudella (4 kk) itse kasvatetulla ja kerätyllä ruoalla, voi vähentää päästöjään 150 kg CO2-ekv.” (lähde: WWF: Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot). Kokoamme yhteen yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa luonnonmukaisia ratkaisuja, joilla asuinalueen hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää. Ratkaisut kootaan kevyeen ja helposti lähestyttävään muotoon, jonka perusteella jokainen voi kehittää asuinympäristöään. Julkaisuun kootaan käytännönläheisiä ratkaisuja, joiden ohessa kerrotaan lupamenettelyistä ja annetaan ohjeet toiminnon käynnistämiseen. Ratkaisut voidaan huomioida niin olemassa olevien asumismuotojen kehittämisessä ekologisemmiksi kuin uusien asuinalueiden suunnittelussa. Toiseksi testaamme millaiset yhteiskäytön ja jakamistalouden ratkaisut koetaan niin järkeviksi, että niitä kannattaa skaalata isompien alueiden asuinympäristöihin ja ottaa huomioon jo asuinalueiden kaavoitusvaiheessa.

Miten kokeilu toteutetaan?

1. Kestävän asumisympäristön esimerkki ja ohjekokonaisuus. Kokeilussa kehitetään inspiroiva luonnonmukaisen asumisympäristön esimerkki urbaaneihin ympäristöihin kokoamalla ymmärrettävä ja helposti hyödynnettävä ohjekokonaisuus. Kokonaisuutta täydentävät havainnekuvat siitä, millaisilta tällä asuinympäristöt näyttävät koettuaan ekologisen muodonmuutoksen. Ohjetta voidaan hyödyntää monella eri tavalla: Yksittäisille pihoille voidaan luoda luonnon monimuotoisuutta tukevia ja hyvinvointia edistäviä ekosysteemipalveluita, kokonaisia asuinalueita voidaan muuttaa vehreiksi hyötykasvikeitaiksi, kerrostalojen parvekejulkisivuja tai kaupungin puistoja voidaan uudistaa palvelemaan asukkaita ja pörriäisiä ihan uudella tavalla. Kokonaisuuden laadinnassa käytämme hyödyksi arkkitehtitoimisto Space & Matterin Keravan kaupungille tekemää kestävän asuinalueen master plania. Jatkojalostamme suunnitelmasta ihmisenkokoisen, käytännöllisen ja konkreettisen ohjeen ihmisten käytettäväksi uusien ja olemassa olevien omakotitalojen, rivitalojen ja kerrostalojen asuinympäristöissä. Kokoamme ohjeeseen myös, mitä olemassa olevien kerrostalojen parvekkeilla voidaan, saa ja kannattaa viljellä. Ohjekokonaisuus suunnitellaan yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa, jotta konsepti olisi mahdollisimman käyttökelpoinen määräysten ja rajoitusten näkökulmasta. Ohjekokonaisuus sisältää toimien ympäristövaikutusten arvioinnin. 2. Yhteiskäyttöön ja jakamistalouteen tukeutuvan asumisen testaaminen Keravan kartanolla. Jalotus ry toimii Keravan kartanolla, jonka ympärille rakentuu kestävän elämisen asuntomessualue vuonna 2024. Messuihin on vielä aikaa, joten kokeilussa on hyvä mahdollisuus testata, millaisia palveluita hiilipihi asuminen ympäristöönsä tarvitsee. Jalotuksen yhteiskäyttöpalvelut ja omavaraisuustoiminnot ovat käytettävissä testauksen aikana. Asutamme testaajat hamppubetonista valmistettuun konttitaloon. Testaukseen osallistuu myös pehtoorimme, joka asuu piian kammarissa. Jalotus tarjoaa kartanolla työtiloja, verstastiloja, tarvikkeita ja työkaluja lainattavaksi sekä yhteiskäyttölaatikkopyörää. Osoitamme käytännössä, minkälaisia asioita tulee ottaa huomioon, kun käytetään yhteisiä tiloja ja tarvikkeita. Testaajan tehtävänä on asumisen lisäksi tuottaa laajasti viestintäsisältöä kokeilun eri vaiheista, sekä mittaroida kulutusta ja asumisen ilmanlaatua. 3. Kestävien asumisratkaisujen ohjeistuksen testaaminen olemassa olevilla alueilla Testaamme kokoamaamme ohjeeseen liittyviä piharatkaisuja eri pihoilla sekä muilla testialueilla urbaanissa ympäristössä. Muutamme ainakin yhden pihan luonnon monimuotoisuutta, omavaraisuutta ja ravinnekiertoa tukevaksi. Keräämme toteutuksia myös muista kohteista, joissa kokeilun kaltaisiamme muutoksia on toteutettu. Käytännössä tämä tarkoittaa kokeilun aikana mm. hulevesi- ja sadevesikeruuratkaisujen tekoa ja kompostoinnin järjestämistä, risuaitojen tekoa, pölyttäjäystävällisten kasvien istuttamista, kasvualustojen rakentamista, eli valmistautumista seuraavaan kasvukauteen. Tutkimme ohjeistusta varten esimerkiksi, mitä vaatii, että pihalleen voi ottaa kotieläimiä, voiko koristekasvit vaihtaa hyötykasveiksi, miten nurmikko muutetaan niityksi tai syötäväksi nurmikoksi, mitä vaatimuksia kuivakäymälän sijoittamiselle on, miten pihagrillipaikka voidaan muuttaa biohiilettäväksi grillauspaikaksi. Rekrytoimme ohjeen testaajiksi myös muita kaupunkilaisia, jotka tuottavat kokeilumme käytännöntestaustuloksia ja viestinnällistä sisältöä. kesäkuu: - selvitys- ja taustatyö - testauskokonaisuuksien tarkempi suunnittelu - yhteiskäyttöön perustuvan asumisen ohjeistuksen kokoaminen - ohjeen ensimmäisen version teko - ohjeen konsultointi yhteistyökumppanien kanssa - palaverit rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun kanssa - testaajien rekrytointi (asujat ja koepihat) - viestintä- ja markkinointisuunnitelman teko - ilmastovaikutusten arviojan etsintä heinäkuu - elokuu: - testien käynnistäminen pihoilla ja kartanolla - käytännön toimien toteuttaminen testipaikoilla - kokeilu isosti näkyvillä julkisissa viestintäkanavissa - ohjeen kokoaminen jatkuu yhteistyössä kaupungin kanssa syyskuu: - testaustoimenpiteiden toteuttaminen ja niiden seuranta jatkuu - testaushenkilön vaihto konttitaloon - ohjeistuksen täydentäminen testaustulosten perusteella - kokeilu isosti näkyvillä julkisissa viestintäkanavissa lokakuu: - testitulosten kokoaminen - ohjeistuksen viimeistely ja sen ymmärrettävyyden testaus laajemmalla kohderyhmällä - kokeilu isosti näkyvillä julkisissa viestintäkanavissa marraskuu: - kokeilun päättäminen - kokeilu isosti näkyvillä julkisissa viestintäkanavissa - kokeilutulosten jakaminen kuntien käytettäväksi - ohjeen jakaminen kaupunkilaisten käytettäväksi

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Johanna Rautkoski - Jalotus ry, teollinen muotoilija Lauri Helle - Jalotus ry, kestävän rakentamisen asiantuntija Anna Evilä - Jalotus ry, kestävän liiketoiminnan ja yhteiskunnan kehittäjä Pia Sjöroos - Keravan kaupunki, kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Pasma - Keravan kaupunki, asuntomessujen projektipäällikkö Space & Matter arkkitehtitoimisto Muut haettavat tahot: rakennetun ympäristön pihasuunnitteluopiskelija todellisia ilmastovaikutuksia laskeva taho, jonka toivomme löytyvän Kokeilunpaikan organisaation avulla

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Haemme kokeilun mahdollistamiseksi kokeilun paikasta 10 000€ Lisäksi käytettävissä on omaa työpanosta koepihoilla sekä Keravan kartanon yhteiskäyttötilat ja pihaympäristö testiasujan käytettävissä. 1250 € Benchmarking, selvitys- ja taustatyö (Johanna, Anna, opiskelija) 1000€ Testausten tarkempi suunnittelu ja ohjeistus (Anna) 1000€ Yksittäisillä pihoilla ja asumisessa tarvittavat testausten tarvikkeet 500€ Asumisen kokeilu: tarkempi suunnittelu, toteutus sekä siitä raportointi (Anna) 1000€ Testiasunnossa asuminen ja palveluiden käyttö 500€ Piha-alueen ekologinen muodomuutos: tarkempi suunnittelu, toteutus, sekä siitä raportointi (Anna) 1000€ Ohjeistuksen teko, kirjoitus, kuvat, taitto ja viimeistely (Johanna) 500€ Esimerkkialueen suunnittelu ja visualisointi (Johanna) 1500€ Kokeilun viestinnän suunnittelu, sisältö someen & uutiskirjeisiin, markkinointi (Johanna ja Anna) 750€ Videoiden tuottaminen testipaikoilta (Lauri) 500€ Space&Matter konsultointi (tms. aiheeseen erikoistunut suunnittelutoimisto) 500€ Ilmastovaikutusten arviointilaskelmat

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kokeilun toteuttavat Jalotus ry:n kokeneet kokeilijat ja kestävän elämän mahdollistamiseen keskittyvät asiantuntijat. Tärkeät tiimin jäsenet ovat Keravan kaupungin edustajat, joiden kanssa ohjeistus valmistellaan kaupungin näkökulmasta. Kokeilu on suunniteltu niin, että pääosan käytännön työstä tekevät testaajat. Työaikaa kuluu ohjeistuksen suunnitteluun ja testauksen seurantaan. Kokeilu ei saa eikä tarvitse muuta rahoitusta, mutta sen mahdollistaa organisaatioiden olemassa oleva työ ja olemassa olevat fasiliteetit.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Opimme, miten ohjeistuksen hyödyntäminen toteutuu käytännössä testiasuinympäristöissämme. Käytännön testausten aikana tarkkailemme toteutumista ja käyttäjät raportoivat siitä. Pystymme osoittamaan, millaiset teot asuinympäristöjen muodonmuutoksista vaikuttavat edullisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Opimme, mitkä kunnan asumiseen liittyvät ohjeet ja määräykset mahdollistavat ekologista asumista, ja mitkä sitä estävät. Tiedämme tarkalleen, miten kunnan kannattaa ohjeistaa asukkaitaan, ja mitä sen kannattaa ottaa huomioon tulevien asuinalueiden rakennusprojekteissa. Pystymme osoittamaan, miten asuinneliöitä per henkilö vähentämällä voidaan ylikuluttamista ja samalla lisätä yhteisöllisyyttä. Esittelemme konseptin ja ideapankin Keravan kaupungin päättäjille, ja testaamme näin sen käyttökelpoisuutta kokeilun jälkeiseen aikaan. Yhteiskehitämme sitä heidän kanssaan. Päättävä organisaatio oppii asuinympäristöjen ekologisesta tärkeydestä. Kokeilun jälkeen kaupunki voi varmistua siitä, millaisia ohjeita asumisympäristön kehittämiseen sen kannattaa asukkailleen antaa. Ohjeiden toimivuutta testataan konkreettisesti ja käytännössä testaajiemme toteuttamana ensin ohjeen ensimmäisen version koostamisen jälkeen, sitten testatessa, ja testiajan jälkeen. Testaajat saavat kommentoida sekä kokemansa myötä täydentää ohjetta. Kokeilun viestintään kiinnitetään erityistä huomiota: haemme testaajia asumiseen sekä pihaympäristöjen muuttamiseen, julkaisemme ideoita ja ohjeita kokeilun aikana olemassa olevissa kanavissamme sekä kutsumme vierailijoita katsomaan toteutuksia. Hyvä ja kattava viestintäsuunnitelma takaa sen, että kokeilumme saa näkyvyyttä ja että sillä on vaikutusta yleisesti kaiken kansan tietoisuuteen että rakennettavan uuden asuinalueen toteutuspäätöksiin.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Kuntaorganisaation mukana oleminen on kokeilulle erittäin tärkeää. Yhteistyössä kanssamme on Keravan kaupunki. Ohjeistus ja kokeilu tehdään kaupunkia varten, jotta kaupunki voisi paremmin tukea ihmisten kestävää asumista. Kaupunki on mukana arvioimassa suunniteltua ohjetta ja tarkkailemassa ohjeiden mukaan toteutettavia testejä. Kaupungilla on myös iso rooli siinä, että kaupunkilaiset löytävät ohjeen kokeilun päätyttyä ja rohkaistuvat toimimaan. Kokeilun myötä kaupunki voi arvioida, millaisia yhteiskäyttöpalveluita se tarvitsee asuinalueille, joilla se haluaa edistää yhteiskäyttöä, jakamistaloutta ja yhteisöllisyyttä.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilu ei saa muuta rahoitusta. Sitä ei toteuteta ilman ympäristöministeriön rahoitusta. Jalotus ry:llä on käynnissä Ympäristöministeriön kanssa ravinnekierrätyshanke, mutta ravinnekierrätyshanke ei rahoita Kokeilunpaikasta hakemaamme kokeilua.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

17.01.2021

Matalateknisiä apuvälineitä

Esittelen Habilis-ideablogissani mm. matalateknisiä ratkaisuja, jotka usein sopisivat parhaiten yhteis- ja talkookäytön mittakaavaan. Tässä linkki suoraan elintarvikkeiden säilöntä -kategoriaan: https://habilissite.wordpress.com/category/keittio/elintarvikkeiden-sailonta/


Sieltä saattaisi löytyä teille jotain käyttökelpoista tai inspiroivaa..



T. Ideanikkari Antti Helske


 


Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit