Ehdotus lenkkeilypolun jalostuksesta | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

556 katselukertaa

Kokeilu on luotu 04.05.2017

Koskinen Tapio

Ehdotus lenkkeilypolun jalostuksesta

Lenkkeilypolkujen käytön monipuolistaminen ja lenkkeilystä saatavan hyödyn lisääminen.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

lisätä ihmistenhyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Yksilötasolla tavoite on lisätä "terveitä vuosia", yleisesti tavoitteet on yleismailmallisia ja kaikkien tiedossa, kuten taloudelliset säästöt.

Miten kokeilu toteutetaan?

Ehdotuksessani on laajennettu ulkoilureittien perinteistä käyttö- ideaa. Ensimmäisessä ehdotuksessa mukaan olisi tullut harjoitteita (rasteja) jotka kehittävät tasapainoa ja koordinaatiota. Toisessa ideassa olisi reitille lisätty tehtäviä joissa annetaan ratkaistavaksi älyä vaativia tehtäviä, samalla kun kehoa rasitetaan. Tämän idean toimivuudesta ei minulla ole todistettavaa tietoa. Ajatuksen molempiin ideoihin sain televisiosta. Perinteisen kuntoliikunnasta saadun hyödyn lisäämistä. Kuten edellisistä käynyt ilmi on tämäkin "suuremmas käres". Sen verran kuitenkin toivon että toteutus ensimmäisenä mailmassa tai ainakin ennen Ruotsia.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kaupungit, kunnat tai järjestöt joiden jäsenistö hyötyisi ehdotuksessani esitetyistä hyödyistä. Toteuttajana voi toimia myös kaupallinen toimija esim. liikunta alalta. Voihan kokeilun tehdä myöskin erityinen tutkijaryhmä, mikäli joku näkee asian tutkimisen arvoiseksi.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

04.05.2017



Tämä on ehdotus kaikille liikunta-asioista päättäville, ihmisille tai yhteisöille, vapaaseen käyttöön. Toivottavasti ideoista poikii jonnekin älykäs kuntopolku.



Ehdotus lenkkeilypolun jalostuksesta


Tein Lahden kaupungille joku aika sitten ehdotuksen ulkoilureittien ”jalostamisesta”, tästä vielä lopussa. Ehdotuksessani olisi laajennettu ulkoilureittien perinteistä käyttö- ideaa. Ensimmäisessä ehdotuksessa mukaan olisi tullut harjoitteita (rasteja) jotka kehittävät tasapainoa ja koordinaatiota. Se minkälaisia harjoitteiden pitäisi olla, jätän ammattilaisten ratkaistavaksi. Meillä kaikilla iän myötä liikkuminen tahtoo hidastua ja jäykistyä. Hitaus ei niinkään haittaa, mutta se ettei taivu yksinkertaisenkaan liikkeeseen, tai jalka ei nouse kynnystä korkeammalle, niin se turhauttaa. Yksinkertaisesti tällä haetaan ennaltaehkäisyä kaatumisten välttämiseen tai ainakin että kaatumisesta seuraa mahdollisimman vähän vahinkoa itselle. Paljon mukavampaa viettää aikaa ulkoilemalla itsenäisesti kuin se että vaihtoehtona on sairaalan parvekkeen mahdollinen näkymä, edellyttäen, että jollain on aikaa viedä sinut parvekkeelle ulkoilemaan, ja kuulut tähän porukkaan, joka talvella liukastuu. Näitä on meistä joka neljäs ja puolet näistä liukastuneista satuttaa itsensä. 

 

Toisessa ideassa olisi reitille lisätty tehtäviä joissa annetaan ratkaistavaksi älyä vaativia tehtäviä, samalla kun kehoa rasitetaan. Tämän idean toimivuudesta ei minulla ole todistettavaa tietoa. Ajatuksen molempiin ideoihin sain televisiosta. Japanissa oli kokeiltu vanhojen ihmisten dementian ennaltaehkäisyssä harjoitteita joissa yhdistettiin liikunta ja älyä vaativia tehtäviä, samanaikaisesti suoritettaviksi. Tässä dokumentissa se tehtiin sisällä ja ohjatusti, lisäksi osallistujat oli ilmeisesti myös diagnosoitu. Ehdotukseni tarkoitus olisi että samaan päämäärään pyrkivät harjoitteet olisi kaikkien ulottuvilla ja kaikkina aikoina. Tehtävien suunnitteluun löytyy varmasti kotimaista osaamista.

Pystyyhän sitä kadullakin kävellessä suorittamaan vähennyslaskua, mutta jos keskittyy tehtävään liikaa, voi käydä huonosti. Siksikin ”suljettu” rata on tässä hyvä ratkaisu.

 

Televisiosta sain ideoilleni vielä vahvistusta. Inarissa on otettu oppia Norjasta jossa oli tehty ”hiihtosprintti”- rata. Tämäkin rata innostaa ihmisiä liikkuman enemmän suksilla, koska se ei ole pelkästään latu mitä kierretään, vaan siinä myös kehitytään (opitaan) paremmin liikkumaan suksilla, samalla parannetaan oman kehon hallintaa. Mikään ei estä yhdistää hiihtämistä ja älyllisen pulman ratkaisua, tai muistin harjoittamista eli keskittyy lenkin aikana myös ympäristöön, esim. muistaa jos joku kysyy, montako vastaantulijaa näit, tai jotain vastaavaa, jossa jalkojen lisäksi käytetään päätä myös, mutta ei pelkkään ympäristön tarkkailuun. Mahdollistaa ympärivuotisen ”aivojumpan” ulkona, sitä haluaville.

 

Nämä kaikki kolme ideaa voidaan toteuttaa erikseen tai yhdessä (Talvella suksitaan ja kesällä kävellään, samalla radalla). Niin saadaan meidän oloihin monipuolisia, eri aisteja kehittäviä ja kuntoa nostattavia ulkoilureittejä. Ulkoilureittien toteuttamista näin puoltaa myös se että se on halvempaa ja monin tavoin helpompaa toteuttaa, kuin jos samat toiminnat vietäisiin sisätiloihin. Ulkona toimimista puoltaa moni muukin asia: ulkoilma itsessään, ei sido henkilökuntaa (paitsi jos haluamme tehdä AAA- luokitetun radan), d-vitamiinin saanti ja muut ulkona olemiseen liittyvät asiat, kuten maisema, aukioloajoista riippumattomuus, jne.

 

Idealla olisi myös työllisyyttä lisäävä vaikutus, hyvin suunniteltuna ja toteutettuna se olisi myös vientitavaraa. Mikäli ideaa kehittämään saisi koottua kaikki liikunnasta kiinnostuneet, tietävät ja tuloa saavat tahot, niin idea olisi taloudellisestikin kannattava. Se vaatii osallistujilta laajaa panostusta ja idean tavoitteiden pitämistä ensisijaisena. Mikäli tämä onnistuu, niin tuote markkinoi itse itsensä. Parasta hankkeelle olisi jos löytyisi kaupunki joka haluaa panostaa kuntalaisten hyvinvointiin nykyistä enemmän ja laadukkaammin. Mutta mikäli ideaa halutaan kaupallistaa, on alusta asti oltava kaupalliset toimijat mukana, antamassa oman panoksen kehitystyössä. Näitä voisivat olla: lääketieteen osaajat, liikunta valmentajat (seurat, liikuntaopistot), liikuntalaitevalmistajat (rannekkeet, puhelimet, älyvaatteet), liikuntavälinevalmistajat (esteet, painot, kiipeilytelineet), urheilu- ja suorituspaikkarakentajat ja muut, joilla on tuoda jotain toteutukseen. Tärkeää on myös julkinen kuuleminen, mitä ihmiset ovat mieltä ja onko jollain ideoita asian suhteen. Tämä on tärkeää koska silloin radan arvostus kasvaa ihmisten mielissä (meille tehty, meidän rahoilla ja meitä kuultu).

  

Kuntopolulla voisi yhtenä rastina toimia kiipeilyseinä tai -seinämä jossa joutuu käyttämään erilaisia otteita ja asentoja. Tästäkin muistan dokumentin yhdestä eläkeläisestä, joka oli kehittänyt omaan kotiinsa seinän, jonka avulla hän ylläpiti omaa liikkuvuuttaan. Seinän tärkeyttä ja monipuolisuutta hän perusteli sillä että, nykyihmisen liikkuminen on kovin yksipuolista, (hän oli suunnitellut aamujumpan jossa pyrittiin käyttämään kaikkia niitä lihaksia, jotka muuten saisivat vähän liikuntaa). Vastaavanlaisen seinämän voisi myös tehdä lenkkipolun yhteyteen, myös voimaharjoittelua täydentämään. Seinäkiipeilyn suosio on kasvussa uutena lajina myös Suomessa. 

 

Lenkkipolkujen rakentajat voisivat muutenkin katsoa miten niistä saisi nykyistä kiinnostavampia. Samalla ne voisi suunnitella ”terveyspoluiksi”, jonkunlaisiksi ulkoilma- kuntoilu-terveyskeskuksiksi, tuomalla muita oheispalveluja ”polun varteen” mahdollisuuksien, kysynnän ja tarjonnan mukaan. Näitä voisivat olla esim. sauna, uinti, hieronta, ammattimaista liikunnan ohjausta, ravitsemuspalvelut, terveyspalvelut, ruokatori, hemmottelupalvelut, parturi, lemmikkien hoitoa, treenausta ja trimmausta. Tämä lista voisi olla vaikka kuinka pitkä, käsittäen kaiken mitä nykyiseen hyvinvointiin ja itsestä huolehtimiseen on tarjolla ja mistä on kysyntää. Ainoat rajoitteet ovat meidän kiinnostuksemme, itse eteen kasaamamme säännöt ja sääntelyt, vanhoissa tavoissa pitäytyminen (maailma muuttuu Eskoseni), ja tänä päivänä, kuka maksaa. Yksi rajoite on tietenkin ikuinen kiista kenellä on oikeus polkuun. Tästä on esimerkkejä varmasti joka lehden mielipidepalstoilla. Me annamme YK:lle rauhanturvaajia ja samalla on kotimaassa kauheat taistot menossa lenkkipoluilla. Suunnittelulla ja valistuksella tämäkin ongelma on poistettavissa. Esim. ei koko polulta tarvitse kieltää lemmikkien ulkoiluttamista. Jos on kaunis näköalapaikka, ja sinne on kielletty koirien kanssa meneminen, koska kuntoilija juoksee tai hiihtää kohta ohi edes keskittymättä hienoon maisemaan, niin ei ole ihme, jos ihminen suuttuu, koska haluaisi ehkä näyttää maisemaa vieraille, mutta ei voi kun Musti on mukana.


Ulkoilureittejä voi hyödyntää myös yhdessä kasvavassa ongelmassa, yksinäisyydessä, kehittämällä ryhmätoimintaa mihin pyritään hakemaan osallistujat vaikka kotoa. Tämä rasti on todella vaikea. Yksi idea olisi, että kootaan ryhm(i)ä joka käy radan läpi säännöllisin väliajoin. Tätä tapaamista voi jalostaa vielä jollain yhteisellä tekemisellä, kuten ruokailulla, kahvihetkellä tai vaan jutustelulla.

 

Rastit ja polku, mikäli mahdollista, on suunniteltava siten, että se on helposti sovellettavissa ja toteutettavissa. Helpottaa idean myyntiä jos rastit voi sijoittaa jo olemassa olevaan ympäristöön, niin sisälle kuin ulos. Mahdollisia sijoitus- ja käyttöpaikkoja voisivat olla nykyiset risteilyalukset, kylpylät ja hotellit, joissa terveys on yhtenä palveluna sekä mahdollisesti sairaalat ja hoitolaitokset. Kiinnostus voi olla suuri jos edellä mainituissa paikoissa asiakkaina on paljon ikääntyneitä ihmisiä. Tällaisten ratojen vienti- mahdollisuudet (markkinat) ovat käsittämättömän laajat. Ihmisten ongelmat ikääntymisen ja muistamisen suhteen ovat kaikkialla samat. Jos panostamme Suomessa vihreään teknologiaan rahaa ja resursseja tehdäksemme niistä vientituotteita, niin miksei tästäkin ideasta saisi vientituotetta. Meillä kun on jo kaikki osat valmiina tähän. Nyt tarvittaisiin joku tai jotkut, jotka yhdistäisivät pisteet. Lähteekö se yksilöstä, kunnasta, instituutista tai yrityksestä, on aivan sama, tulokset ratkaisevat.

 

Tällainen yhdistetty liikunta- ja "muistipolku” herättää varmasti ihmisissä kiinnostusta, viimeistään silloin kun huono kunto yhdistyy asioiden unohteluun. Kaikkihan me huolestumme, kun alkaa iän myötä unohdella arkisia asioita. Tähän paniikkiin ”muistipolku” voisi olla osaltaan tuomassa helpotusta. Huolestuminen toimisi myös vahvana motivaattorina ”äly-kuntoilun" aloittamiseen (äly-kuntoilu on kuntoilun ja älyllisten ongelmien yhtäaikaista tekemistä).

 

Nuoretkin voivat innostua tällaisen kuntoilun ja henkisen vireyden lisäämisen yhdistelmästä. Kiinnostusta lisää jos polku on koulun vieressä, ja suunnittelussa otettu huomioon myös mahdollisuus keskinäiseen kilpailuun. Jos kotona istuvan nuoren saa liikkumaan lupaamalla hänelle, että ”seuraavalle tasolle” pääseminen helpottuu, kun kiertää ”muistirataa” säännöllisesti, niin se toimii paremmin, kuin jos nuorelle markkinoidaan, että kokeessa pärjää paremmin kun liikut. Se ei asian tärkeydestä huolimatta teiniä saa liikkeelle. Hänen maailmansa on tässä ja nyt, ei häntä huominen kiinnosta, ellei luvassa ole uusia päivityksiä.

 

Tulevaisuudessa ihmiset alkavat kiinnostua enenevässä määrin omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Tämä koskee myös ”karjuja”, vaikka siitä ei poikaporukassa kovaan ääneen puhuta, jos puhutaan ollenkaan. Tämä siksi että tieto lisääntyy koko ajan. Kynnys itsestä ja perheenjäsenistä huolehtimiseen madaltuu koko ajan. Jos pystymme luomaan uusia, monipuolisia, terveyttä ja hyvinvointia parantavia ja halpoja ratkaisuja, niin miksi emme tekisi tai ainakin yrittäisi tehdä niin.                           Jos oikein haluamme monipuolista ulkoilmaliikuntakeskusta, niin emme voi unohtaa rataa jossa keskitytään pelkästään voimaan ja kestävyyteen. Eli "keskuksen" kuntopolkujen yksi haara tehdään kestävyyttä ja voimaa koettelevaksi. Samantapainen rata, mitä armeijat käyttävät ympäri maailman eli raskas mutta ei mahdoton. Tämäkin rata voi rastien osalta haarautua, esim. vaativuuden mukaan, mahdolliseen tai mahdottomaan. Ja jos perheenjäsenillä on kullakin oma rata valittavanaan, niin se lisää varmasi kiinnostusta ja innostusta yhteiseen liikunnan harrastamiseen. Lisäksi jos voimarata suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, niin siitä voi tulla itse itseään markkinoiva ja motivoiva. Tarkoitan sitä, että tällaisen raskaan ja vaikean radan suorittamisesta voi tulla paikkakunnalla ”julkinen” terve kilpailu, tyyliin että: ”mikä sun aikas oli”. Ihannetilanne tulevaisuudessa voisi olla, että firman porukan viikonloppu tai pikkujoulut käynnistyvät jatkossa kuntopolulta.

 

Näiden ideoiden tuomat säästöt ja hyvinvointi, niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin olisi huomattava. Molempien pitää päivittää ajattelutapojaan. Yksilön siinä että hänen on tosissaan otetta enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnista. Meidän tulee velvoittaa itseämme hoitamaan omaa kuntoa ja terveyttä. Emme saa tuudittautua siihen että kun maksamme veroja, niin vastuu hyvinvoinnista ja meidän hoitamisesta siirtyy yhteiskunnalle. Lisäksi yksilön pitää miettiä, mikä oikeus hänellä on ”velvoittaa” toiset häntä hoitamaan, kun ei siihen hänellä itselläkään haluja riitä. Ja yhteiskunta tarvitsee päivitystä siinä, että ennaltaehkäisyyn on todella panostettava, ei riitä että asiasta puhutaan. Ennaltaehkäisyyn panostusta karsastetaan, koska sen näyttöjä on konkreettisesti vaikea todistaa, vaikka kaikki sen edut kaikki tietääkin. Ja yhteiskunnan pitää myös miettiä toimintatapoja jos ihminen on vuodesta toiseen ”asiakkaana ”. Eli sanomme: jos sinä et välitä miksi meidän tulee uhrata aikaa, vaivaa, resursseja ja rahaa sinuun. Moni on varmasti samaa mieltä siitä, että liika ”hyysääminen” ei toimi. Onhan lapsenkin kasvatuksessa uskallettava sanoa joskus EI. "Nyt riittää” pitäisi uskaltaa sanoa myös aikuiselle. Selitys on usein, että ei niin voi sanoa, ”siitä voi tulla estoja tai jotain”. Maallikko katsoo tätä selitystä vaan suu auki. Tarkoitan että ”asiakkaalle” on tehtävä selväksi, että jos ei sinua itseäsikään kiinnosta, niin tämä on tässä. Kyllä ihminen tajuaa, kun asia selitetään hänelle perusteellisesti ja ajan kanssa (ei tarvita lääkärin koulutusta jos sanoo ihmiselle että olet lihava, laihduta). Jos hoitohenkilökunta näyttää asiakkaalleen, että on tosissaan huolissaan hänen tilanteestaan ja näyttää mikä on tulevaisuuden kuva juuri hänen kohdallaan ja jos mitään ei tehdä, niin mikä on lopputulos. Se voi saada myös asiakkaan huolestumaan omasta tulevaisuudestaan ja miettimään sekä tekemään asialle jotain. Tässä toivoisin, että ideoistani voisi olla apua saamaan ihmiset liikkumaan entistä mielenkiintoisemmassa ja anteliaammassa ympäristössä.

 

Kuten alussa sanoin, tarjosin tätä ideaa Lahden kaupungille koska Lahti osallistuu Euroopan vihreä pääkaupunki -kisaan ja haluaa profiloitua vihreäksi. Ehdotin myös että siivoamme kaupungin metsäsaarekkeet ”äijäliikuntana”, eli kannamme kaatuneet puut ja oksat pois tien viereen ja muutenkin siistimme ne käsipelillä. Mutta kisassa haetaan ilmeisesti jotain muuta kuin mitä minä ajattelin, koska ideani ei Lahdessa sytyttänyt virkamiespuolella ketään. Joten lähetän ideani maailmalle kokeilemaan siipiään. Toivottavasti näistä joku kaupunki tai yhteisö saa inspiraation kokeilla ideani toimivuutta. Jos toimii, niin toivottavasti siitä on myös kaupallista hyötyä. Kehittämistä ideani varmasti vaatii vielä paljon, koska en ole minkään yllä esitetyn idean asiantuntija, ellei ylipainoa ja 55 vuoden ikää lasketa.

Ideoista voi lukea lisää Kunta-aloite.fi -sivustossa. Jos ideani saa jossain jotain aikaiseksi, niin palautetta olisi kiva saada.

 

Lahdessa 21. päivänä maaliskuuta 2017

Kilotaisto projekti

Tapio Koskinen

Aittapellonkatu 5c 55

15170 Lahti

p. 0503705307

eurokossu@hotmail.com

 

P.S 

Suomen maine urheilumaana toimisi tässä hyvänä markkinointipohjana. Ja lisäksi: Kehitetty maailman parhaiden opettajien (valmentajien) opeilla, maailman parhaassa ilmastossa, teille kaikille maailman parhaille ihmisille, eli sinulle.



Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit