Kokeilun oppi
-
Kokeilun teemat
2698 katselukertaa
Kokeilu on luotu 07.02.2019
Leppävirran Urheilijat ry
#EiMikäänRoskakala - perinneruokapäivät
Uusia mahdollisuuksia ilmastoystävällisempään ruokailuun ja lähikalan hyödyntämiseen. http://lepu.fi
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Suomalaiset syövät vähän sisävesien luonnonkalaa. Ennen särki on kuitenkin ollut yleinen talouskala. Nykyään kala-ateria koostuu useimmiten ulkomailta tuotetusta lohesta, seistä tai kasvatetusta kirjolohesta sekä tonnikalasta. Lohenkasvatus on kuitenkin ympäristön kannalta ongelmallista. Ihmisen ilmastovaikutuksessa ruoan osuus on suuri. Lähialueiden pikkukalan ympäristövaikutukset olisivat hyvin pienet. Etenkin särkikaloilla on kuitenkin melko huono maine roskakaloina ja ruotoisina. Oikein valmistettuna ne ovat oikein herkullista ja terveellistä ravintoa. Kaupoissa on nykyään tarjolla pienimuotoisesti myös särkikalatuotteita, mutta ne ovat verrattain kalliita. Ahkerilla harrastekalastajilla saalismäärät kasvavat välillä sen verran suuriksi, etteivät he pysty itse hyödyntämään kaikkea saalistaan. Kokeilulla haluamme saada selville keinoja lähiruoan ja terveellisen särkikalan arvostuksen ja käytön nostamiseksi. Lisäksi haluamme selvittää paikallisen pienliiketoiminnan mahdollisuuksia (Kalapörssi/REKO), jotta lähikala olisi aidosti ihmisten saatavilla ja harrastekalastajien saaliit tulisivat jatkossakin hyötykäyttöön. “Kerran koettu, unohdettu uusiksi!” Emme sinänsä yritä keksiä pyörää uudelleen, vaan päinvastoin palataan juurille ja nostetaan unohdettu “roskakalan” hyötykäyttö takaisin tuleville sukupolville. Näkökulma vain on uusi. Näin perinteitä tuntemalla voidaan kehittää myös moderneja käytäntöjä.
Miten kokeilu toteutetaan?
Suomessa on miljoona onki- ja pilkkikalastajaa. Myös kalastus- ja urheiluseurojen on tunnettava yhteiskunnallinen vastuunsa. Seurojen pitäisi toimia esimerkkinä ja tiedon välittäjinä. Haluamme toimia vahvana esimerkkinä siitä, kuinka jokainen voi pienentää ilmastokuormaansa edullisesti, ja rakkaiden järviemme rehevöitymistä voidaan estää luontoystävällisin, perinteisin menetelmin, järveä ja sen antia kunnioittaen ja arvostaen. Särjen käyttö elintarvikkeena on hiilijalanjäljeltään merkittävästi pienempi kuin yleisesti ruokakaloina kaupasta ostettavien sein, tonnikalan ja norjalaisen lohen käyttö. Lisäksi samalla vesistöjen rehevöittämisvaikutus on jopa negatiivinen. Tarjoamme edullista, herkullista ja ilmastoystävällistä vaihetoehtoa yleisille ruokakaloille, lisäämme tietoisuutta lähikalan käytön mahdollisuuksista sekä saatavuudesta. Ilmastoystävällisen ruokavalion ei tarvitse olla kallista. Järjestämme kaikille avoimia pikki-/onkitapahtumia ja kokkaustyöpajoja, jossa perinneruokien osaajat neuvovat kalan käsittelyä, antavat ohjeita särkikalojen hyödyntämiseen ja jakavat perinnekalaruokien reseptejä. Lisäksi haemme moderneja reseptejä ja lähestymme ihmisiä #särkihaasteella. Ruokaohjeita jaamme niin puhuttuna, videona ja tekstinä, jotta ne olisivat mahdollisimman laajasti saatavilla. Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuutta kalastaa itse. Ahkerimpien harrastekalastajien saalismäärät ovat usein isot ja he eivät pysty itse hyödyntämään kaikkea. Selvitämme mahdollisuutta kalojen tai kalatuotteiden jakoon kuluttajille ja paikallisille jatkojalostajille esim. paikallisen lähiruokarinki REKO:n tai luomalla seuralle oma kalapörssi. Kokeilu toteutetaan Leppävirralla ja on avoin kaikille. LepU:n tapahtumat tavoittavat harrastajia laajalti Pohjois- ja Keski-Savon alueella. Huhtikuu 2019: perinneruokatyöpajat, videomateriaalien keruu Huhti-toukokuu 2019: #särkihaaste Huhti-kesäkuu 2019: viestintämateriaalien työstö, reseptit Touko-kesäkuu 2019: kalapörssin/REKO kokeilu Heinäkuu 2019: raportointi
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Kokeilun toteuttaa Leppävirran Urheilijat ry (LepU). Teemme yhteistyötä mm. Perinneurheiluliiton ja Leppävirran kunnan kanssa. Selvitämme kokeilussa ymahdollisuuksia hyödyntää REKO lähiruokarengasta. ...Mutta miksi urheiluseura osallistuisi ilmastonmuutostyöhön? Tunnemme LepU:ssa vastuumme yhteiskunnallisena toimijana, sekä sosiaalisen ja ympäristövastuumme. Olemme jatkuvasti tekemisissä luonnon ja ympäristön kanssa ja koemme vaikutukset suoraan toiminnassamme. Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän jokaisen asia. Siksi haluammekin näyttää mallia muille urheiluseuroille ja yhdistyksille ja avoimesti auttaa muitakin vastaaviin tekoihin. Toiminta on monistettavissa mille tahansa paikkakunnalle, ja seuran asiantuntemus on kaikkien käytettävissä, vaikka vain puhelinsoiton päässä. Autamme mielellämme myös muita seuroja, kyläyhdistyksiä jne. järjestämään omia tapahtumiaan/ omaa toimintaansa.
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Viestintä ja markkinointi: 2100 euroa (sanomalehti-ilmoitukset, some-markkinointi, videomateriaalit) Tilat ja tapahtumat: 2600 euroa (työpajan tilavuokrat, perinneruoka-asiantuntijan palkkio ja matkakulukorvaukset, muut tapahtuman kulut) Matkat ja majoitus: 300 euroa (matkakulut yhteistyötapaamiset, työpajat) Henkilöstö: 0 euroa (LepU toteuttaa kokeilun vapaaehtoispohjalta) Budjettia haetaan kokonaisuudessaan Kokeiluhaulla. Muuta rahoitusta kokeilulle ei ole.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Meillä on pitkän linjan kalan käsittelyn ja perinneruokaosaamista, innostunut, motivoitunut ja aktiivinen vapaaehtoisten tiimi, välineet työpajojen toteuttamiseksi, olemassaoleva someyhteisö ja kontaktit kuntaan, paikallismediaan jne.
Kokeilun oppi
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Halusimme etsiä keinoja särkikalan arvostuksen nostamiseksi ja lähikalan hyötykäytön lisäämiseksi, sekä selvittää, olisiko pienimuotoiselle paikalliselle yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Voimme ylpeinä todeta, että olemme tavoitteiden mukaisesti tarjonneet edullista (tässä tapauksessa ilmaista), herkullista ja ilmastoystävällistä vaihtoehtoa yleisille ruokakaloille, ja olemme lisänneet tietoisuutta lähikalan käytön mahdollisuuksista sekä saatavuudesta. Olemme vieneet viestiä ihmisille, että ilmastoystävällisen ruokavalion ei tarvitse olla kallista. Olemme nostaneet esille huolen tulevaisuudesta ja tarjonneet uusia näkökulmia kuinka asioihin voi vaikuttaa syyllistämättä tai saarnaamatta, perinteitä kunnioittaen modernilla vivahteella. Lupasimme pitää ääntä tämän meille tärkeän asian puolesta, ja sen olemme kyllä todella tehneet! Näin voimme sanoa, että kokeilu saavutti tavoitteensa ja enemmänkin. - Tavoitimme ihmisiä laajasti Keski-Savon ja Pohjois-Savon alueella: - Kokeilun aikana huhti-heinäkuun välillä Leppävirran Urheilijat järjesti yhteensä 50 kaikille avointa pilkki- ja onkikisaa. Osallistujakertoja rekisteröitiin yhteensä 721, ja kalaa nostettiin järvistä, lammilta ja virtapaikoilta yhteensä 1447 kg. Näistä kaikki meni hyötykäyttöön. Kisoja järjestettiin yhteensä viiden keskisavolaisen kunnan alueella (Leppävirta, Heinävesi, Pieksämäki (Jäppilä), Joroinen, Varkaus). Hanke on ollut tapahtumissa mukana kuuden kunnan alueella. - Kesäkuussa järjestettiin Leppävirralla Järvikalapäivä, jossa kävijöitä oli arviolta 200. Alkuperäisestä suunnitelmasta poikettiin ajankohdan osalta, huhtikuu koettiin vielä kovin talviseksi ajankohdaksi ja seuran muiden tapahtumien päällekkäisyydet eivät mahdollistaneet tapahtuman järjestämistä toukokuussa. Lisäksi heinäkuussa osallistuttiin maakunnan ensimmäisille Vege- ja lähiruokafestareille Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla, jossa hankkeen esittelypöytä oli ehdottomasti koko festariteltan kuvatuin kohde. Lisäksi hanke oli mukana Mansikkakarnevaalien päälavalla paneelikeskustelussa lähiruoasta. Tästä uutisoi mm. Savon Sanomat. Karnevaalien virallisia kävijäarvioita ei ole vielä tullut, mutta festariteltan osalta puhutaan vähintään tuhansista kävijöistä. - Hankkeemme on ollut esillä hyvin mediassa paikallisesti, seudullisesti, maakunnallisesti ja harrastajajoukolle kohdennettuna valtakunnallisesti. Olemme olleet seuraavissa lehdissä: Soisalon Seutu, Warkauden Lehti, Sinun Savo, Sinun Savon suuri kesänumero, Savon Sanomat, Vapaa-ajan kalastaja. Lisäksi Soisalon Seutu on jo haastatellut Katrina Rajakannasta hankkeen päättymisestä ja tuloksista, juttu on tulossa ulos lähiaikoina. - Reseptejä on tehty ja jaettu kalan saannin mukaan. Kaikki reseptit on testattu, kokattu ja kuvattu. Tällä hetkellä julkaistuja reseptejä on parikymmentä, ja työ jatkuu aina vähintään siihen asti, kunnes reseptejä on 100. Talvikaudella kalansaanti on runsaampaa ja särkikalat maukkaampia, joten osa resepteistä joutuu odottamaan kylmempiä vesiä. Resepteistä olemme saaneet kiittelyä ja palautetta, että niitä on kokeiltu ja todettu maukkaiksi. Myös täsmennyksiä ja kysymyksiä sekä palautetta resepteistä on saatu, eli ihmiset ovat niihin tarttuneet. - Vinkkejä kalankäsittelyyn on annettu videoklipeillä ja tapahtumissa. Näitäkin jatkamme aina tarpeen ja kalansaannin mukaan. - Särkikalan käytön lisäämiseksi ja saatavuuskysymykseen vastaamiseksi olemme tarjonneet ja tiedottaneet mahdollisuudesta käydä hakemassa kaloja kaikkien pilkki- ja onkikilpailujen punnituspaikoilta. Tähän tilaisuuteen on tarttunutkin useampi uusi kasvo, mm. lapsiperheitä. Yhteensä kalan eri hakijoita on ollut noin 50 hankejakson aikana. Lisäksi puheenjohtajamme on vienyt henkilökohtaisesti kaloja n. 20 ikäihmiselle, jotka eivät ole kyenneet hakemaan kaloja paikan päältä, mutta jotka ovat olleet halukkaita kaloja hyödyntämään. Kaloja on viety sekä perkaamattomina että osittain siivottuina. - Paikallisen järvikalan käytön hyödyistä ja hennosta hiilijalanjäljestä olemme päässeet keskustelemaan myös muissa Leppävirran Urheilijoiden tapahtumissa. Esimerkiksi lasten viikkokisoissa on muun toiminnan ohessa jututettu perheitä ja lasten vanhempia. Vastaanotto on ollut pelkästään positiivista. Vanhempi väki on intoutunut muistelemaan omia perinneherkkujaan ja kuinka ennen vanhaan kalaa käytettiin enemmän ja monipuolisemmin. Nuorempi väki on kysellyt hyvinkin yksityiskohtaisesti vinkkejä vaikkapa sorvan hyödyntämiseen. - Alueen REKO-lähiruokaringissä on tehty kysely kiinnostuksesta järvikalan ja kalatuotteiden käyttöön. Kiinnostusta etenkin puolivalmiille tuotteille olisi, enemmän kuin "suoraan järvestä" käsittelemättömälle kalalle. Paikallisen kalan käyttö sai paljon kannuatuata ja innostusta. Arjen ruoanvalmistukseen toivottiin helppoja ja nopeita ratkaisuja. Kiinnostusta kalatuotteiden käytön kasvattamiselle kyllä olisi, jos myös tarjontaa olisi. Tähän urheiluseura tai harrastekalastus ei voi lainsäädännön puitteissa vastata kysynnän mukaisesti, eli toimijan tulisi olla joku muu taho (kuten alunperin olimme ajatelleet, ei urheiluseuran tulona vaan LepU voi toimia tässä edistäjänä).
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
50 pilkki- ja onkitapahtumaa. 1447 kg särkikalaa pois järvistä ja hyötykäyttöön. N. 50 kalanhakijaa ja 20 ikäihmistä, joille toimitettu kalaa. Järvikalapäivä, 200 osallistujaa. Vegefestareisen kuvatuin pöytä. Mukana maakuntatason paneelikeskustelussa lähiruoasta ja ruoan ilmastovaikutuksista. Laaja näkyvyys alueen lehdissä. Satoja reseptejä jaettu tapahtumissa. Lukemattomia keskusteluja, vinkkejä ja neuvontaa. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka ihmiset suhtautuivat teemaan. Ekologiset valinnat kiinnostavat, ja ihmiset arvostavat lähiruokaa. Etenkin lapsiperheiden, mutta myös vanhemman väestön huoli tulevaisuudesta on suuri. Vaikka särkikalojen huono maine nousikin esille monessa keskustelussa hankkeen alussa, maistattamalla ja tietoa sekä konkreettisia vinkkejä sekä hyviksi testattuja reseptejä jakamalla tämä asenne voi pikku hiljaa muuttua. Hanke on saanut onkijoilta myös todella paljon myönteistä palautetta. Kaikki eivät ole netissä, ja onkijat ovat todella kiitelleet vastuullisuusasioiden, terveellisen ja edullisen, sukupolvia yhdistävän harrastuksen ja järvikalan arvon esiintuomista. Hanke onkin ollut eri ryhmien välillä "viestinviejänä". Etenkin paikallislehti Soisalon Seutu on myös käsitellyt asiaa pääkirjoituksessaankin muun uutisoinnin lisäksi, ja kiitellyt, että LepU pitää tärkeässä asiassa "lippua korkealla". Moni taho on ilahtunut, miten urheiluseura ottaa näkyvästi vastuuta yhteiskunnallisista ja ympäristöasioista. Keskeisimpinä oppeina voisi nimetä: 1) REKO-ruokaringissä tehdyn kyselyn ja vapaamuotoisten ihmisten haastattelujen tuloksena olemme havainneet, että ihmisillä on halua käyttää järvikalaa ja tehdä ekologisia valintoja, mutta sen käsittelyyn ei ole osaamista/aikaa/halua. Paljon toivottiin perattua kalaa tai puolivalmiita ja valmiita kalavalmisteita. Tällaiseen vapaa-ajankalastajat eivät lainsäädännön puitteissa (vapaa-ajankalastajien myynti, elintarvikelaki) voi vastata, mutta tässä olisi jollakulla mahdollisuus pienimuotoiseen liikentoimintaan, mikäli yhteistyöllä investointikuluja voisi saada alas. Esimerkiksi Savonlinnassa pienten toimijoiden on mahdollista käsitellä kaloja kunnan rakennuttamassa elintarvikelansäädännön vaatimukset täyttävässä kylmähallissa kohtuullista korvausta vastaan. Tähän voisimme osaltamme kokeilla ratkaisuja mahdollisessa jatkohankkeessa Savon silmut -hankkeen kanssa yhteistyössä. 2) Saatavuuden ja kysynnän kohtaaminen. Kalaa on järvissä paljon, ja sen kalastaminen suuremmissakin määrin olisi kestävää, sillä kalakannat ovat vahvat ja särkikalojen poistaminen on myös yksi järven vedenlaadun parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Kalan pitäisi kuitenkin olla vielä helpommin ihmisten saatavilla. Hankkeen aikana (ja jälkeen) kaloja on voinut noutaa onkikisojen punnituspaikoilta, minkä lisäksi seuran puheenjohtaja on vienyt kaloja useille tahoille myös "kotiinkuljetuksena". Tietenkään tällainen kuljetuspalvelu ei ole pitemmän päälle järkevää eikä mahdollista. Myös esim. savukala, joka savustettiin järvikalatapahtumassa, kutakuinkin revittiin käsistä. Moni kommentoi, että mielellään söisi enemmän savukalaa, mutta omaa savustinta ei ole. Olisiko vaikkapa jonkinlainen lainattavissa oleva yhteiskäyttösavustin mahdollinen...?
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Kokeilun päätyttyä jatkamme järvikalareseptien tuottamista kalojen saannin tahtiin, kunnes saavutamme sadan reseptin tavoitteen. Tämän jälkeen muokkaamme reseptit vielä kirjaksi, joka on kaikille jaossa sähköisessä muodossa. Painattamiseen käytämme todennäköisesti BoD-palvelua, jolloin painatukseen ei tarvitse investoida juurikaan. Tällä hetkellä urheiluseuran jakamat kalat löytävät ottajansa - toisinaan kaikille halukkaille ottajille ei ole riittänytkään tarpeeksi kalaa. Järvissä kuitenkin särkikalaa riittäisi kestävästi kalastettavaksi huomattavasti enemmänkin. Liiketoiminnan tukeminen vaatii vahvaa osaamista yritystoiminnan kentältä, ja siihen voisimme jatkohankkeessa vastata kuntakonserniyhteistyöllä. Olemme sopineet ehdollisesti yhteistyöstä Varkauden kaupungin konserniyhtiö Navitas Kehitys Oy:n ja SavoGrow:n Savon silmut -hankkeen kanssa yhteistyöstä. Savon Silmut sparraa paikallisia pientuottajia heidän tuotteidensa kehittämisessä. Tiimissä meillä on LepU:n puolelta vankkaa osaamista tapahtumien järjestämisestä, onki- ja pilkki- sekä kalankäsittelyn asiantuntijuutta, reseptiikan asiantuntijuutta, hanketoiminnan osaamista, graafisen suunnittelun asiantuntijuutta ja hyvät yhteydet mediaan sekä kuntaan. Savon silmut -yhteistyön kautta meillä on avoinna verkostot paikalliseen yritystoimintaan ja asiantuntijuuteen Keski-Savon alueella. Haemme hankkeelle 8000 euron jatkorahoitusta. Jatkohankkessa tunnustellaan kolmea osa-aluetta, joille on noussut tarve ja olemassa on potentiaali: 1) onkiminen ja pilkkiminen osana kalastusmatkailua. Leppävirta on suositttu kohde urheilu- ja luontomatkailuun. LepU järjestää vuosittain alueella yli 100 onki- ja pilkkitapahtumaa. Onkiminen ja etenkin pilkkiminen on monille eksotiikkaa. Miltä tuntuisi, jos samalla osallistuisikin kisoihin ja pääsisi jakamaan onnistumisensa (tai epäonnistumisensa) muiden kanssa? Kehitämme yhteistyössä paikallisen yrittäjän kanssa paketin, jonka pilotoimme. Osa-alueen budjetti 1200e viestintäkuluihin ja kisojen järjestelykuluihin. 2) järvikalan jalostaminen tuotteiksi. Tarvetta ja markkinaa on. Etsimme elintarvikeyrittäjien sparraushankkeen kanssa tähän ratkaisun. Kuka, mitä, missä, ja miten siitä saisi kannattavaa liiketoimintaa? Yhteistyössä Savon Silmut, osa-alueen budjetti 3000e tuotekehityksen kustannuksiin, markkinointiin. 3) Kouluyhteistyö. Viemme järvikalan tuntemusta ja suomalaisten kalastuksen tuntemusta myös koulumaailmaan Leppävirran kunnassa. Järjestämme koululaisille suunnatun kalastuspäivän. Yhteistyössä paikallislehti Soisalon Seutu. Osa-alueen budjetti 3300e tapahtuman järjestely-, materiaali- ja viestintäkuluihin. Lisäksi jatkamme järvikalan arvon esiintuomista osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, joissa esittelemme hanketta, mm. Satoisa Syksy -tapahtuma Varkaudessa. Budjetti 500e. Ongelma on Suomen laajuinen, mutta se on myös erityisesti Järvi-Suomen ongelma. Mielestämme ratkaisujenkin pitää silloin tulla paikallisilta toimijoilta. Ideamme ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja edelleen mielellämme autamme muita järjestämään toimintaa. Toiminta on skaalattavissa muuallekin, kuten rannikkoalueille.
