Kokeilun oppi
-
- Rahoitusta
Kokeilun teemat
959 katselukertaa
Kokeilu on luotu 05.03.2021
”Hävitetään meidän koulun hävikki!” — Oppilaat edistämässä hävikitöntä ja kestävää kouluruokailua
Kokeilussa yhteiskehitetään ja skaalataan kahta vuonna 2020 toteutettua kokeilua: Kuntoutussäätiön ”Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon” ja Hämeenlinnan kaupungin ja Palmia oy:n ”Hävitetään hävikki” -kokeiluja. Kokeilussa jatkokehitetään tapoja vahvistaa lasten ja nuorten ilmasto-osallisuutta.
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Ruoka vastaa noin viidennestä keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä, joten kestävillä ruokatottumuksilla on merkitystä hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi. Ruokakasvatus on osa peruskoulujen opetussuunnitelmia ja kestävyyden toteutuminen kouluruokailussa voi vaikuttaa positiivisesti myös perheiden ruokakulttuurin kehittymiseen kestävään suuntaan. Lapset ja nuoret ovat usein hyviä lähettiläitä uuden tiedon jalkauttamisessa perheiden arkeen.
Miten kokeilu toteutetaan?
Kokeilussa yhteiskehitetään ja skaalataan kahta vuonna 2020 toteutettua kokeilua. Kokeilut ovat - Kuntoutussäätiön ”Kasvishävikki voimavaraksi naapurustoon” - Hämeenlinnan kaupungin ja Palmia Oy:n ”Hävitetään hävikki” Jatkohankkeessa jatkokehitetään ja skaalataan opetusmateriaalia ruokahävikki- ja ilmastoteemojen ympärille. Opetusmateriaalia on tarkoitus tuottaa eri luokka-asteille (esim. 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk), jotta ruokahävikin ja sen ilmasto- ja ympäristövaikutusten ymmärtäminen olisi helpompaa. Opetusmateriaalin tuottavat hankkeen asiantuntijat. Myös opettajien perehdyttäminen ruokahävikki- ja ilmastoteemojen käsittelyyn koulun arjessa on kokeilun tavoitteena. Jatkohankkeessa pyritään vahvistamaan oppilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kokemusta. Vallitsevan koronatilanteen asettamissa rajoissa pyritään järjestämään matalan kynnyksen ruokahävikkiparlamentteja kouluissa, joissa oppilaat pääsevät jakamaan ideoitaan koulun, opetustoimen ja ateriapalveluiden edustajille.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Tässä jatkohankkeessa yhdistetään parhaat opit Kuntoutussäätiön sekä Palmia oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin kokeiluista, ja skaalataan kokeilujen oppeja Hämeenlinnan ja Helsingin kaupunkeihin sekä uusille alueille. Rahoituksen päähakijana toimii Kuntoutussäätiö ja päätoteuttajia ovat lisäksi Hämeenlinnan kaupunki ja Palmia oy.
Mikä on kokeilun budjetti?
Budjetti on 10 000 euroa/YM
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Tiimi koostuu usean alan asiantuntijoista. Toteuttajat ovat mm. ympäristösosiologian, viestinnän ja kuntien ilmastotyön asiantuntijoita.
Kokeilun oppi
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Kokeilu saavutti tavoitteensa, eli sen avulla onnistuttiin vähentämään ruokahävikkiä ja vahvistamaan oppilaiden ilmasto-osallisuutta oppituntimateriaalin ja hävikkivaakojen avulla. Kokeilussa tuotetun oppimateriaalin yhteiskehittäminen ja skaalaaminen onnistui suunnitellusti Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Oppilaat saivat materiaalista tietoa ja konkreettisia työkaluja ruoan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ruokahävikin vähentäminen on yksi toimenpide Hämeenlinnan kaupungin ilmasto-ohjelmassa sekä kestävän elämäntavan juurtumisessa oppilaitosten arkeen. Oppimateriaali tukee tämän tavoitteen saavuttamista. "Hävitetään meidän koulun hävikki!" -oppituntimateriaali kehitettiin ja skaalattiin Hämeenlinnan ja Helsingin kouluihin 4.-, 6.- ja 8.-luokkalaisille. Pääsimme pitämään koronatilanteesta huolimatta oppitunnit suunnitellusti noin 118 oppilaalle. Lisäksi kokeilussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät projektityönä Hävikkiparlamentti-toimintamallin, jonka avulla koulun hävikkiongelmaan voidaan etsiä ratkaisuja oppilaiden, opettajien ja koulun ravitsemuspalveluiden kanssa. Toimintamalli on myös vapaasti hyödynnettävissä. Hankkeen materiaalit ovat saatavissa sähköisenä kaikkien koulujen tai vastaavien tahojen hyödynnettäväksi tästä linkistä. Kokeilun tuloksellisuutta, eli sitä miten hyvin se onnistui tavoitteiden mukaisessa toteutuksessa, arvioitiin kokeilun kuluessa. Kokeilun päätavoitteena oli antaa konkreettisia keinoja ja tietoa siitä, miten oppilaat voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Arvioinnissa käytettiin kyselyä sekä oppitunnilla viittaamalla kerättyä palautetta. Oppitunneille osallistui noin 118 oppilasta. Kysely lähetettiin sähköisesti 43 oppilaalle, joista vastasi 10 (vastausprosentti 23 %). Lopuilta 75 oppilaalta kysyttiin vastaukset oppitunnilla viittaamalla (vastausprosentti 100 %). Kyselyyn vastanneista yli puolet koki tärkeänä sen, että pystyi kertomaan ajatuksiaan ilmastonmuutoksesta oppitunnilla. Myös tieto ruokahävikistä lisääntyi noin 79 % oppilaista. Eniten vahvistuivat oppilaiden kokemat konkreettiset vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutokseen ja ruokahävikin ehkäisyyn, mikä oli myös kokeilun tärkein tavoite. Jopa 88 % tiesi oppitunnin jälkeen, miten voi vähentää ruokahävikkiä koulussa. Lisäksi 89 % koki pelaamisen jälkeen voivansa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. 77 % vastanneista aikoo kokeilla jotakin pelissä ollutta ehdotusta ruokahävikin pienentämiseksi.
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
Kokeilulla saatiin tietoa ruokahävikkiä vähentävistä keinoista kouluissa. Sen avulla saatiin myös tietää, että oppilaat kokevat tärkeänä ruokahävikin pienentämisen ja haluavat päästä vaikuttamaan ruuan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kokeilussa saatiin tietoa hävikkivaakojen toimivuudesta kouluissa, ja siitä miten niiden käyttö parhaiten edistää hävikin pienentämistä. Kokeilun aikana on nähty, että vaakojen käyttö on vähentänyt syntynyttä hävikkiä ja oppilaiden kiinnostus ja tietoisuus asiasta on kasvanut. Erityisen tehokasta on ollut vaakojen keräämän datan näkyväksi tekeminen koulujen info-tauluille, sillä ne ovat lisänneet oppilaiden kiinnostusta ja keskustelua aiheesta. Myös oppituntien pitäminen on voinut vaikuttaa vaakojen tehokkuuteen hävikin vähentämiseksi. Kokeilun onnistumista edesauttoi merkittävästi organisaatio- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö. Kokeilun toteuttajat haluavat kannustaa kaikkia Suomen kuntia ja kaupunkeja kokeilemaan yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa uusia toimintamalleja, sillä tulokset voivat yllättää. Ilmastokriisi, luontokato ja muut ekologisen kestävyyden haasteet vaativat uudenlaista yhteistoimintaa.
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Kokeilulla on mahdollisuus juurtua osaksi Hämeenlinnan kaupungin ilmastotyötä. Tässä avainasemassa ovat kokeilun aikana kehitetyt oppituntimateriaalit, jotka ovat suureksi hyödyksi opettajille näiden teemojen käsittelyssä. Oppimateriaali soveltuu hyvin myös Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden edistämiseen, ja tavoitteena on, että materiaalia saadaan skaalattua myös laajemmin kuin yhteen kouluun Helsingissä. Helsingissä toivotaan lisää yhteistyötä kaupungin kanssa tämän tavoitteen edistämiseksi. Kuntoutussäätiön, Palmian sekä Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunkien yhteistoiminnan ansiosta kokeilun oppien on mahdollista levitä hyvinkin laajaan käyttöön. Tässä on avainasemassa viestintä, jota tehdään monen organisaation kanavissa. Kokeilun tuloksia pystytään viemään eteenpäin erityisesti Hämeenlinnan kaupungissa hyvien verkostojen kautta. Materiaali on myös maksuttomana saatavilla, mikä edistää skaalautumista, ja sitä on jo skaalattu kahteen Hämeenlinnan kaupungin kouluun. Skaalautuminen myös muihin kaupunkeihin on mahdollista kokeilun päättymisen jälkeen esimerkiksi Palmia Oy:n kautta. Sitran vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan suurin osa Suomen kunnista on asettanut itselleen ilmastotavoitteen. Kunnilla ja kaupungeilla on siis halua vähentää niiden toiminnasta syntyviä päästöjä ja oppilaitosten kestävöittäminen esimerkiksi ruokahävikkiä vähentämällä on usean kaupungin tavoitteena. Tästä kertovat monenlaiset kokeilut sekä yhteydenotot, joita muista kunnista on tullut Hämeenlinnan kaupungillekin. Tämän vuoksi on mahdollista, että kokeilussa kehitetyt toimintamallit ja oppimateriaalit leviävät laajaan käyttöön, mitä tukee myös niiden vapaa saatavuus. Materiaalia voitaisiin edelleen kehittää ja skaalata myös lisärahoituksen avulla. Rahoituksella voitaisiin tuottaa lisää laadukkaita painomateriaaleja sekä koulutusta materiaalin käyttämiseen. Sillä voitaisiin tehdä myös kouluvierailuita. Oppimateriaalista voitaisiin tuottaa versiot myös päiväkotien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tarpeisiin. Painetut ja viimeistellyt tuotteet materiaaleista toimitetaan yhteistyökouluihin syksyksi, jolloin materiaali voidaan ottaa kestävien elämäntapojen kasvatuksen tueksi myös muilla luokilla. Konkreettinen työ kouluilla siis jatkuu kokeilun päättymisenkin jälkeen.
