Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli - case Kuopio

Tavoitteena oli ns. kuntakokeilulakiin (1350/2014) perustuen yhdistää usean toimialan, palveluntuottajan ja toimijan tarjoama tuki yhtenäiseksi laatimalla nuorelle erilliset palvelusuunnitelmat yhdistävä yksi hyvinvointisuunnitelma.

Toteuttajana oli Kuopion kaupunki yhteistyökumppaneineen. Mukana oli toimijoita sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta, oppilashuollosta ja nuorisopalveluista, kaupungin ja erikoissairaanhoidon psykiatrian keskuksesta sekä kahdesta ostopalveluyksiköstä (VAMOS-Kuopio ja Päihdepalvelusäätiö). Kehittämiseen osallistuivat myös Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

Kokeilun kohteena oli selvittää se millä tavoin voidaan lisätä eri ammattialojen ja sektoreiden välistä yhteistyötä tukien samalla ajatusta, että vahvistetaan asiakkaiden itsenäistä selviytymistä. Kokeiluun osallistuville nuorille nimettiin henkilökohtainen työntekijä. Toimintamallia kokeiltiin aidossa asiakasympäristössä 16-29-vuotiaiden kuopiolaisnuorten (33) ja 17 ammattilaisen kesken.

Kokeilu alkoi vuoden 2015 alusta ja päättyi vuoden 2016 lopussa. Varsinainen asiakaskokeilu toteutettiin vuoden 2016 aikana.

Edellytyksenä kokeilulle oli mahdollisuus toimia joustavasti kuntakokeilulain turvin niin, että voitiin keskittyä kehittämään palvelua joka tukee nuorta hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kuntakokeilulain päättymisen (31.12.2016) jälkeen asiakassuunnitelmien yhdistämisrekisterin ylläpitäminen ei ole mahdollista. Palvelusuunnitelmia on mahdollista yhdistää perustamalla ns. yhteisrekisteri eri organisaatioiden kesken.

Kokeilua voidaan pitää onnistuneena. Se tuotti kaksi selkeää toimintamallia: Integraattorimallin sekä Mun elämä -työkalut (3X10D Elämänpyörän ja Kyselyn), joista saatiin myönteisiä kokemuksia. Kokeilun tuotoksia on jatkojalostettu niin, että niitä pyritään hyödyntämään osana Pohjois-Savon LAPE-kehittämistä (POSOTE) ja kansallista ODA-toteutusta.

Mitä opittiin? Eri alan ammattilaiset ovat valmiita laaja-alaiseen (ammattirajat ylittävään) kehittämiseen kun siihen on mahdollisuus. Asiakkaat aktivoituvat rakentamaan omaa elämäänsä myös palveluita suunniteltaessa kun heidät otetaan työskentelyyn mukaan. Voimassa oleva lainsäädäntö on liian sektoroitunutta ja siirtää ammattilaisten katseen kategorisoimaan ja diagnosoimaan asiakkaita eikä niinkään tukemaan hänen omia tavoitteitaan ja pyrkimyksiään kokonaisvaltaisesti.

Kokeilemalla kehittäminen menetelmänä tuki hyvin tämäntyyppistä kehitystyötä. Käynnistysvaiheessa tavoitteeksi asetettiin, että <em>kokeillaan laaja-alaista palvelujen yhteensovittamista, hyödynnetään olemassa olevaa teknologiaa ja vahvistetaan asiakkaan osallisuutta. </em> Mistään yksityiskohdista ei sovittu. Riittävän väljä tavoiteasetanta antoikin mahdollisuuden luoda ja kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja pitkin matkaa. Kaikki kokeilun ponnistelut eivät tuottaneet tuloksia. Tulevaisuuden kannalta saatiin kuitenkin arvokasta tietoa siitä, mitä jatkossa kannattaa tehdä ja mitä ei. Työntekijät pitivät asiakasrajapinnassa toteutettua "aitoa kokeilua" hyvänä tapana kehittää työtä ja työmenetelmiä. Kokeilun ohjausryhmän roolina oli kannustaa, mahdollistaa, kyseenalaistaa ja rajata kehitystyön aikana syntyviä uusia ideoita. Vastaavankaltaisia kokeiluja tulisi ehdottomasti jatkaa, koska niiden avulla on mahdollista tuottaa uutta näkökulmaa tulevien maakuntien ja kuntien palvelujen kehittämiseen.

Kokeiluhanke Innokylässä: https://www.innokyla.fi/web/verstas1918709

Toimintamalli Innokylässä: https://www.innokyla.fi/web/malli2231188

Lisätietoja: Erikoisasiantuntija Anna-Mari Juutinen, anna-mari.juutinen@kuopio.fi, Kuopion kaupunki, perusturva ja terveys, johdon tukipalvelut