Ideahaku

MITÄ ASIAA KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILTIIN?

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen, STEAn, intressissä on rahoittaa myös innovatiivisia hankkeita. Joskus hakemusprosessissa saadaan hyviä ideoita, jotka kuitenkaan eivät täytä hyvän hakemuksen kriteerejä eikä niille näin ollen voida esittää avustusta. Ideahaun tarkoituksena on tunnistaa hyviä ideoita jo ennen varsinaista hakuprosessia. Tavoitteena on saada järjestöt kehittämään hankeideaa sparrauksen avulla niin, että ideat muotoutuvat hyviksi hankehakemuksiksi. STEA tarjoaa näille ideoiden lähettäjille sparrausta ja verkottaa samankaltaisten ideoiden lähettäjät.

MITEN TESTASITTE, TOIMIIKO IDEASI?

Ideahaku oli auki edellisen vuoden lokakuussa, ja seuraavana keväänä järjestettiin valituille idean lähettäjille kaksi erillistä sparraustilaisuutta sekä mahdollisuus henkiökohtaiseen tapaamiseen avustusvalmistelijan kanssa. Toimiiko idea: Tuottaako sparraus parempia hankehakemuksia, on olennainen kysymys.

MIKÄ OLI KOKEILUN TARKOITUS JA TAVOITE?

Tavoitteena oli saada innovatiivisia hankehakemuksia, joita STEA voisi lähteä rahoittamaan. STEA jakaa vuosittain avustusta sosiaali- ja terveysalalla toimiville järjestöille yli 300 miljoonaa euroa.

KUKA KOKEILUN TOTEUTTI?

Kokeilun omistaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Se operoi varsinaisen ideahaun, lukee lähetetyt ideat, valitsee niistä parhaat sparraukseen ja toteuttaa sparrauksen ja järjestöjen verkottamisen. Varsinainen ideoiden kehittäminen hyviksi hankehakemuksiksi on järjestöjen tehtävä.

KOKEILUN SUUNNITTELUN AIKATAULU?

Ensimmäisen ideahaun aiheena oli yksinäisyyden vähentäminen. Lokakuussa 2015 keräättiin ideat, loppuvuonna ne arvioitiin, ja tammikuussa 2016 julkistettiin sparraukseen valitut 17 ideaa. Keväällä 2016 järjestettiin sparraustilaisuudet, ja järjestöt jättivät varsinaiset avustushakemukset 31.5.2016 päättyneessä haussa. Päätökset niistä saatiin helmikuussa 2017. Sparraus näytti olleen tuloksellista: lähes puolet hakemuksista joko saivat avustusta tai kehitettyä ideaa hyödynnettiin muutoin järjestön tai kumppanijärjestön toiminnassa.

MITÄ OPITTIIN?

•Järjestöt tuntevat toimintakenttänsä ja sieltä nousevat tarpeet, mutta konkreettisia ratkaisuehdotuksia on vaikeampi innovoida

•Pääosin ratkaisut ovat yhden järjestön (tai pienen kumppanijoukon) ideoita ja heidän oman toimintansa laajentamista

•Haasteena järjestötoiminnan nivominen laajempaan toimintaympäristöön

•Järjestöjen keskinäinen työskentely idean hiomiseksi kannattaa

•Valtakunnan kehittämis- ja kokeilutyöhön on tarpeen saada yhteisiä kehittämisalustoja ja –hankkeita, joissa voidaan hyödyntää eri tahojen osaamista

Esim. kärkihankkeet, kokeilutoiminta ym