3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

Kokeilu on luotu 13.03.2017

Ilmastokadun nopeat kokeilut: Zero Food Waste

Projektissa kokeiltiin Zero Food Waste-konseptia, eli miten ruokahävikkiä voidaan vähentää lisäämällä hävikiksi menossa olevien tuotteiden menekkiä alennustarroilla

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Maailman ruoantuotannosta jopa 40 prosenttia menee hukkaan ja suomalainen supermarket voi joutua heittämään 10 000 euron edestä ruokaa roskiin viikoittain. Ruoantuotanto on yksi suurimmista ympäristön kuormittajista. Ruokahävikin minimointi

Miten kokeilu toteutetaan?

Froodly kokeili Zero Food Waste-konseptia Iso-Roobertinkadulla tavoitteena ruokahävikin minimointi. Tässä nostettiin näkyvämmin esille ruoka, joka uhkasi mennä hävikkiin ja lisätä sen menekkiä alennustarroilla ja tiedottamalla alennustuotteista Facebook-ryhmässä. Projektissa kokeiltiin Zero Food Waste-konseptia, eli miten ruokahävikkiä voidaan vähentää lisäämällä hävikiksi menossa olevien tuotteiden menekkiä alennustarroilla ja tekemällä niistä houkuttelevampia muun muassa Vege Boxeilla. Kauppojen alennustarroille suunniteltiin kasvojenkohotus: alennustuotteiden ostamisen pitäisi olla hienoa. Iso Roobertinkadun K-marketissa hevi-osaston työntekijät keräsivät lähiaikoina vanhenevia tuotteita vegebokseihin, joita myytiin edulliseen hintaan. Kauppojen henkilökunta laputti alennustuotteet ja joko itse tai kaupassa kävijät ilmoittivat niistä Facebook-ryhmässä. Alennustuotteet ryhmiteltiin alennusnurkkaukseen, jotta ne olisi helpompi löytää. Tähän järjestettiin myös live-streamaus. Ihmisiltä kerättiin kokemuksia (100 haastattelua ja Facebook-ryhmä). 9-12/2016

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun toteutti Froodly neljän työntekijän voimin. Kokeiluun osallistuivat Iso-Roobertinkadun Alepa ja K-Market. Zero Food Waste – Climate Street –ryhmässä, jossa hävikkituotteista ilmoitetaan, on kerännyt lähes 200 seuraajaa.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Onnistumista mitattiin sillä, kuinka Zero Food Waste –konseptista innostuttiin. Tärkeää olivat kauppojen henkilökunnan ja sovelluksen käyttäjien kokemukset. Kriteerejä olivat • Kauppojen asiakasmäärät • Myynnin kasvu • Biojätteen määrän väheneminen • Henkilökunnan huomiot • Sosiaalisessa mediassa saatu huomio, tykkäykset, jaot ja kommentit Opittiin, että kauppojen saaminen mukaan projektin eri osiin mukaan vaati korkean tason hyväksyntää. Oli kankea prosessi esimerkiksi saada Vege Boxit kauppaan tarjolle. Tarrojen esille panoon olisi tarvinnut kouluttaa henkilökuntaa tarkemmin ja myös motivaatio tärkeää (nyt tarrat oli laitettu välillä huonoon kohtaan). Tarrojen ulkoasua ja näkyvyyttä pitää parantaa. Vege Boxeista oli epäselvyyttä EVIRAn kanssa siitä, miten pakkausmerkinnät pitää laittaa ja osa asiakkaista olisi myös toivonut selkeämpää merkintää. ”Alennusnurkkaukseen” laitettiin live streamaus, mutta tuotteiden menekki oli aika hidasta. Facebook-ryhmästä huomattiin, että ihmiset ovat aika haluttomia klikkaamaan linkkejä vaan haluavat mahdollisimman valmiiksi pureksittua tietoa. Hävikkiruokatapahtumaan ei ensimmäisellä kerralla ilmoittautunut tarpeeksi osallistujia, joten tapahtumaa siirrettiin. Kokeilussa opittiin paljon asiakkaiden käyttäytymisestä ja toiveista sekä miten ruokahävikkiä voidaan entistä tehokkaammin vähentää. Lisäksi opittiin tärkeitä asioita ruokakaupan toiminnasta.