Ilmastokasvatusohjelma | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

IlmastonmuutosOppiminenKasvatusHiilijalanjälki

518 katselukertaa

Kokeilu on luotu 02.03.2019

Emma Marjamäki

Ilmastokasvatusohjelma

Ilmastokasvatusohjelma sisältää valmiit tunti-kokonaisuudet esiopetuksesta peruskoulun 9.-luokkaan ja kunnallisella tasolla käyttöön otettuna varmistaa tasavertaisesti samat valmiudet kunnan kaikille koululaisille.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Lisätä kansalaisten valmiuksia kestävyysmuutokseen! Opettaa konkreettiset taidot, joita yksilö tarvitsee elääkseen mielekästä elämää kestävästi. Koulutusjärjestelmän potentiaali kestävyysmuutoksen ratkaisijana - miten kestävään elämäntapaan voidaan kasvattaa vaikka kasvattajat itse eivät sellaista ole vielä saavuttaneet?

Miten kokeilu toteutetaan?

Ilmastokasvatusohjelma tarjoaa opetuskokonaisuudet kouluille, koulutukset opetushenkilökunnalle ja tukea sivistystoimelle kestävän elämäntavan omaksumiseen. Koulun toimintakulttuuria muokataan kestäväksi samalla kun opetetaan lapsille ja nuorille tarvittavat tiedot ja taidot kestävän elämäntavan toteuttamiseen. Kasvatetaan uusia sukupolvia, joille hiilijalanjäljen puolittaminen ei ole haaste vaan luonnostaan tapahtuva kestävyysmuutos. Samalla kasvatetaan myös tulevaisuuden päättäjät, tieteen tekijät, suunnittelijat ja toimijat, joilla on kyky omaksua kiertotalouden ja hiilineutraaliuden kaltaiset tavoitteet luonnostaan. Tuotetaan ilmastokasvatusohjelma ja testataan sitä ensin yhden luokan, sitten yhden koulun ja lopulta yhden kunnan mittakaavassa. Ilmastokasvatusohjelman rautalankamallin luominen maaliskuu 2019, työpajat sidosryhmille huhti-toukokuu 2019, lopullisen ohjelman laatiminen työpajatyöskentelyn pohjalta kesäkuu 2019, ohjelman testaaminen lukuvuonna 2019-2020.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Ilmastokasvatusohjelman tuotannosta vastaan itse ja kokeiluun tarjoan sitä Lahden kaupungille ja Päijät- Hämeen ympäristökasvatusverkoston jäsenille.

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Budjetti 5000 euroa, josta 1500 euroa työpajojen tilavuokriin ja tarjoiluihin, 1500 euroa asiantuntijapalkkioihin (työpajojen ohjaaminen) 2000 euroa työpajojen ja ohjelmarungon suunnittelun, viestinnän ja sisällön tuottamisen tehtäviin (palkkakulut). Osallistavissa työpajoissa kehitetään ilmastokasvatusohjelmarunkoa eri sidosryhmien kanssa. Työpajat järjestetään ainakin ilmastokasvatuksen asiantuntijoille, nuorille ja sivistystoimen johdolle.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Ympäristökasvattajan ammattiosaaminen, hyvät verkostot ja kontaktit, kestävän liikkumisen ohjelman kehitystyön tulokset ja potentiaalisia tilaajia.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

02.03.2019

Hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii kansallista ja globaalia elämäntavan muutosta. Mistä kansakuntamme saa tarvittavat taidot, arvot, asenteet ja tiedot päästöttömään elämään?

Meillä on kattava järjestelmä nimeltä peruskoulu, jonka kautta voimme ohjata suurtakin muutosta. Kestävyysmuutos koulutusjärjestelmässä tasoittaa tietä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.


Ympäristökasvatus ja kestävän elämäntavan ohjelma eivät ole uusia ideoita sinänsä, mutta niiden onnistunut integroiminen koko peruskoulujärjestelmään on vasta alkanut. Vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelma on aloittanut koulujärjestelmän muutoksen kohti ekososiaalisen kestävyyden kasvatusta. Ilmastokasvatusohjelma tarjoaa konkreettiset työkalut sekä tarvittavat koulutukset kasvatushenkilöstölle ilmastokasvatuskokonaisuuksien opettamiseen. Ilmastokasvatusohjelma sisältää valmiit tunti-kokonaisuudet esiopetuksesta peruskoulun 9.-luokkaan ja kunnallisella tasolla käyttöön otettuna varmistaa tasavertaisesti samat valmiudet kunnan kaikille koululaisille. Ohjelma sisältää kokonaisuuksia kestävän liikkumisen, kestävän kulutuksen, kestävän ruuan ja kestävän energiantuotannon ja asumisen osa-alueilta. Se valmistaa nykyisiä lapsia ja nuoria niihin muutoksiin, jotka yhteiskunnassamme ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillinnän edessä.


Päästöjen rajoittaminen ja pyrkimys hiilineutraaliin yhteiskuntaan ovat vahvasti ristiriidassa nykyisten elämäntapojemme kanssa. Kuitenkin siirrämme elämäntapojamme uusille sukupolville, vaikka haluaisimme heitä uuteen kestävään elämään valmistaa. Peruskoulujärjestelmän potentiaali yhteiskunnallisessa muutoksessa on merkittävä. Mitä jos opettaisimme lapset ja nuoret jäljittämään tuotteiden alkuperän, kasvattamaan itse ruokaa, korjaamaan ja kunnostamaan rikki mennyttä, hyödyntämään olemassa olevat resurssit ja toimimaan osana jakamistaloutta? Mitä jos opettaisimme ajamaan sähköpyörää, käyttämään julkista liikennettä, kokkaamaan kotimaisista raaka-aineista ja innovoimaan palveluita tuotteiden sijaan? Mitä jos opettaisimme keräämään roskat luonnosta ja tarkkailemaan lähivesistöjen kuntoa? Mitä jos opettaisimme asentamaan ja huoltamaan aurinkopaneeleita ja valitsemaan kestävän sähkösopimuksen? Voisimmeko ilmastotietoisuuden lisäksi levittää kestävyysosaamista?


Lapsilla ja nuorilla on valtaa myös perheiden aikuisiin. Koulussa opitut taidot voivat levitä myös vanhemmille sukupolville ja niitä voidaan aikuisillekin opettaa kansalaisopistojen kursseilla, kuten nykyisin opetetaan sometaitoja ja verkkopankkiasiointia.


Tutustu myös kestävän elämäntavan opetuksen esitelmääni:

https://prezi.com/view/QNb2OjKhZ2GoE7oKpXi4/?fbclid=IwAR38joIS1FLNn0nVMVKV0Z4f6m7w8zl_57-YfBYQzo-_77REm4hExdphzk4


Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit