3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

IlmastonmuutosViestintäHiilijalanjälki
Kokeilu on luotu 06.03.2019

Ilmastovalmennus ryhmässä Spark Sustainabilityn kanssa

Spark Sustainabilityn ilmastovalmennus-kokeilussa pääsee testaamaan, olisiko ilmastoteoista hauskaksi ja sosiaaliseksi osaksi arkea! https://sparksustainability.com/ https://www.instagram.com/sparksustainability/ https://www.facebook.com/sparksustainability https://twitter.com/sparkclimateact

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Moni haluaa nyt aktiivisesti tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumisen eteen, mutta edelleen ei ole itsestään selvää, mitä juuri sinun kannattaisi tehdä, johtaako se mihinkään ja miten ilmastotekoja jaksaisi tai muistaisi tehdä jatkuvasti. Mitkä ovat yleiset haasteet ilmastotekojen tekemisessä, ja miten voimme auttaa ihmisiä niiden kanssa? Tuoko yhteisö lisää motivaatiota ihmisille arjen ilmastotekojen tekemisessä?

Miten kokeilu toteutetaan?

Antaisimme räätälöityjä vinkkejä henkilökohtaisista ilmastoteoista ja kannustaisimme näiden tekemiseen datavisualisoinnin, konkreettisten vinkkien (mm. alennuskuponkien kautta) ja yhteishenkisen yhteisön avulla. Spark Sustainability tekee jo paljon tästä (ks. esimerkiksi kuvan hiilidioksidilaskuria), mutta tässä testissä pääsisimme vielä konkreettisemmin testaamaan teoriaa ja luomaan vielä vahvemman yhteisön tunnetta järjestämällä tapahtumia ja ylläpitämään erillisiä some-ryhmiä juuri tätä ryhmää varten. Käytännössä kokeillaan, johtaako kuuden viikon mittainen kokeilu siihen, että ihmiset tekevät enemmän ja mieluummin ilmastotekoja, ja suhtautuvatko he kokeilun päättyessä positiivisesti ilmastotekoihin. Kokeilu koostuisi seuraavista elementeistä: 1) Aloituskysely osallistujien tavoista ja ajatuksista ilmastoteoista sekä haasteista niiden tekemisessä. 2) Muutama 30 min haastattelu jossa syvemmin tutustutaan muutaman osallistujan ajatuksiin asiasta. 3) Aloitustapaaminen jossa sekä tutustutaan ryhmään että käydään läpi ilmastotekoihin liittyvää dataa ja tarjotaan “climate coaching” (“ilmastovalmennus”) eli henkilökohtaisia vinkkejä päästöjen vähentämiselle. 4) Koko kokeilun ajan osallistujille tarjottaisiin sekä vinkkejä ilmastoteoista että alennuksia päästöjä vähentävistä tuotteista ja palveluista kuten esim. vege- tai vegaaniruokakassit, vihreä sähkö, junaliput, pyörähuollot jne. 5) Yhteisön luomiseksi kokeilulla olisi oma facebook-ryhmä ja kokeilun kuulumisia tulisi Spark Sustainabilityn instagram-tilin insta stooreihin (https://www.instagram.com/sparksustainability/). 6) Yhteisön luomiseksi ja vertaistuen saamista varten kokeilun aikana järjestettäisiin kaksi after work tai aamiais-tapahtumaa johon saisi vapaasti osallistua. 7) Kokeilun päätteeksi olisi lopetustapahtuma jossa jaetaan kokemuksia ja fiiliksiä, sekä lopetuskysely jonka avulla saadaan dataa siitä, toimiiko tämä konsepti, mitkä ovat yleiset haasteet, ja miten voimme auttaa ihmisiä niiden kanssa. Tarvitsemme jonkun porkkanan lopetuskyselyn täyttämiselle: esimerkiksi pienen päästömäärän kompensointi jokaisesta vastauksesta tms. Valmistelut alkaisivat heti rahoituspäätöksen jälkeen huhtikuussa, ja itse kokeilu tapahtuisi 6.5-17.6.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Spark Sustainability

Mikä on kokeilun budjetti?

Budjetti kokeilulle on 5600€. Budjetti koostuu tapahtumien järjestelykustannuksista, kokeilun suunnitteluun käytetyistä työtunneista, valmennukseen käytetyistä työtunneista sekä some-kanavien ylläpitoon ja tuloksien analysointiin menevästä ajasta. Markkinointiin, alennusdiilien neuvottelemiseen sekä lopetuskyselyn “porkkanaa” varten varaamme myös yhteensä 500€. Arviomme, että tarvitsisimme neljän tapahtuman järjestämiselle noin 1500€ (2 x 500€, 250€ aamiaistapahtumaa varten ja 250€ after work tapahtuman naposteltavia varten - mahdolliset alkoholijuomat ostetaan itse eikä sisälly tähän budjettiin). Sparkin tiimillä menisi tähän aikaa noin 15 tuntia viikossa kaikella valmistelulla ja suunnittelulla eli 6 x 15 = 90 h. Meillä ei ole tähän muuta rahoitusta.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Osaaminen päästöjen laskennassa, markkinointi- ja viestintäosaaminen, datavisualisointi.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kyllä. Lopetuskyselyn tulosten perusteella pystymme sanomaan, että kokeilu on tukenut ilmastotekojen tekemistä. Kaikki osallistujat suhtautuivat jo alun perin positiivisesti ilmastotekoihin, mutta suurin osa ilmoitti myös olevansa kokeilun jälkeen vielä enemmän inspiroitunut tekemään ilmastotekoja. Osallistujat ilmoittivat, että kokeilu auttoi näkemään yksilön rooli ilmastotoimijana.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Yksi keskeinen kysymys meille kokeilun aikana oli saada lisää tietoa siitä, mitkä ovat yleiset haasteet ilmastotekojen tekemisessä. Sekä aloituskyselyn että keskusteluiden perusteella tuli esille, että mukavuudenhalu on iso haaste: usein vähemmän ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja pidetään helpoimpina tai mukavimpina. Esimerkki tästä on myös se, että ne ilmastoteot, jotka valmennettavat kokivat haastavimmiksi toteuttaa olivat lentämisen vähentäminen, lämmönkulutuksen vähentäminen ja vegaanisen ruuan lisääminen (ks. myös kuva lopussa). Toinen keskeinen oppi liittyi siihen, tuoko yhteisö lisää motivaatiota ihmisille arjen ilmastotekojen tekemisessä. Kokeilussa opittiin, että tapaamiset oli suosittu ja onnistunut tapa kannustaa ilmastotekoihin. Kun lopetuskyselyssä kysyttiin millä tavalla valmennus oli auttanut osallistujia tekemään lisää ilmastotekoja, tärkeimmät asiat olivat tiedon, vinkkien ja inspiraation saaminen. Suurin osa näistä annettiin tapahtumissa, ja Facebook-ryhmä toimi ensisijaisesti paikkana jatkokeskustelua varten. Osallistujat ilmoittivat että ryhmän tuki auttoi, ja yleinen palaute olikin että samanhenkisten ihmisten tapaaminen sekä keskustelut heidän kanssa oli valmennuksen vahvuus (ks. myös kuva lopussa). Toisille kokeilijoille vinkkaisimme: tapahtumia varten varasimme paikan ja tarjosimme ruokaa siinä ajatuksessa, että se kannustaisi ihmisiä tulemaan paikan päälle. Huomasimme kuitenkin, että tapaamiset olivat niin suosittuja että niitä olisi hyvin myös voinut järjestää vaikkapa kirjastoissa, puistossa sään salliessa tai kahvilan terassilla varaamatta ryhmälle oman, kalliin tapaamispaikan. Ruokatarjoilut olivat sen sijaan hyvin keskeisiä luomaan tunnetta siitä, että tässä jaksaa istua kauemminkin. Toinen asia minkä tekisimme toisin on tuen antaminen osallistujien omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa. Ajattelimme alkuun, että emme halua liian ankarasti pakottaa ketään mihinkään – mutta palautteen perusteella pieni paine alussa asettaa ja kertoa omat tavoitteet vielä tarkemmin kuin mitä nyt pyydettiin, sekä kirjoittaa ne muistiin, olisi voinut tarjoa osallistujille vielä enemmän motivaatiota omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Ilmastovalmennuksessa saimme selville, että tiedon saaminen sekä helppous/mukavuus ovat tärkeimmät tekijät ilmastotekoihin innostamisessa. Siksi haluamme kehittää alustan (applikaation), jossa tiedon löytäminen on helppoa ja nopeaa, ja josta saadaan vinkkejä kestäviä elämäntapoja helpottavista palveluista ja tuotteista. Konkreettiset vinkit läheltä saatavista palveluista ja tuotteista tekevät ilmastotekojen tekemisestä helpompaa. Sosiaalinen media ja paikalliset tapahtumat toimivat alustan tukena tarjoten ilmastotekoja tukevan yhteisön. Alustan avulla pystymme levittämään tietoa isommassa mittakaavassa ja kannustamaan yhä useampia ihmisiä ilmastotekoihin. Alustaan tuomme mukaan yritykset, kunnat ja organisaatiot, jotka tarjoavat vähähiilisiä tuotteita tai palveluja, esim. ompelupalvelut, kirjastopalvelut,aineettomat lahjat sekä julkinen liikenne. Ensimmäisen vaiheen fokus olisi tavaroiden & palvelujen kuluttaminen vastuullisemmin, jossa kiertotalouteen kannustavat yritykset sopisivat hyvin mukaan. Ensimmäinen askel alustan kehittämiseen on tehdä n.s. tekninen feasibility study, jossa otetaan selvää siitä, millainen alusta pitäisi olla, jotta se ratkaisee oleellisen ongelman ja jos tällainen alusta on edes oikea vastaus tähän ongelmaan. Tätä varten käyttäisimme avuksi tietoteknillistä konsulttia, ja tekemämme selvitystyön perusteella tällaisen projektin hinnaksi tulisi noin 8 000 - 10 000€. Tämän jälkeen meillä olisi selkeä suunnitelma sille, miten alustaa lähdetään rakentamaan ja millä aikataululla ja rahoitustarpeella. Teemme parhaillaan omakustanteisesti selvityksiä alustan taloudellisesta kannattavuudesta ja tulovirroista.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

16.08.2019

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit