Kokeilun oppi
-
- Rahoitusta
Kokeilun teemat
2911 katselukertaa
Kokeilu on luotu 01.06.2021Kasarmitorin kesäkatukokeilu
Kasarmitorille nousee tänä vuonna jättiterassi ja sen yhteyteen toteutetaan kesäkatukokeilu. Katukokeilun avulla arvioidaan Helsingin keskustan käveltävyyden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä sekä parannetaan Koronasta toipuvien tapahtuma- ja ravintola-alan toimijoiden olosuhteita tuomalla katutilaan viihtyisyyttä ja siten ihmisiä paikalle houkuttelevia elementtejä, kuten oleskelualueita ja parklet-terasseja.
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Kokeilu selvittää keinoja parantaa kantakaupungin katujen käveltävyyttä muuten kuin muuttamalla katu puhtaasti kävelykaduksi. Autoliikennettä rauhoitetaan kaventamalla ja mutkittelemalla ajorataa ja tuomalla kadunvarsipysäköinnin tilaan istuskelu- ja olekselualueita sekä pyöräpysäköintiä. Lisäksi tällaisia katutilakokeiluita ei ole aiemmin toteutettu näin laajan terassialueen yhteyteen. Kävely-ympäristön parantamisen ohella kokeilussa mahdollistetaan myös uuden tieliikennelain mukaista vastavirtapyöräilyä.
Miten kokeilu toteutetaan?
Kokeilu avataan yleisölle 12.6 ja se kestää 15.8 saakka. Kasarmikatu ja Pohjoinen Makasiinikatu muutetaan yksisuuntaisiksi pihakaduiksi ja kadunvarsipysäköinti poistetaan lähes kokonaan. Kadunvarsipysäköinnin tilaan tuodaan oleskelualueita, jotka on suunniteltu muistuttamaan Helsingin merellisiä luotoja. Kesäjuhlan tunnelmaa kadulle luodaan ripustamalla katuvalaisimien vaijereihin kukkaseppeleitä. Lisäksi kadunvarsipysäköinnin tilaa sijoitetaan runkolukittavia pyöräpysäköintitelineitä.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosasto konsulttinaan WSP ja yhteistyössä mukana jättiterassin suunnittelusta vastaavat Torikorttelit konsulttinaan Linda Bergroth. Mukana on ollut laajasti Helsingin kaupungin eri palvelut Kaupunkiympäristön toimialalta sekä kaupungin kansliasta. Paikalliset yritykset toteuttavat parklet-terassit, joiden pystyttämistä kaupunki helpotti tarjoamalla yhteiskuljetukset vahvikkeista ja siirtokehotuskilvistä.
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Kokeilun toteutuksen koko budjetti on 154 000 euroa, joista kanslia päällikön myöntämään kanslian rahaa on 94 000 e ja liikenne- ja katusuunnittelun investointirahaa 60 000 euroa. Lisäksi rahaa on käytetty suunnittelu- ja seurantakonsulttitöihin 70 000 euroa. Nyt haettavaa kokeilurahaa hyödynnetään kattamaan kustannukset kokeilun liikkumisen sujuvuuteen vaikuttavista runkolukittavien pyöräpysäköintitelineistä sekä alueen jalankulkuvirtoja kartoittavasta laskimesta.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Kokeilun projektipäällikkönä työskentelee liikenne- ja katusuunnittelupalvelun työntekijä, joka on taustaltaan suunnittelumaantieteilijä. Projektipäällikön työajasta on kulunut tälle projektille noin 80 % kaikesta työajasta helmikuusta 2021 lähtien. Lisäksi kokeilussa on ollut laajasti mukana viestinnän ammattilaisia, elinkeinoasiantuntijoita, liikennesuunnittelijoita, lupa-asiantuntijoita sekä kaupungin johtoa.
Kokeilun oppi
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Tavoite 1 Luottamuksen ja ilon palauttamista helsinkiläiseen kaupunkielämään asukkaille, kotimaisille matkailijoille., tapahtumien järjestäjille sekä taide- ja kulttuuritoimijoille Onnistunut paikan päällä tehtyjen haastatteluiden ja mediaseurannan mukaan. Yritysten antamat palautteet erittäin positiivisia. Tavoite 2 Jalankulkijoiden määrä kasvaa katualueilla kokeilun aikana; jalankulkijoita on enemmän kuin ennen järjestelyitä Liikennelaskennan mukaan onnistunut. Tavoite 3 Oleskelijoiden määrä kasvaa katualueilla kokeilun aikana; viipyviä ihmisiä on enemmän kuin ennen järjestelyitä Onnistunut paikan päällä tehdyn havainnointitutkimuksen perusteella. Tavoite 4 Kokeilu kasvattaa käveltävän keskustan kysyntää ja hyväksyttävyyttä Ei huomattavia vaikutuksia – ehkä liian vaikea tavoite arvioitavaksi, toisaalta havainnointitutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa tuli toiveita että tällaisia katuja lisää ja kunnianhimoisemmin. Tavoite 5 Prosessiarviointikehikko Onnistunut: Diplomityö valmistunut, Havainnoinnista ja liikennelaskennoista raportit, reflektointitilaisuus ja opit kirjattu ylös. Tavoite 6 Työtä ravintola- ja tapahtuma-alan toimijoille, erityisesti taiteen ja kulttuurin sisällöntuottajille Alueen yrittäjät olivat erittäin tyytyväisiä kokeiluun ja terassilla yli 300 000 kävijää ja 110 000 myytyä ruoka-annosta. Tavoite 7 Kokeilussa otetaan huomioon asukkaiden, yrittäjien ja alueella työskentelevien toiminta ja tarpeet. Tavoitteena ylläpitää nykyinen hyvä liikenneyhteyksien sujuvuus alueella ja sen lähistöllä. Liikennelaskennoissa ei havaittu ruuhkautumista lähikaduilla ja liikenneturvallisuus oli kaduilla hyvä sekä tilastoiden että havainnointien valossa.
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
Kadun yksisuuntaistaminen vaatii erittäin kapeaa katutilaa, jotta ajonopeudet pysyvät maltillisina. Liikennemäärät vähenivät kadulle tuotujen luotojen ja kasvillisuuden sekä yksisuuntaisen pihakadun myötä, mutta liian leveä tila ajaa lisäsi kiihdytyksiä. Helsingissä parklet-terassit ja etenkin jättiterassin ympäristö ovat elävöittäneet katujen kesäiltoja ja niillä oli tärkeä rooli myös tämän kokeilun onnistumisessa etenkin positiivisten yritysvaikutusten osalta ja katutilan ihmismäärän ja oleilun kannalta. Kokeilualueella haastatellut ihmiset toivoivat enemmän toimintaa myös lapsiperheille. Meillä pitäisi kehittää mahdollisuuksia elävöittää katuja enemmän myös aamu- ja päiväaikaan. Voiko meillä olla myös erilaisia kokeilukatuja, joilla on erilainen tavoitteisto? Kadulle voidaan jatkossa määritellä tarkemmat tavoitteet liittyen siihen millainen katutilasta halutaan. Halutaanko kokeilla ensisijaisesti ihmisten asuinympäristönä toimivaa paikalliskatua vai runsaasti ulkopuolelta ihmisiä houkuttelevaa kauppakatua? Suunnittelun eteneminen maisema-/ympäristösuunnittelu edellä ja yhteistyössä omien liikennesuunnittelijoiden kanssa tarjosi onnistumisen edellytykset tehdä katutilasta viihtyisä. Saatiin neuvoteltua työmaiden kanssa onnistunut lopputulos remontin ja terassin/katujen yhteensovittamiseksi ja johdon tuki MAKAsta/KYMPistä oli ratkaisevaa. Työmaiden kanssa tulisi kuitenkin käydä neuvottelu kohteen valinnan yhteydessä, jotta kriiseiltä vältyttäisiin. Alueiden käytön rooli tässä merkittävä. Projektin (kokeilun) tavoitteet ja osalliset tulisi määritellä ennen kohteen lopullista valintaa. Työn ohjauksesta tulisi tehdä ennalta määritettyä, systemaattista ja rooleja pitäisi selkiyttää. Ohjausryhmän kokoa tulisi pienentää. Kokeilun toteutussuunnittelua tulisi aikaistaa, jotta urakoitsija ehtii rauhassa suunnitella omaa toimintaansa. Yhteistyö eri tahojen ja kanssa ja asioiden koordinointi vie suurimman osan ajasta kokeilun valmistelussa. Tämä erottaa kokeilut ns. normaalista suunnitteluprosessista, jossa toteutetaan jotain pysyvää maastoon. Luottamus ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen on korostuneen tärkeää kokeiluissa. Yritysten osallistaminen heti alkuvaiheesta on ollut tärkeää luottamuksen saavuttamiseksi ja alueen elävyyden kannalta esim. parklet-terasseilla tulee olemaan suuri merkitys. Voisiko stadi- ja yritysluotseilla tai muilla osallisuusasiantuntijoilla olla jatkossa suurempi rooli? Kaupungin ja Torikortteleiden yhteistyö ollut hedelmällistä ja opettavaista ”mahdollistamisen kulttuuri”. Osapuolilla on eri osaamista ja resursseja käytössä. Torikortteleilla kaupallinen osaaminen ja kaupungilla suunnittelu sekä lupa-asiat. Kokeilu on ollut erittäin kaupunkivetoinen, onko meillä myös jatkossa kokeiluita, joissa vetovastuu onkin kaupunkilaisilla ja kaupunkiorganisaatio toimii yksinkertaisesti mahdollistajana?
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Suunnittelemalla uusia kokeiluita tämän vuoden kokeilun oppien perusteella. Viestitään kokeilun tuloksista uusien kokeiluiden julkistamisen yhteydessä, sillä vanhoilla kokeiluilla ja niiden tuloksilla on silloin suurin uutisarvo.
