-
Kokeilun teemat
1887 katselukertaa
Kokeilu on luotu 30.04.2020Kokeilun tavoitteena on lisätä kestäviä liikkumismuotoja Kuhmon kaupungin taajamassa. Kokeilulla kannustetetaan kaupungin henkilökuntaa näyttämään kuntalaisille esimerkkiä kestävässä liikenteessä ja luodaan malleja, joilla asukkaat ryhtyvät käyttämään yhä enemmän muuta kuin autoa kaupungin keskustaajaman sisäisessä liikenteessä. Haasteena on yli 70-vuotiaiden kasvava määrä, joiden liikkuminen kävellen, pyöräillen tai potkukelkalla tulee tehdä houkuttelevaksi. Kaupungin taajaman läheisyydessä on lisäksi Kalevalan urheilukeskus ja Woodpolis teollisuusaluea. Matka molempiin on noin 3 kilometriä. Kokeilun tavoitteena on kannustaa liikkumaan myös näihin paikkoihin ja lähiluontokohteisiin muutoin kuin yksityisautoillen. Kuhmo on kulttuurin, puuteollisuuden ja luonnon harmoninen tositarina. Haluamme tehdä tekoja kestävän kehityksen mukaisesti ja siksi kestävä kehitys on kirjattu kaupungin strategiaan. Olemme mukana kestävien kaupungien verkostossa ja kuulumme Unescon luovien kaupunkien verkostoon teemalla kirjallisuuskaupunki. Molemmissa Agenda 2030 -tavoitteen ovat vahvasti läsnä. Tämä kokeilu on kaupungin strategian mukainen. Olemme solmineet myös kuntien Energiatehokkuussopimuksen.
Harvaan asuttujen alueiden kuntakeskustaajamissa ei ole tarjolla joukkoliikennettä. Ikäihmisille on Kuhmossa ja muissakin kunnissa tarjolla vain sote:n tarjoamaa asiointiliikennettä. Kevyenliikenteen käyttö sisäisessä taajamalikenteessä parantaa ihmisten hyvinvointia ja ilmanlaatua keskustassa. Harvaan asuttujen alueiden kaupungeissa ja kuntakeskustaajamissa ei yleisesti ole pilotoitu tällaisia ratkaisuja, koska se ei ole liikkumiskulttuurin mukaista. Yleinen liikkumiskultuuri suosii oman auton käyttöä. Tämä myös siksi, että usein kaupugin keskustaan tullaan omalla autolla myös töihin kauempaa maaseutukylistä. Kaupungin keskustassa välimatkat ovat usein 3-5 kilometriä, jolloin oma auto valitaan sisäiseen liikenteeseen, koska pyörää ei ole käytettävissä. Kuhmon kaupungilla on tarve laatia myös liikkumissuunnitelma. Tämä kokeilu on osa liikkumissuunnitelman laadintaa ja käynnistämistä konkreettisella kokeilulla. Liikkumisen tavan muuttaminen on myös hyvä keino auttaa ihmisiä tekemään ilmastotekoja helposti omassa ympäristössään.
1. Kuhmon kaupunki laatii liikkumissuunnitelman hyvinvointisuunnitelman osaksi. ¨Osana suunnitelmaa laaditaan malli kaupunkipyöristä/laudoista kuhmoon. Lisäksi laaditaan suunnitelma kulkreittien varrelle tarpeellisista penkeistä, joilla ikäihmiset voivat liikkuessaan hengähtää. Penkit voidaan suunnitella palvelemaan Kuhmon kulttuuri imagoa yhdessä taiteilijoiden kanssa. Toteutetaan liikkumiskatselmukset yli +70 v kanssa. 2. Hankitaan sähköpyöriä, potkulautoja ja pyöriä 10 kappaletta sekä kypäriä ja firstbeat-mittareita henkilökunnan käyttöön. Henkilöstön muuttunutta hyvinvointia seurataan esim. Firtsbeat-menetelmällä. 3. Laaditaan viestintäsuunnitelma kohderyhmineen ja toteutetaan viestinnällinen kampanja teemaan liittyen.
Kokeilun toteuttaa Kuhmon kaupunki ja siitä vastaava hyvinvointijohtoryhmä, jonka vastuulliset henkilöt ovat Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja hyvinvointiaktivaattori Riikka Kähkönen ja henkilöstöpuolelta henkilöstöasianhoitaja Miia Kettunen. Kaupunkiympäristön palvelualue ja kuljetusvastaava ovat mukana toteutuksessa. Mukaan aktivoidaan myös paikallisia ikäihmisten yhdistyksiä ja paikallinen Metsähallituksen työtiimi, jonka kanssa kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä. Metsähallituksen Petolan luontokeskus sijaitsee noin 3 km päässä kuhmon keskustaajamassa ja ensi kesänä investoidaan alueelle uusi lähivirkistyskohde luonnonsuojelualueelle.
Kokeilun budjettia ei ole vielä kilapailutettu. Omarahoitus koostuu kaupungin henkilökunnan käyttämästä työajasta. Hankintoihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, koska sitä ei ole varattu kaupugin budjettiin. Idea nousi esille tätä kokeilua suunniteltaessa. Varovainen arvio hankintakustannuksille on 10 000-15 000 euroa.
Kuhmon kaupunkiorganisaation osaaminen, Kainuun soten ja hyvinvointiverkoston jäsenten osaaminen. Rahoitusta ei tässä vaiheessa ole kokeilulle osoitettu mutta henkilöstön työaikaa on mahdollista käyttää hankkeeseen.
Kokeilusta haluamme oppia, onko mahdollista harvaan asutussa kunnassa ottaa käyttöön isojen kaupunkien mallia kaupunkipyöristä ja saada myös omat organisaation työntekijät käyttämään yhä enemmän muuta kuin omaa autoa taajamassa liikkuessaan. Haluamme myöstietää, lisääkö pieni liikunta päivässä työntekijöiden hyvinvointia. Tuloksia mitataan firstbeat-menetelmällä. Välineiden käyttöasteella. Liikkumissuunnitelman laatimisella ja jalkauttamisella talousasrvioon, josta toimia seurataan. Lisäksi voidaan tehdä seurantakyselyjä luontokohteille siitä, millä välineellä ne on saavutettu. Samoin voidaan järjestää ns. liikkummiskatselmuksia yli 70+ kanssa suunnitteluvaiheessa ja toteuttaa nämä katselmukset esimerikiksi vuosittain.
Kuntaorganisaatio on hankkeen toteuttaja.
Ei saa. Ympäristöministeriön mukanaolo tuo hankkeelle näkyvyyttä ja kannustaa muita harvaan asuttuja kuntia samansuuntaisiin tekoihin. Lisäksi se tuo kuntalaisten silmissä hankeeseen luottamusta. On tärkeää, että Ympäristöministeriö edistää ilmastohankkeita myös harvaan asutuilla alueilla. Yleisessä julkisessa keskustellussa harvaan auttua aluetta ja sen kuntia ja kaupunkeja pidetään pääosin vain yksityisautoilun paikkoina. Meillä on jo erittäin hyvä kokemus pyöräilyn edistämisestä Kuhmon Kamarimusiikin aikaan. Nyt toivomme, että tällä hankkeella saamme kannustettua myös Kuhmon kaupunkilaiset tarttumaan kevyenliikenteen mahdollisuuksiin. Mikäli saamme kokeilurahan, hnake toteutuu varmasti jo osin tulevana kesänä. Mikäli emme, hanke siirtyy ainakin vuodella.