-
Kokeilun teemat
647 katselukertaa
Kokeilu on luotu 26.03.2019Otso Helenius, Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos
Maankäytön suunnitteluprosessien revisiointi Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen kokeilussa sovelletaan ohjelmistokehityksen versionhallinnan menetelmiä kaavoitusprosessiin. http://www.kiradigi.fi/kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/maankayton-suunnitteluprosessien-revisiointi.html
Kokeiluhanke pyrkii auttamaan kaavoitukseen osallistuvia tahoja ratkaisemalla väitöskirjatutkimuksessa havaittuja kaavoitusprosessien laatuun, tehokkuuteen ja kuormittavuuteen liittyviä haasteita. Työn aikana on tutkittu ja kehitetty parhaita käytäntöjä ohjelmistotuotannon versionhallinnan (VCS) siirtämistä spatiaaliseen suunnitteluun. Työn tavoitteena on ollut identifioida idean siirrettävyys, paras toteuttamistapa sekä soveliaimpia käyttökohteita maankäytön suunnittelun alalla.
Kokeiluhankkeessa on kehitetty tiedonhallinnan ja sisällöntuotannon työkaluja ja niiden käyttöön liittyvää suunnitteluprosessia joiden tarkoitus on vähentää ei-rakenteellisen tiedon manuaalista tulkintaa, hallintaa ja tuottamista, sekä lisätä mahdollisuuksia asynkroniseen työskentelyyn. Kokeiluhankkeessa on kehitetty tutkimuksen pohjalta hypoteesi työkalusta, käyttötapauksista sekä työskentelyprosessista. Työkalun toteutusta varten on varattu kehitysresursseja spesifikaatioon, UX-suunnitteluun ja ohjelmointiin. Kokeilu on toteutettu välillä 6/2018-1/2019.
Kokeilun on toteuttanut tutkimus- ja kehitysryhmä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella yhteistyössä Helsingin Kaupunkiympäristön (KYMP) asemakaavayksikön kanssa. Toteutukseen on saatu tukirahoitusta Ympäristöministeriön KIRA-digi-ohjelmasta.
Kokeilun toteutunut budjetti on 52 000 €.
Tutkimusryhmässä on tehty pohjustavaa tiedonhallinnan ja suunnitteluprosessien tutkimustyötä useamman vuoden ajan yhteistyössä sekä Helsingin, Espoon että lukuisten muiden kuntien, yritysten ja yliopistokumppaneiden kanssa mm. Hollannissa ja Australiassa.
Kokeilussa onnistuttiin pääpiirteittäin toteuttamaan projektisuunnitelmassa sille asetetut tavoitteet.
Kokeilun konkreettisimpana tuloksena oli tutkimuksessa tunnistettujen haasteiden sekä tarjotun ratkaisun alustava validointi. Tärkeimmät opit vastaavia tulevia hankkeita varten ovat toteutettavan osuuden pilkkominen projektisuunnitelmassa vielä pienempiin itsenäisiin komponentteihin, sekä vuorovaikutuksen ja projektinjohdon eriyttäminen kahdelle eri henkilölle laadun varmistamiseksi.
Kokeilun jälkeen yhteistyötä jatketaan Helsingin ja muiden kontaktien kanssa. Ensisijaisesti seuraavaksi keskitytään yhteensovittamaan hankkeen tuloksia meneillään oleviin kaavatietomalli- ja kaavapino-projekteihin, sekä jatkamaan prototyypin kehittämistä. Lisäksi kartoitetaan menetelmän hyödynnettävyyttä myös yleiskaavoituksessa, kaavarunkotyössä, hankekaavoissa ja visiotyössä.