1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

KuntaPääkaupunkiResurssiviisausKokeilutOsaaminenHiilijalanjälki
Kokeilu on luotu 06.03.2019

Korjausta kirjastosta

Kokeilussa etsimme parasta mahdollista ratkaisua ompelukoneiden käytön ja lainauksen tekemiseksi helpoksi ja halutuksi palveluksi kaikissa Suomen kirjastoissa.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Tekstiiliteollisuus on yksi saastuttavimpia teollisuudenaloja. Tekstiilialan eettiset ongelmat ja kemikaalien käyttö ovat myös tunnettuja ongelmia. Paikallista tekstiiliteollisuutta Suomessa on vain vähän, ja kuluttamisesta syntyvät päästöt tulevatkin tuottajamaiden kannettaviksi. IPCC:n raportin julkaisun jälkeen Suomessa on virinnyt ilahduttavan paljon kiinnostusta kuluttajien hiilijalanjäljen pienentämiseen ja henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä pienentämisestä ovat kiinnostuneet yhä useammat. Vaihtoehtoja uusien vaatteiden ostamiselle ja pikamuodille tarvitaan vielä paljon, jotta kaikilla kuluttajilla olisi saatavillaan helppoja, paikallisesti tuotettuja ja esteettisesti ja kustannuksiltaan houkuttelevia tapoja pienentää kulutustaan tekstiilien osalta. Pikamuoti on vaikuttanut vaatteiden hankintaan ja käyttöön liittyviin asenteisiin niin, että usein rikkoutunutta vaatetta ei pidetä tarpeellisena korjata. Aikaisempien sukupolvien itsestään selvyytenä pitämä korjauskulttuuri ja itse tekemisen kulttuuri on hiipunut, ja vaatteiden korjauttaminen ja teettäminenkin koetaan usein hankalaksi ja kalliiksi. Kokeilussa haluamme kerätä tietoa ompelukoneiden lainaamiseen (tai vuokraamiseen) liittyvistä kustannuksista ja asiakkaiden kokemuksista lainausprosessissa. Lisäksi haluamme valmistaa lainaukseen sopivan, edullisesti valmistettavan kuljetuslaatikon tai kassin prototyypin tai tutkia jo saatavilla olevia vaihtoehtoja siihen. Kokeilun näkyvyys kirjastoissa, sosiaalisessa mediassa ja paikallismediassa on keskeinen osa kokeilua, jotta käyttäjiä saadaan kokeiluun mahdollisimman paljon. Haluamme oppia myös, minkälainen viestintä tavoittaa parhaiten ompelukoneen käyttämisestä kirjastossa ja sieltä lainaamisesta kiinnostuneita käyttäjiä. Kokeilun lopputuloksena haluamme kehittää kirjastoille parhaiten sopivan tavan tarjota käyttäjilleen lisää ja parempia palveluja ompelukoneiden käyttöön ja lainaamiseen.

Miten kokeilu toteutetaan?

Ompelukoneen lainaaminen kotiin voi auttaa pääsemään alkuun niin, että vaatteiden korjaamisesta ja upcyclingista tulee tapa uuden ostamisen tilalle. Vaatteen käyttöiän pidentäminen upcyclingin ja korjaamisen keinoin ovat materiaalikuitujen kierrättämistä vielä moninkertaisesti parempia vaihtoehtoja ympäristön kannalta. Käytettynä ostettujen vaatteiden korjaaminen paremmin istuviksi tekee vaatteista pidettyjä. Korjaamisen ja ompelemisen aloittaminen voi kuitenkin tuntua hankalalta, ja ompelukoneen hankinta on iso kynnys, jollei kokemustakaan ole. Haluamme kehittää ompelukoneen lainaamista varten kirjastoille suunnitellun jakamistalouden palvelun. Tällä hetkellä ompelukoneiden huolto aiheuttaa kirjastojen perustoiminnasta poikkeavaa työtaakkaa kirjaston työntekijöille. Kirjastoilla voisi olla käytössään palvelu, jossa ompelukoneiden huolto ja tarvikkeiden hankinta on tehty kustannustehokkaaksi ja laadukkaaksi palveluksi. Ompelukoneiden parantunut käyttö- ja lainausmahdollisuus toisi kirjastoille lisää käyttäjiä ja tekisi kirjastoista entistä kiinnostavampia julkisia tiloja. Haluamme testata, minkälainen kirjaston sisäinen tai ulkopuolelta hankittava palvelumalli hyödyttäisi eniten kirjastoja ja heidän asiakkaitaan. Palvelua kehittäessämme tavoittelemme helppoutta kirjastojen asiakkaille ja kirjastoille itselleen, palvelun tasalaatuisuutta ja luotettavuutta ja kustannusten ennustettavutta kirjastoille. Samalla kehitämme monistettavaa työpajamallia kirjastoille vaatehuollon, upcyclingin ja korjaamisen opettamiseen. Työpajoja voivat myöhemmin järjestää kirjaston asiakkaat valmiiden ohjeiden ja viestintämateriaalin avulla. Tällä hetkellä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniainen on kirjastoissaan käytettävissä yhteensä 17 ompelukonetta ja saumuria, joita voi käyttää kirjastojen tiloissa, mutta niitä ei voi lainata. Kirjastot kokevat ompelukoneiden ylläpidon välillä haastavaksi, ja niihin liittyvien kustannusten hallinnan hankalaksi. Palvelu voidaan skaalata paitsi kirjastoille, myös muille julkisille toimijoille tai yksityille yrityksille, jotka voivat säilyttää yhtä tai useampaa työkalua tiloissaan ja pystyvät hallinnoimaan lainauksia oman palvelunsa puitteissa. Haluamme kokeilussa kehittää erityisesti lainaamiseen liittyvää käyttökokemusta, mutta pohtia samalla, miten onnistuneesti testattua lainausjärjestelmää voidaan kehittää myös digitaaliseksi vuokraamiseen sopivaksi alustaksi, jossa vuokrattavan työkalun hallinnoijan ja asiakkaan välinen viestintä ja vuokraamisen helppous on rakennettu sisään palvelun toimintamalliin, ja palvelun brändiin liitetään helppous ja luotettavuus. Vuokrauspalveluna siitä voisivat olla kiinnostuneita yrittäjät kauppakeskuksissa tai muissa liikenteen solmukohdissa, tai yksityishenkilöt. Kokeilussa pilotoimme lainausta Etelä-Haagan kirjaston kanssa. Kirjastot ovat alueesta riippumatta perusidealtaan samoin toimivia kaikkialla Suomessa, ja kirjastoverkon avulla kokeilu on helppo monistaa koko maahan. Ompelukoneiden lisäksi kokeilussa saatavia kokemuksia ja tietoa voidaan käyttää kehittämään kirjastojen lainauspalveluja muidenkin työkalujen osalta. Muita mahdollisia tahoja, joille valmiiksi kehitettyä palvelua voidaan tarjota voisivat olla vaikka ikäihmisten palvelut, nuorisotalot, iltapäiväkerhot, 4H-kerhot tai asukaskerhot. Kokeilussa haluamme pilotoida mallia, jossa kirjastoille suunnitellaan ompelukoneiden käyttöä ja lainaamista helpottava malli. Testattavia asioita ovat 1) lainausmalli (miten ompelukone sopii kirjastojen vuokrausjärjestelmään) 2) huoltomalli ja hankinta (miten järjestetään ompelukoneiden ja tarvikkeiden huolto ja hankinta) 3) vaatehuollon ja ompeluohjauksen järjestäminen (missä laajuudessa näitä halutaan tarjota kirjaston asiakkaille) 4) henkilökunnan ohjeistus ja mahdollisen asiakkaiden ompeluohjaukseen perehdyttämisen tutkiminen 5) asiakkaiden käyttökokemus (käyttäjäkyselyt, käyttäjähaastattelut ja työpaja) 6) lainauspalvelun ja itse tuotteen (ompelukone- ja ompelutarvikeboksin) brändäys 7) tutkitaan mahdollisuuksia korjausompelijoiden ja vaatesuunnittelijoiden kiinnostukseen olla mukana kehittämässä upcycling-ideoita Vaatehuollon ja ompeluohjauksen järjestämisen tutkimista ja asiakkaiden käyttökokemuksen tutkimista varten järjestämme myös työpajoja kirjastolla. 22.3.-31.7.2019

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kestävä Muoti ry. järjestää ompelun ja ompelukoneen käytön aloittamiseen ohjaavia työpajoja ja tutkii erilaisia tapoja tarjota kuluttajille uusia keinoja vähentää tekstiilijätettä ja tekstiilien kulutusta, sekä edistää korjauskulttuuria. Kokeilun toteuttajat ovat Ida Urmas, Heidi Kaartinen ja Suzanne Becker. Etelä-Haagan kirjasto on mukana kokeilussa. Etelä-Haagan kirjastolla on profiloitunut Helsingin kirjastoista eniten työkalujen ja muiden esineiden lainaamiseen. Kirjastolla on ompelukoneen käyttöä varten varattava huone, jossa tällä hetkellä on jo käytössä yksi ompelukone. Toivomme saavamme käyttöömme ompelukoneen kirjastojen tiloissa tapahtuvaan käyttöön liittyvää tietoa käytöstä ja kustannuksista myös muilta kirjastoilta.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kaksi ompelukonetta 700 euroa Saumuri 400 euroa Tarvikkeet (sakset, neulat, mittanauhat, liituja) 100 euroa Kuljetuskustannukset 100 euroa Työskentelypöytä 100 euroa Kuljetuslaatikon/kassin suunnittelu ja prototyyppi 1000 euroa Viestintä 1400 euroa Työpajan ohjaus ja viestintä 200 euroa Palvelumuotoilu 1000 euroa Yhteensä 5000 euroa Meillä ei ole muuta rahoitusta.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kestävä Muoti ry. on myös Seams Collective. Olemme järjestäneet työpajoja ompelemisen aloittamisesta kiinnostuneille. Työpajoissa olemme tutkineet myös parhaita tapoja tarjota työpajoja tälle kohderyhmälle sekä parhaita tapoja ompelukonetyöskentelyn opettamiseen aloittelijoille. Yhdistyksenä etsimme uusia tapoja tarjota kuluttajille vaihtoehtoja epäeettiselle ja ympäristöä kuluttavalle tavalle käyttää vaatteita. Ida Urmas (kiertotalouskonseptit, vastuullinen vaatesuunnittelu, brändäys, 80h). Ida Urmas toimii kiertotalouden periaatteisiin ja sykleihin erikoistuneena suunnittelijana Beneficial Design Institutessa Berliinissä. Ida tutkii työssään skaalattavia vaatesuunnittelun ja tuotannon tapoja, jotka parantavat tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Heidi Kaartinen (palvelumuotoilu, viestintä, 20h/vko kokeilun ajan). Suzanne Becker (kokemussuunnittelu, projektin nettisivun suunnittelu, käytettävyyssuunnittelu ja ompeluohjaus, 40h). Suzanne on tietotekniikan opiskelija ja web-kehittäjä. Suzanne rakastaa kaikenlaisten käsitöiden tekemistä. Alallaan Suzanne toivoo pääsevänsä kehittämään ohjelmoinnin työkaluja. Keräämme tietoa paitsi Etelä-Haagan kirjastolta, myös muilta kirjastoilta heillä saatavilla olevien ompelukoneiden käytöstä. Käytämme Etelä-Haagan kirjaston tiloja työpajan järjestämiseen, jossa pääsemme myös haastattelemaan työpajaan osallistuvia. Toivomme saavamme muilta kirjastoilta tietoja heillä käytettyjen ompelukoneiden hankinnan ja huollon kustannuksista ja asiakkaiden toiveista.