Kotipuutarha hiilinieluksi | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

LuontoKiertotalousResurssiviisausHiilijalanjälki
Kokeilu on luotu 03.03.2019

Elina Pyykönen

Kotipuutarha hiilinieluksi

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan yhä enemmän hiilinieluja. Hyväkuntoisen maaperän mikrobit ja sienirihmastot sitovat orgaanisen aineksen sisältämää hiiltä maaperään. Jotta kotipihat toimisivat hiilinieluina, täytyy puutarhaestetiikan ja -käytäntöjen muuttua.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Suomessa on noin 970 000 omakotitaloa, jotka sijaitsevat keskimäärin 1500 neliömetrin tontilla. Suuri osa pihoista on matalaa nurmikkoa ja jopa asfalttia. Puutarhanhoito käsittää usein lähinnä ruohonleikkuun bensiinikäyttöisellä ruohonleikkurilla, rikkaruohojen myrkyttämistä sekä hyötyviljelyn kaupan pussimullassa - käytännössä turpeessa. Muuttamalla puutarhanhoidon estetiikkaa ja käytäntöjä, kotipihat ja -puutarhat voitaisiin saada paitsi hiilinieluiksi, myös biodiversiteetin ylläpitäjiksi. Kokeilusta halutaan oppia hiiltä maahan sitovia viljelykäytäntöjä puutarhanhoidossa. Kiinnostavaa on myös nähdä, onko vallitsevaa estetiikkaa englantilaistyyppistestä nurmikosta laajoine kiveyksineen mahdollista muuttaa.

Miten kokeilu toteutetaan?

Ideani on levittää kotipuutarhureille tietoa luonnonmukaisemmasta puutarhanhoidosta. "Helppoja" asfaltti- ja laatta-alueita voidaan tulevaisuudessa rakentaa vähemmän. Jättämällä pussimulta ostamatta jää turve suohon, jolloin paitsi hiili- myös metaanipäästöt vähitellen pienenevät. Nurmikot voidaan pikkuhiljaa muuttaa ruohikoiksi - alueiksi, joilla kasvaa monipuolisesti luonnostaan matalia heinäkasveja ja kukkia. Onhan erikoista, että pihat kylvetään täyteen luontaisesti puolimetriseksi kasvavia heinälajeja, joita sitten leikkurilla ajetaan. Kompostimulta - myös lehtien paikallaan kompostoiminen - parantaa maan rakennetta ja kelpaa mainiosti hyötytarhaan. Oksien ja mahdollisesti jopa puiden voi antaa lahota ja maatua paikallaan tai pihalla sille sopivalla paikalla. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on välttämätöntä saada hiiltä poistettua ilmakehästä. Hyvinvoivan maaperän sisältämät mikrobit, sienirihmastot ja juuret sitovat hiiltä maaperään. Käytännössä ideani aihe on samansuuntainen kuin Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hanke, jolla pyritään nopeuttamaan hiilen sitoutumista peltomaahan. Tätä hiiliviljelyksi kutsuttua toimintatapaa voisi olla mahdollista toteuttaa myös kotipuutarhoissa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kaikki maa-ala pitäisi saada hiilinieluksi! Käytännössä kokeillaan siis maaperän laadun - sen sisältämän mikrobiston ja sienirihmastojen määrän - kohentumista siirryttyä luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. Kokeilu alkaa keväällä 2019 tiedotuksella ja vapaaehtoisten kotipuutarhojen etsimisellä. Kesän alussa otetaan maaperänäytteet ja kesän mittaan järjestetään vierailuja esimerkkitiloille sekä koulutusta. Käytännössä maaperän muuttuminen kestää pidempään kuin yhden kesän, vaikka lähtötilanteesta, sääoloista ja muutoksen suuruudesta riippuen kehitystä voi tapahtua lyhyemmässäkin ajassa.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Toistaiseksi kokeilun ainoa toteuttaja on allekirjoittanut. Tavoitteena on saada mukaan yhdistys/yhdistyksiä (esim. Marttaliitto, Puutarhaliitto) sekä alan julkaisuja näkyvyyden vuoksi ja tutustua jo käynnissä oleviin suuremman skaalan hiiliviljelyyn esimerkiksi Qvidjan koetilalla ja Carbon Action -hankkeen tiloilla. Kokeiluun haetaan vapaaehtoisia kotipuutarhoja. Maaperäanalyysit ennen ja jälkeen rahoitetaan avustuksella.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun laajuus riippuu käytännössä rahoituksen määrästä. Budjetti koostuu koulutuksista, tiedotuksesta, tutkijoiden palkkioista ja kulukorvauksista. Hankkeella ei ole muuta rahoitusta.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Hakija on musiikin maisteri, siis luovan alan ammattilainen. Lisäksi hakijalla on biologian ja ympäristötieteen sekä permakulttuurin opintoja, ja oma puolen hehtaarin tontti jolla maaperää on jo parin vuoden ajan tietoisesti parannettu.