Kokeilun oppi
-
Kokeilun teemat
3786 katselukertaa
Kokeilu on luotu 12.02.2021Koululaisen lautaselle kotimaisista silakasta ja särkikaloista uudenlaisia kalaruokia ja lisää maistuvampia kasvisruokia / Palmia Oy
Hiilineutraali Suomi 2035 tavoitteita kohti kulkiessamme päivittäisten kouluaterioiden kala- ja kasvisruokien määrää ja ennen kaikkea houkuttelevuutta on lisättävä merkittävästi. Ko. ruokalajien lisäämiseen tulee saada koululaiset vahvemmin mukaan, eli kehitetään ruokia koululaisten ehdoilla, yhdessä innovoiden, heitä osallistaen ja pakottamatta. Tavoitteemme on ottaa koululaiset mukaan kehitystyöhön, päätöksentekoon, viestintään ja vaikuttamiseen. Koululaiset jakavat tietoa, innostavat ja osallistavat kavereita mukaan kohti ilmastoystävällisiä ruokavalintaoja. Elintarviketeollisuus tuo uusia raaka-aineita kokeiluun.
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Kouluruokailulle on eri kunnissa asetettu tavoitteita mm. kasvisruokien lisäämisestä ja liharuokien vähentämisestä. Kouluruokailusta keskustellaan ja myös vanhemmat ovat kiinnostuneita. Miten saamme koululaiset mukaan vastuullisuustalkoisiin, syömään maistuvia kala- ja kasvisruokia? Kehitetään koululaisille maistuvia kala- sekä kasviruokia ruokailijoiden ehdoilla, uusia kotimaisia kalaraaka-aineita, silakkaa ja särkeä, hyödyntäen. Tavoitteena on vähentää liharuoan määrää lautasella ja saman aikaisesti houkuttelevia kala- ja kasvisruokien annoskokoa kasvattaen – askel kerrallaan, ei mitään heti pois, vaan uusia makuja sekä ruokaideoita asiakkaan lautaselle liharuoan rinnalle tuoden. Maa- ja metsätalousministeriön kalan edistämisohjelman tavoite on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttöä ja haluamme olla mukana asiaa edistämässä. Tavoite on kehittää kouluruokapalveluja kaikille asiakkaillemme.
Miten kokeilu toteutetaan?
1. Kala- ja kasvisruokareseptien kehitys – kehitystyö on jo meneillään, hyödyntäen elintarviketeollisuuden yhteistyökumppaniemme kanssa kehitettyjä uusia kotimaisia silakka- ja särkikalaraaka-aineita. Kehitystyötä maku edellä. 2. Koululaisyhteistyö- ja Riihimäen kaupungin koululaiskehitysryhmien valinta 3. Ruokailijoiden osallistaminen ideointiin - palautteet, toiveet, asiakasyhteistyö 4. Maistelu ja arviointi - valituissa koulukohteissa 5. Tuote ruokalistalle 6. Asiakkaiden äänestys pidetään ruokalistalla tai poistetaan listalta 7. Viestintä ja läpinäkyvyys – koululaisille, vanhemmille, tilaaja-asiakkaille, päättäjille. Kehitysryhmä mukana viestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Kokeilu toteutetaan Palmian toimesta yhteistyössä Riihimäen kaupungin ja elintarviketeollisuuden kumppanien kanssa. Palmiassa projektia vetää kouluruokatyöryhmä ja mukana ovat tuotekehityspalvelut, kehitysorganisaatio, vastuullisuus- ja laatutiimi, koulujen operatiivinen ruokapalveluorganisaatio. Palmialla on pitkä kokemus kehitystyöstä ruokapalvelujen eri sektoreilla ja eri asiakaskuntien toiveet ja vaateet huomioiden. Ison organisaation kehitystyö on ammattitaitoista, suunnitelmallista, ruokailusuositukset huomioivaa ja ajan vastuullisuushengessä kulkevaa. Riihimäen kaupungista projektissa on mukana ruokapalvelun ja vastuullisuuden asiantuntijat, sivistystoimi ja valitut kokeilukoulut. Elintarviketeollisuuden kumppanit tuovat projektiin uudenlaisia raaka-aineita ja elintarvikeosaamisen.
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Kokeilun kokonaisbudjetti on n. 20 000 e. Budjetti pitää sisällään; raaka-aineet, reseptikokeilut, maistelut sekä tilaisuuksien järjestämisen, viestintämateriaalit ja henkilöresurssit edellä mainittuihin liittyen. Kokeiluraha käytetään reseptien kehittämisessä ja viestintämateriaalien työstämisessä.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Kyseinen projekti on tämän vuoden tärkeä kehityshankkeemme ja sen vuoksi keskeinen osa omaa kehitysbudjettiamme. Kouluruokatyöryhmä vastaa ko. projektista ja projektitiimille on varattu merkittävästi työaikaa hankkeen läpivientiin. Kokeilulla tulisi olemaan merkittävä rooli kouluruokapalvelujen ja vastuullisen koululaisia puhuttelevan, maistuvan ruokalajivalikoiman kehittämisessä. Palmialla on vuosikymmenien historia Helsingin kaupungin kouluruokapalveluja tuottavana organisaationa. Palmialla on vahva eri asiakasryhmien ruokapalvelu- sekä kehitysosaaminen. Tavoitteena on ottaa teollisten kumppaneidemme ja asiakaskaupunkiemme kanssa vastuullisessa kouluruokailussa askel eteenpäin ja lisätä asiakasymmärrystä. Tuottamamme palvelut on sertifioitu niin ISO 9001 -laatustandardin kuin ISO 14001 -ympäristöstandardin mukaisesti. Sertifikaatit ohjaavat toimintaamme ja vastuullisuustyötämme. Projektiin osallistuva henkilöstömme on sitoutunut sertifikaattien mukaiseen toimintaan.
Ruokapalvelun koko ja toiminta-alue?
Palmia Oy on monipalveluyritys, joka tuottaa siivous-, kiinteistönhoito-, turvallisuus- sekä ravintola- ja ruokapalveluja. Palmialla on toimintaa 13 paikkakunnalla, 2100 palmialaista työskentelee n. 1000 kohteessa. Palmian ravintola- ja ruokapalveluissa työskentelee runsas 500 työntekijää ja tuotamme ruokapalveluja n. 200 palvelukohteessa, joista suurin osa on julkisen ruokapalvelun kohteita; kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja hoivakohteita. Lisäksi valikoimaamme kuuluu catering-, kokous-, kahvila- ja ravintolapalveluja. Olemme mukana päivittäin n. 53 000 ateriahetkessä. Ruokapalvelukohteemme sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Turussa.
Motivaatio ja resurssit kehitysohjelmaan osallistumiseen?
Helsingin kaupungin, omistajamme, tavoite on Hiilineutraali Helsinki 2035, Hiilineutraali Suomi 2035. Myös Palmia Oy on sitoutunut kyseiseen tavoitteeseen ja teemme vastuullisuustyötä ko. tavoitteeseen pyrkien. Koulujen ja päiväkotien ruokailijat ovat merkittävä osa asiakaskuntaamme ja lisäksi tulevaisuuden kuluttajia, joten työskentely heidän ruokavalintojensa kanssa on erittäin tärkeää, välttämätöntä. Palmian vastuullisuustyötä tulee syventää strategisten tavoitteidemme mukaisesti ja ko. vastuullisuuden kehitysohjelmassa olisimme luomassa käytännön toimia, vastuullisuusohjelmaa yhdessä asiantuntijoiden ja kollegoiden kanssa. Palmian ruokapalvelujen vastuullisuustyöryhmä toimii ko. projektin ydinryhmänä ja heidän apunaan toimii kehitysorganisaatio sekä valittujen kohteiden operatiivinen organisaatio yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaidemme tavoitteet: Helsingin kaupunki – Hiilineutraali Helsinki 2035 Riihimäen kaupunki – 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vähintään 50 % vuoden 2007 tasoon verrattuna Vantaan kaupunki - Hiilineutraali Vantaa 2030 Hämeenlinnan kaupunki – Hiilineutraali Hämeenlinna 2035 Espoon kaupunki - Hiilineutraali Espoo 2030
Kokeilun oppi
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Kyllä kokeilu saavutti tavoitteensa. Ensin kävimme yhdessä läpi ilmastoasioita ja seuraavaksi maistelimme ilmastoystävällisiä kouluruokia, tuoden työpajassa esille hiilijalanjälkeen liittyviä asioita. Päättötilaisuudessa kävimme läpi maistelujen tulokset ja kertasimme ilmastoasiaa, sitoen hiilineutraalisuustavoitteet arjen ateriointiin ja erityisesti miksi ruokailussa tulisi suosia kasvis- ja kalaruokia. Maistelutilaisuuksissa oli maistelun ja vaikuttamisen riemua. Koulut ja kaupungin edustaja olivat kokeilussa innolla mukana. Työpajat olivat melko työläitä ja etenkin etäyhteyksin hieman haastavia. Maistellut ruoat arvioitiin paperilla, mutta jatkossa arviointi voisi tapahtua sähköisesti.
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
Totesimme, että tietoa ilmastoystävällisestä kouluruokailusta tulee jakaa kouluarjessa ja osallistaa koululaiset mukaan ruokien valintaan. Näin, jotta ruokailija ymmärtäisi mitä merkitystä omilla ateriavalinnoilla on. Ilmastoystävällisen ruokailun tieto edistää kasvis- ja kalaruokien hyväksyntää kasvavaksi osaksi kouluruokailua.
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Koulut, opetustoimi, kaupunkien ja kuntien ruokapalvelujen tilaajaedustajat sekä vanhemmat tulee ottaa mukaan talkoisiin, jossa jaetaan tietoa ilmastoystävällisen kouluruokailun merkityksestä. Ilmastoystävälliseen ruokailuun liittyvää tietoa pitää sisällyttää eri oppiaineisiin, luontevana osana koulun arkea, jotta kouluruokailu ei ole tankkausta, vaan tietoisia ja maistuvia ruokavalintoja. Me ruokapalvelutoimijat jatkamme ilmastoystävällisten ruokien kehittämistä, tiedon jakamista ja maistelutilaisuuksia kouluruokailuarjessa yhdessä toimien.
Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?
19.4. oli Palmia-Riihimäki kehitysryhmän 1. työpaja eli 3. ja 7. luokkalaiset tekivät omissa luokissaan ryhmätöitä ilmastoystävällisestä ruoasta. Eläväistä menoa videokuvan perusteella molemmissa luokissa.
Kokeilun ensimmäinen maistotilaisuus oli 28.4. ja maistossa oli kaksi kalaruokaa ja kaksi kasvisruokaa
