Lämmitys on lämpöpumppu | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

610 katselukertaa

Kokeilu on luotu 24.02.2018

Pentti Pikkupeura

Lämmitys on lämpöpumppu

Moniportaisen lämpöpumpun testaus osana energiamurrosta.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Ilmastonmuutos! Simulaatioissani olen päässyt jopa 7,7 lämpökertoimeen 6-portaisessa lämmön talteenotossa. Jos laskelmat pitävät paikkaansa ja tulokset voidaan todentaa tieteellisen tarkasti on lämmityksen vallankumous syntymässä.

Miten kokeilu toteutetaan?

Asuntojen lämmitys polttamalla erilaisia polttoaineita on suurimpia päästölähteitä. Muuttamalla lämpimät hukkaenergiat käyttökelpoiseksi noin 50 asteiseksi lämmöksi lämpöpumpulla voidaan nämä päästöt puolittaa. Oppilaitosten lukuvuosi elokuu 2018-toukokuu 2019

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Minä, Pentti Pikkupeura Redun eli Rovaniemeläisen ammattikoulun oppilaiden kanssa. Tutkimuksellisen puolen hoitaa Lapin ammattikorkeakoulu tekniikan tohtori Petri Kuisman johdolla.

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

100 000€

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Redu kouluttaa lämpöpumppuasentajia ja sillä on käytössään valmistukseen tarvittavat tilat ja työvälineet. Lapin amk:lla on kokemusta erilaisten lämpöpumppujen testaamisesta.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

24.02.2018

LÄMMITYS ON LÄMPÖPUMPPU

Pientalojen lämmitys on muuttumassa lämpöpumppuratkaisuksi.

Suurempi kansainvälinen markkina on seuraava askel, jossa myös asunkerrostalot lämmitetään lämpöä kierrättäen.

Olen työskennellyt aiheen parissa vuosikymmenet, viimeiset 10 vuotta alan opettajana Lapinammattiopistossa.

Ratkaisuni on loikan verran olemassa olevia ratkaisuja tehokkaampi perustuen moniportaiseen poistoilman ja jäteveden lämmön talteenottoon sekä perinteiseen maalämpöön.

Moniportainen lämpöpumppuratkaisu on uusi tapa ajatella lämpöpumppua tapauksissa, jossa lämmön lähteen lämpötila muuttuu huomattavasti.

Maalämmössä lämmönlähteen lämpötilaero on tyypillisesti 3-astetta. Nykyisissä ratkaisuissa (esim. Pilpit) käytetään samaa teknologiaa poistoilman lämmön talteenottoon, vaikka siellä lämpötilaero on 20 astetta.

Jäähdyttämällä poistoilmasta saatu lämpö asteittain 22 asteesta 2 asteeseen saavutetaan noin 6 lämpökerroin nykyisten järjestelmien COP 4 sijasta.

Samaa ajattelua voidaan toteuttaa jäteveden lämmön talteenotossa.

Kerrostalon kokoluokassa noin puolet lämmitystehosta ja 80% lämmitysenergiasta saadaan näistä pääosin hyödyntämättömistä lämmönlähteistä.

Nykyisessä asemassani ammatin opettajana minulla ei ole mahdollisuutta toteuttaa täysimittaista koelaitosta mittauksien tekemiseen ja säästöjen todentamiseen.

Vielä yksinkertainen esimerkki laskelma:

Eurooppalainen asuintalo lämpiää maakaasulla polttamalla sitä 100 yksikköä 90% hyötysuhteella.

Käyttämällä sama maakaasu kombivoimalassa siitä saadaan 60 yksikköä sähköä.

Moniportaisessa lämpöpumpussa talon jätevedestä ja poistoilmasta saadaan vähintään 60 x 6 (COP) = 360 yksikköä lämpöä.

Eli uudella tekniikalla CO2 päästö pienenee noin kolmannekseen alkuperäisestä.

Yhteistyöterveisin Pentti Pikkupeura

LVI- ja lämpöpumppuopettaja

Lapin ammattiopisto

040 755 1019

Ratkaisu on teknisesti yksinkertainen, valmiiseen esim. Koja Oy:n tuotteeseen perustuva lämmön talteenottolaite joka asennetaan tvallisen poistoilmapuhaltimen tilalle. Kuusi-portainen lämpöpumppu muuttaa 1m3/s poistoilman ja 10 kWh sähköä

50 kWh:si lämpöä!

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit