1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

IlmastonmuutosLiikenneKaupunkiKokeilutPalvelumuotoiluHiilijalanjälki
Kokeilu on luotu 14.02.2019

Liikennemuotojen yhdistely omadatan avulla

Kokeilussa kehitetään konsepti reittioppaalle, joka yhdistelee tietoa henkilön liikkumistarpeesta, kaupunkipyöristä, joukkoliikenteestä ja yhdistelmäliikenteestä. Käyttäjien näkemyksiä kerätään ja keskustelua käydään tästä mahdollisesta palvelusta Hiilineutraali Helsinki 2035 -käyttöliittymän avulla http://fi.opasnet.org/fi/Ytrips_Oy https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/624/ https://hnh.hel.ninja https://doi.org/10.1186/1471-2458-5-123

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Henkilöautoa pidetään joustavimpana liikennemuotona, koska se vie ovelta ovelle. Kuitenkin sen ilmastopäästöt ovat liian suuret. Siksi pitäisi kehittää jotain parempaa mutta ympäristöystävällisempää. Ratkaisu ei saa vaatia yhtä paljon lihastyötä ja kuntoa kuin polkupyörä, hidasta kävelyä kauas pysäkeille, aikataulujen osaamista, eikä korkeita marginaalikustannuksia kuten taksi. Nämä ovat tyypillisiä syitä siihen, miksi autoilijat eivät ole jo vaihtaneet muihin kulkumuotoihin. Tarvitaan ratkaisu, joka yhdistelee eri kulkumuotojen parhaat puolet saumattomaksi palveluksi (mobility as a service, MaaS). Kokeilussa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. 1) Millä logistisilla keinoilla erilaiset kulkumuodot saadaan yhdistettyä käyttäjän kannalta saumattomaksi kokonaisuudeksi? 2) Millainen käyttäjärajapinta tarvitaan sujuvan käyttökokemuksen saavuttamiseksi? 3) Millaiset ominaisuudet ovat käyttäjille tärkeitä tai käytön esteitä? Millä keinoilla esteitä voitaisiin raivata? 4) Ketkä ovat olennaisia toimijoita Helsingin kaupungilla, liikenne- ja viestintäministeriössä tai muualla, jossa idean toteutusta voitaisiin edistää? 5) Mitkä ovat asiantuntijoiden ja päättäjien näkemykset liikennepalvelusta ja sen tärkeimmistä esteistä? 6) Millaisia ilmasto-, kustannus- ja terveysvaikutuksia liikennepalvelulla voisi olla? Kysymykseen 6 vastataan tarkasti vasta jatkohankkeessa, kun tarvittava malli on kehitetty. Karkeita arvioita pystyttäneen tuottamaan asiantuntijahaastatteluilla.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilu pohjautuu ideaan, joka on esitelty tieteellisessä artikkelissa Tuomisto ja Tainio 2005 https://doi.org/10.1186/1471-2458-5-123 ja jossa pääkaupunkiseudulle mallitettuja päivittäisiä matkoja yhdistellään samoihin kulkuneuvoihin, jolloin saavutetaan taksimainen palvelutaso lähes bussimatkustamisen kustannuksilla. Artikkelissa tutkittu liikennejärjestelmä perustui 8 hengen taksia muistuttaviin autoihin, mutta se ei lainkaan hyödyntänyt olemassaolevaa joukkoliikennettä, nykyään käytössä olevia kaupunkipyöriä eikä varsinkaan tulevaisuuden robottiautoja. Kuitenkin nämä edistysaskelet voisivat parantaa suunnitellun yhdistelmäliikenteen palvelutasoa ja alentaa hintaa entisestään. Jo artikkelissa käytetyillä oletuksilla nähtiin, että henkilöautoista yhdistelmäliikenteeseen siirtyneet matkat vähensivät hiilidioksidipäästöjä jopa 70 % ja että jopa 40-50 prosentin henkilöautolla kulkijoista kannattaisi siirtyä yhdistelmäliikenteen käyttäjiksi, jolloin tilanne olisi sekä matkustajan että yhteiskunnan kannalta kustannusneutraali tai edullinen. Idea on mielenkiintoisella tavalla skaalautuva: pienillä matkustajamäärillä se on tappiollista (kuten KutsuPlus-järjestelmä oli), mutta määrien kasvaessa se muuttuu kannattavaksi jopa ilman tukiaisia, ja yhteiskunnalliset hyödyt lisääntyvät entisestään, jos sen käyttöä tuetaan laajemmaksi kuin mihin se markkinaehtoisesti laajenisi. Tässä on kaksi tärkeää seikkaa. Ensinnäkin yhteiskunnan tuki on hyvin tarpeellista käynnistysvaiheessa ja kilpailun toimivuuden varmistamisessa. Toiseksi, toiminta voidaan saada kannattavaksi myös pienillä alueilla, kunhan matkoja tuolla alueella tulee riittävästi. Toimintaa kannattaa siis nimenomaan aloittaa pieneltä maantieteelliseltä alueelta ja laajentaa siitä pikemmin kuin koettaa lanseerata toimintaa kerralla esimerkiksi valtakunnallisesti. Idea houkuttelee eri ihmisiä eri tavalla heidän elämäntilanteestaan riippuen. Esimerkiksi autottomille järjestelmä on erittäin kannustava, kun taas täyttä autoa ajavalle ei. Artikkelin julkaisemisen jälkeen ideoimme myös niitä liiketaloudellisia edellytyksiä, joita tällainen uusi liikennepalvelu tarvitsisi toimiakseen (http://fi.opasnet.org/fi/Ytrips_Oy ). Tämäntyyppiset ideat eivät kuitenkaan ole nousseet julkiseen keskusteluun tai poliittiselle agendalle, vaan päähuomio tuntuu olevan autokannan sähköistämisessä, joka kyllä helpottaa autoilun ilmastopäästöjä mutta ei tilaongelmia tai kustannuksia. Tämä liikennepalveluratkaisu pitäisi siis ottaa uudelleen vakavaan ja huolelliseen tarkasteluun. Tarkasteltavana on logistisia (millä tavalla ja millä kulkumuodoilla pääkaupunkiseudun matkat voisivat toteutua?), tietoteknisiä (millainen järjestelmä hallitsisi tarvittavan tietoliikenteen ja datavarastot?) ja käytännöllisiä kysymyksiä (miten ihmiset suhtautuvat uuteen palveluun ja mitkä ovat olennaisia houkuttimia ja käytön esteitä?) Kokeilussa on kolme osaa. Ensin täsmennetään liikennepalvelun ideaa, käytännön toteutusta ja käyttäjänäkymää ja tuotetaan palvelusta kirjallinen kuvaus ja visuaalinen demo. Toiseksi käynnistetään kansalais- ja asiantuntijakeskustelu käyttäjäpalautteen saamiseksi ideasta. Keskustelu toteutetaan Hiilineutraali Helsinki 2035 -sivustolla https://hnh.hel.ninja , jossa seurataan ja arvioidaan Helsingin kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Asiantuntijoita pyritään tavoittamaan myös henkilökohtaisesti. Sivusto hyödyntää mm. näkemysverkkoja, joita kehitettiin aiemmassa kokeiluhankkeessa https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/experiment/624/ . Tätä sivustoa käytetään useasta syystä: se käsittelee nimenomaan ilmastotoimenpiteitä; keskustelu kytkeytyy suoraan ilmastotomien vaikutuksiin; jos kokeilussa kehitettävää liikennepalvelua Suomessa aletaan käytännössä kokeilla, se tapahtuu todennäköisesti juuri Helsingissä. Toisessa osassa korostuu myös viestintä: tietoa kokeilusta levitetään asiantuntijoille ja päättäjille haastattelujen kautta, ja Helsingin työkalun käyttäminen tuo tämän keskustelun näkyviin niille, jotka ovat sivustolla aktiivisia siten ilmastoasioiden kohderyhmää. Tietoa levitetään myös yhteistyössä Helsingin kanssa esimerksi Ilmastokumppaneille. Kokeilun kolmas osa on vaikutusarviointimallin kehittäminen liikennepalvelun ilmasto- ja muiden vaikutusten laskemiseksi. Tähän on käytettävissä vuoden 2005 mallista päivitetty malli, jossa on myös joukkoliikenne mukana. Kuitenkin päivitystarpeet ovat huomattavat, eikä sitä ole mahdollista nyt haettavalla 5000 euron määrärahalla tehdä. Sen sijaan tehdään päivityssuunnitelma, jonka mukaisesti työ voitaisiin sitten jatkorahoituksella tehdä. Malli on liikennepalvelun toteutuksen kannalta erittäin tärkeä, koska palvelu ei ole tällä hetkellä millään poliittisella agendalla. Palvelun perusteluiden pitää olla vakuuttavat idean nostamiseksi vakavaan keskusteluun ja toteutukseen. Tähän päästään vain ensin hyötyjen osoittamisella teoriassa ja sitten käyttäjäpalautteen avulla kehitettyinä kokeiluina käytännössä. Kokeilu alkaa huhtikuussa ja päättyy heinäkuussa. Jos jatkorahoitusta saadaan ja vaikutusarviointimallia päästään toden teolla päivittämään, se tapahtuu syksyn 2019 aikana.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun vastuuhenkilö on Jouni Tuomisto, joka on THL:n johtava tutkija ja työnsä puolesta aktiivisesti mukana Hiilineutraali Helsinki 2035 -seurantatyökalun kehittämisessä varsinkin vaikutusarviointien osalta. Liikennepalvelun konseptointia toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Keskuteluihin pyritään osallistamaan asiantuntijoita myös Suomen ympäristökeskuksesta ja Aalto-yliopistosta. Kansalaiskeskustelut ja kuulemiset suunnitellaan myös yhteistyössä ja toteutetaan kokeilurahoituksella palkattavien opiskelijoiden voimin. Helsingin kaupungilta yhteyshenkilönä toimii Sonja-Maria Ignatius.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 5000 euroa ja se koostuu pääasiassa opiskelijoiden palkkauskustannuksista (n. 1.5 htkk + sivukulut 35 %) sekä n. 300 euron matkustus- ja kokouskuluista. Kokeiluun ei saada muuta varsinaista rahoitusta, mutta kokeiluun osallistuva tiimi tapaa toisiaan Hiilineutraali Helsinki 2035 -työn merkeissä, ja niinpä tarjoutuu usein tilaisuuksia kehittää konseptia tai käyttäjäkeskustelua työajalla pidettyjen palaverien jälkeen.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tiimillä on käytettävissään aiemmat yhdistelmäliikennemallit ja niiden käyttämä data. Lisäksi tiimillä on käytettävissään THL:n Opasnet-työtila mallien kehittämiseen ja ajamiseen, sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -seurantatyökalu, jota Helsingin kaupunki kehittää aktiivisesti. Nämä nettityökalut ovat aivat välttämättömiä kokeilun onnistumiselle, varsinkin kolmannen osan eli mallinkehityksen kannalta. Käyttäjäkeskustelua voitaisiin toki käydä esimerkiksi Otakantaa-sivuilla, mutta suunnitellulla tavalla se saadaan konkreettisesti kytkettyä Helsingin kaupungin omaan ilmastotoimintaan.