-
Kokeilun teemat
1421 katselukertaa
Kokeilu on luotu 18.02.2020Tavoitteena on selvittää liikkeenvahvistuskameratekniikan ja -teknologian mahdollisuuksista teollisuuden kunnossapidossa (metsäteollisuus) ja raideliikenteessä. Kokeilujen tavoitteena on löytää uusia kohteita, joita ei pystytä mittaamaan perinteisillä värähtelytekniikoilla esim. sähkömoottorien kiinnitysalustat. Kokeilun tavoitteena on myös arvioida, onko tämä tekniikka mahdollisesti korvaamassa perinteisen värähtelytekniikan vai ovatko ne toisiaan tukevia.
Kokeilun avulla jalkautetaan alan uusinta teknologiaa perinteisen metsäteollisuuden pariin ja raideliikenteeseen.
Kokeiltavan liikeenvahvistuskamerateknologian avulla kohteiden liikettä vahvistetaan kamerakuvassa. Kuvatun materiaalin ja liikkeenvahvistusteknologian avulla voidaan tehdä mm. värähtely- ja siirtymämittauksia. Kohteeksi kelpaavat jo muutoinkin värähtelymittausten kohteina olevat, tosin koskettamatta, sekä runsaasti myös sellaisia kohteita, joita ei voi perinteisillä mittausmenetelmillä analysoida. Kohteina voivat siis olla: • Kaikki pyörivät koneet • Pedit, koneikot • Erityyppiset rakenteet • Putkilinjat ja kannakointi • Infra –esim. sillat, ratakiskot, liikkuva kalusto Tässä kokeilussa tarkoitus on myös testata, voidaanko teknologiaa käyttää hyvinvoinnin toimialaan liittyvissä kohteissa. Aikataulu 1/2020 - 11/2020
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Uudistuva Teollisuus, Käynnissäpidon tutkimusryhmä.
56 000 €
Rahoitus: Lapin Liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) Omarahoitus: Lapin ammattikorkeakoulu
Hankkeen toimintaan oli voimakkaasti vaikuttamassa korona. Hankkeen kokeilut piti aloittaa juuri, kun korona sulki Suomen. Hankkeelle saatiin jatkoaikaa 30.11.2020 asti (alkuperäinen päättymisaika 30.4.). Jatkoaika mahdollisti, että kokeiluja päästiin tekemään syksyn 2020 aikana kentälle. Liikkeenvahvistuskameraa kokeiltiin metsäteollisuudessa, terästeollisuudessa ja raideliikenteessä. Kokeiluja laajennettiin suunnitelmasta myös terästeollisuuteen. Terästeollisuudessa kameraa kokeiltiin seitsemässä kohteessa, jotta saataisiin kokemuksia mahdollisimman paljon. Kohteina olivat savukaasupuhaltimet 3 kpl, korkeapainekompressori, korkeapainekuivain, tärysyötin ja kääntövaihde. Kuvaukset tehtiin yhden päivän aikana. Metsäteollisuudessa keskityttiin kahteen kohteeseen, jotta voidaan keskittyä paremmin kohteisiin ja kuvaukset tehtiin yhden päivän aikana. Kohteina olivat pumput moottoreineen. Raideliikenteessä kuvattiin ajolankoja, vaihteen osia ja raideliikenteen siltaa. Kuvaukset suoritettiin useamman päivän aikana. Kokeiluissa oli myös mukana kaksi konetekniikan insinööriopiskelijaa, jotka hyödyntävät kokeilujen aineistoja omissa opinnäytetöissään. Lisäksi hankkeessa pohdittiin liikkeenvahvistuskameran suhdetta kunnossapitoon oleellisesti liittyvään käsitteeseen käyttövarmuus.
Kokeilujen tuloksina saatiin arvokasta tietoa liikkeenvahvistuskameran käyttämisestä oikeissa teollisuusolosuhteissa ja ulko-olosuhteissa. Pölyiset olosuhteet ja ulkona liikkuvien kohteiden (junien) lähellä kuvaaminen tuovat omat haasteet kuvausten suorittamiseen. Kohteiden liikkeenvahvistetuista kuvauksista pystyi selvästi havaitsemaan kohteiden liikkeen, vaikka sitä ei paljain silmin välttämättä havaitse. Lisäksi niistä pystyi tekemään erilaisia värähtelymittauksia ja arvioimaan kohteiden värähtelykäyttäytymistä.
Yleisesti voidaan todeta, että liikkeen näkeminen visuaalisesti helpottaa kohteen värähtelykäyttäytymisen ymmärtämistä. Samalla voidaan todeta, että syvällisempi tulosten analysointi ja tulkinta vaatii kokemusta liikkeenvahvistuksesta ja värähtelymittauksista sekä ymmärrystä kuvattavista kohteista. Hankkeen aikana päästiin kuvaamaan erilaisia ja uusia kohteita, joita ei välttämättä ole aikaisemmin kuvattu. Lisäksi päästiin jalkauttamaan uusinta teknologiaa teollisuuden ja raideliikenteen pariin. Kun kyseessä on uusi teknologia, niin ottaa oman aikansa ennen kuin sitä osataan tai huomataan käyttää laaja-alaisesti eri kohteissa. Lisäksi hankkeessa tiedotettiin Lapin AMKin hyvinvointialaa esittelemällä kameraa ja sen toimintaa käytännössä sekä kertomalla erilaisista tutkimuksista, joita on tehty teknologian alalla liittyen mm. vauvan hengityksen mittaamiseen ja elossa olevien uhrien löytämiseen katastrofitilanteessa.