Maitokärry

<em>Liha- ja viljatuotteiden ohella maitotuotteet ovat yksittäisistä elintarvikkeiden tuoteryhmistä ilmasto- ja vesistökuormituksen kärjessä. Maidon tuotanto on merkittävä metaani-, hiilidioksidi- ja rikkidioksidipäästöjen lähde ja vuosittain maidon tuotanto vastaa noin 2,7 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä (Gerber ym., 2010). Jätteenä maito on verrattavissa kemikaalijätteeseen, sillä sen biologinen hajoaminen kuluttaa happea ja aiheuttaen pohjavesien pilaantumisen ja merkittävien hajuhaittojen lisäksi mm. kalakuolemia. Suomen kauppojen ruokahävikiksi on arvioitu noin 70 miljoonaa kiloa vuodessa (Silvennoinen 2012), josta maitotuotteita on 12 % (Koivupuro ym., 2010), eli 8,4 miljoonaa kiloa. Maitotuotteiden kysynnän on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä (Gerber ym., 2010), joten tarve maitotuotteiden hävikin vähentämiseen tuoreiden kiertotalouden innovaatioiden kautta on suuri ja jatkuvasti kasvava. </em>

<em>Monien elintarvikkeiden kohdalla kiertotalouden ratkaisuja on jo lähdetty kehittämään, esimerkiksi ylijäämäleivästä on valmistettu olutta. Myös parasta ennen käyttöpäivän ylittäneen maitotuotteiden hyödyntämisessä olisi suuret edellytykset hyötykäyttöön muiden elintarvikkeiden tuotannossa joko suoraan raaka-aineena tai välillisesti lannoitteena. Ensimmäinen askel on selvittää, paljonko tällaisia maitotuotteita olisi saatavilla ja mikä olisi järkevin tapa kerätä ne käsiteltäväksi. Samalla voitaisiin kerätä ideoita maidon uusiokäytöstä myöhempää selvitystä varten. </em>

<em>Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi on tärkeää vähentää energian ja raaka-aineiden käyttöä sekä hyödyntää jätteet uusien tuotteiden valmistuksessa. Kiertotalous luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja hyödyntäen mm. moderneja digiratkaisuja. Myös materiaalien kuljetusten uudet ratkaisut, kuten käänteinen logistiikka, tarjoavat edellytyksiä kiertotalouden ratkaisuille. Esimerkiksi kauppaan maitotuotteita tuova kuljetusauto voisi samalla viedä käytöstä poistettuja maitotuotteita kierrätettäväksi.</em>

<em> Lähteet:</em>

P. Gerber, T. Vellinga, C. Opio, B. Henderson, H. Steinfeld. 2010. Greenhouse gas emissions from the dairy sector. A life cycle assessment. Food and Agricultural Organization of the United Nations: Animal Production and Health Division

K. Silvennoinen, H-K. Koivupuro, J-M. Katajajuuri, L. Jalkanen, A. Reinikainen. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti. MTT.

H-K. Koivupuro, L. Jalkanen, J-M. Katajajuuri, A. Reinikainen, K. Silvennoinen. 2010. Elintarvikeketjussa syntyvä ruokahävikki: Kirjallisuuskatsaus. MTT.

Kokeilun budjetin erittely: