Merimetson guanon käyttökelpoisuus kierrätyslannoitteena ja sen hyödyntäminen Saaristomeren vesiensuojelussa | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

  • Rahoitusta

Kokeilun teemat

Ympäristö

1989 katselukertaa

Kokeilu on luotu 20.11.2021

Innoeco (Consulting)

Merimetson guanon käyttökelpoisuus kierrätyslannoitteena ja sen hyödyntäminen Saaristomeren vesiensuojelussa

Tutkia merimetson ulosteen soveltuvuutta (ravinne ja haitta-ainepitoisuudet) kierrätyslannoitteeksi. Tuottaa ehdotus pilottikokeilusta Turun Äijäkarilla. Tuottaa tietoa vastaaviin toimiin muualla Suomen rannikolla.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Merilintujen ulosteen fosfori on perinteinen lannoite, joka edelsi teollisten lannoitteiden aikakautta. Voimakkaasti kasvaneet merimetsokannat ovat alkaneet tuottaa guonoa myös Suomen rannikolla ja Saaristomerellä. Suomessa pesii noin 25 000 merimetsoparia, joiden vuosittain pesimäsaarille tuottama guano sisältää noin 10 tonnia fosforia, joka on poistunut lintujen ravinnon myötä meren ekosysteemistä. Suomessa ei ole aiemmin selvitetty meren ravinnekierrosta merimetsojen avulla poistuvan fosforin määrää. Yksi suuri yhdyskunta sijaitsee Turun Äijäkarilla. Sen 1750 pesivää paria keräsivät merestä viime vuonna yli 700 kiloa fosforia, joka on peräisin niiden Pohjois-Airistolta syömästä kalasta. Vertailun vuoksi samaan aikaan Kakolan jätevesipuhdistamolta fosforia pääsi mereen noin 800 kg. Merimetsojen paikallinen vaikutus vesistöön ja sen eliöstöön on siis ravinteiden kierron kannalta merkittävä. Jos osakin merimetson saarelle tuomista ravinteista pystytään keräämään ja kierrättämään, sillä on tärkeä merkitys vesiensuojelulle ja alueen eliöstölle.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilun toteutus on seuraava; - tarkennetaan kirjallisuushakujen perusteella tietoja pesimäyhdyskuntiin kertyvän guanon määristä ja laadusta - järjestetään ulostejäämien näytteenotto Äijäkarilla ja mahdollisesti 1-2 vertailuyhdyskunnassa - analysoidaan niiden ravinne ja haitta-ainepitoisuuksia laboratorioissa ja vertaillaan niitä kirjallisuustietoihin - konsultoidaan tulosten pohjalta lannoitevalmistajia mahdollisuuksista hyödyntää guanoa lannoitevalmistuksessa. Samoin konsultoidaan yksityisiä yrityksiä ja kaupunkien viherrakentajia samasta mahdollisuudesta - konsultoidaan maaperägeologian asiantuntijoita mahdollisuudesta pidättää ravinteita pesimäyhdyskuntien maaperässä (vaihtoehtona ravinnekäytölle) - konsultoidaan vesirakentamisen asiantuntijoita ravinteiden talteenotolle saarioloissa - laaditaan raportti kokeilusta

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Allekirjoittaneen lisäksi hankkeeseen osallistuu, - maaperägeologian asiantuntija - vesirakentamisen asiantuntija - analyysilaboratoriot Lisäksi hankkeen kokeiluvaihetta seuraava pilotointi vaatii Turun kaupungin (maanomistaja) suostumuksen ja ELY-keskuksen luvan pesintäaikaiseen näytteenottoon

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Kokeilun budjetti on 7 000 € ja se koostuu; - näytteenottokustannuksista -laboratoriokustannuksista -asiantuntijakorvauksista -projektin vetämisestä -raportointityöstä

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Allekirjoittaneella on pitkäaikainen kokemus ympäristönsuojelutehtävistä ja arvio on, että hankkeen läpivientiin kokonaisuudessaan kuluu 14 työpäivää. Muiden asiantuntijapalveluiden osalta arvio on 5 työpäivää. Lisäksi tulevat laboratorioiden analyysipalvelut. Hankkeelle ei ole muuta ulkopuolista rahoitusta.

Kuinka avoimesti kehitettävästä ratkaisusta voidaan raportoida?

Loppuraportin julkistaminen on erittäin toivottavaa ja sen tähänastisista tuloksista pyritään tiedottamaan aktiivisti eri keinoin.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeilu ei kaikilta osin saavuttanut tavoitettaan, mutta toisaalta se osin ylitti tavoitteensa. Kuva merimetsoyhdyskunnan roolista fosforin kierrättäjänä tarkentui merkittävästi, mutta itse fosforin käyttäytymistä ja guanon muodostumisprosessia ei kokeiluvaiheen aikana pystytty vielä tarkentamaan. Keskeinen syy tähän oli kokeilun ajoittuminen talvikauteen, jolloin kunnollinen guanonäytteenotto pesimäyhdyskunnasta osoittautui vaikeaksi. Kokeiluvaiheen aikana tapahtui merkittävää verkostoitumista eri asiantuntijatahojen kanssa ja jatkosuunnitelmat hankkeen eteenpäin viemiselle selkenivät. Guanon ensimmäinen kokeiluluonteinen kerääminen Äijäkarilla pyritään toteuttamaan tämän vuoden pesimäkauden jälkeen elo-syyskuussa. Kerättävän guanon avulla tutkitaan sen jalostamista kierrätettäväksi lannoitteeksi viherrakentamisen erityiskohteisiin. Hanke laajenee niin, että Suomen kaikkia pesimäyhdyskuntia koskeva selvitystyö käynnistyy opinnäytetyön merkeissä. Tavoitteena on luokitella tunnetut 60 yhdyskuntaa sen perusteella, miten niistä pystytään keräämään guanoa.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Kokeilun vahvisti käsitystä siitä, että merimetsot poistavat merestä merkittäviä määriä fosforia syömänsä kalan muodossa. Enin osa fosforista päätyy pesimäyhdyskuntiin, ja niiden luonteesta riippuen ravinteet joko jäävät yhdyskuntien maaperään tai kulkeutuvat sateiden huuhtomana takaisin mereen. Uutta oli myös se, että tieteellisessä ja muussa kirjallisuudessa on vähän, tai tuskin lainkaan, tuotu esiin näkökulmaa merimetson roolista ravinteiden poistajana Itämerestä. Tutkimus on pääosin kohdistunut merimetson rooliin mahdollisena rehevöitymisen aiheuttajana.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Kokeiluvaiheessa syntyneiden kontaktien ja verkostojen avulla hanke etenee kahdella tavalla. Äijäkarilla kokeillaan guanon fyysystä talteenottoa syksyllä 2022 ja sen perusteella selvitetään käytännön kierrätysmahdollisuuksia. OLen työssä edelleen koordinaattorin ja organisaattorin roolissa kokeiluhankkeen spin-offina. Koko maan tilanteesta kirjoitetaan tutkimuspohjainen artikkeli, jonka avulla pyritään löytämään ja osoittamaan ne yhdyskunnat, joissa vastaavia toimia on mahdollista käynnistää paikallisten toimijoiden toimesta.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

31.01.2022

Hankkeesta artikkeli Länsi-Suomi lehdessä 23.1.2022

 

 

Kommentit
Arvio: Merimetsot ulostavat Järviluotoon tonnin fosforia kesässä RAUMA JA ALUE · 23.1.2022 KLO 07:00 Rauman Järviluodossa pesi ainakin vielä viime kesänä Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Pesiä oli noin 3 660. Kuva: Juha Sinisalo Järviluodon merimetsoyhdyskunta saattaa puhdistaa Selkämerta ravinteista yhtä paljon kuin tehokas jätevedenpuhdistamo kookkaan kunnan jätevesistä. Yhdyskunnassa pesi viime kesänä noin 3 660 merimetsoparia. Raumalaislintujen ravinnonkäyttöä ei ole erikseen tutkittu, mutta laskennallisesti yhdyskunta kalastaa pesimäkauden aikana 660 tonnia kalaa. – Niiden myötä merestä poistuu noin 2 700 kiloa fosforia, laskee Turun kaupungin ympäristöjohtaja emeritus ja urastaan Itämerisäätiön elämäntyöpalkinnon saanut Mikko Jokinen. "Kovan luokan tekijä" Merkittävä osa merimetsoemojen ulosteesta päätyy suoraan mereen. Jokinen kuitenkin arvioi, että emojen ja pesäpoikasten ulosteiden mukana Järviluotoon putoaa tonnin verran fosforia pesimäkauden aikana. Hän korostaa, että laskelma on suuntaa-antava ja perustuu kansainvälisistä tutkimuksista kerättyihin tietoihin. – Tarkkojen lukujen sijaan oleellista on suuruusluokka. Tuhannen kilon fosforimäärää voi verrata esimerkiksi Rauman yhteispuhdistamon kuormitukseen, joka on noin kuusi tonnia fosforia vuodessa. Euran jätevedenpuhdistamo taas kuormittaa nykyisin Eurajokea ja Selkämerta noin 150 fosforikilolla vuodessa. – Kyllä teidän merimetsot ovat kovan luokan tekijä Rauman edustan merialueen ravinnekierrossa. Kierto huonosti tunnettu Sama havainto koskee koko Suomen rannikkoa ja laajemminkin Itämerta. – Merimetso on ihmisen jälkeen selvästi suurin ravinteiden poistaja Itämerellä. Fosforin käyttäytyminen tässä kierrossa tunnetaan kuitenkin huonosti, Jokinen sanoo. Nyt tietoa on tarkoitus hankkia lisää nimenomaan suomalaisista merimetsoyhdyskunnista. Jokinen toteuttaa parhaillaan guanon hyötykäyttöön liittyvää kokeilua. Guano on merilintujen pesimäpaikalle kerroksittain kertyvää ulostetta. – Tarkoitus on tehdä kunnollinen arvio siitä, millainen vaikutus merimetsolla on Itämeren fosforikiertoon ja voisiko sitä hyödyntää merensuojelussa. Hanken on osa Motivan "Kokeilun paikka"-toimintaa, ja sitä rahoittaa Turun kaupungin Itämerihaaste. Haitta-aineetkin selville Kokeilun pääkohde on Turun telakan edustalla sijaitseva Äijäkarin merimetsoyhdyskunta, josta kerättyjä ulostenäytteitä tutkitaan parhaillaan laboratoriossa. Vertailuun otetaan lisäksi yksi tai kaksi muuta yhdyskuntaa. – Selvitämme guanon koostumusta ja käyttökelpoisuutta sekä fundeeraamme, onko sitä mahdollista kerätä saarista. Pesimäyhdyskunnista kerättävistä näytteistä analysoidaan sekä ravinne- että haitta-ainepitoisuudet. Pelkästään kalaa syövän merimetson ulosteisiin päätyy todennäköisesti esimerkiksi raskasmetalleja, dioksiineja ja laivojen myrkkymaalien jäämiä, kuten tributyylitinaa (TBT). Merimetsot saattavat siis toimia paitsi ravinteiden, myös haitta-aineiden puhdistajana. Järviluoto vertailuun? Yksi oleellinen tiedonpuute koskee sitä, kuinka suuri osa guanon sisältämistä ravinteista ja haitta-aineista huuhtoutuu sateiden tai aaltojen mukana takaisin mereen. Suomen-yhdyskunnista otettavista näytteistä toivotaan lisävaloa tähänkin asiaan. Suomen suurimman merimetsoyhdyskunnan asuttama Järviluoto olisi Jokisen mielestä erityisen kiinnostava vertailukohde. Alue puustoltaan ja maapohjaltaan hyvin erilainen kuin puuton Äijäkari, joten myös valumaolosuhteet ovat erilaiset. Tärkeä osa kokeilua on selvittää, miten ulosteen ja sen sisältämien aineiden huuhtoutumista voidaan vähentää. Ajatuksena on maksimoida merimetson tekemän vedenpuhdistuksen hyödyt. Kaksi vaihtoehtoa Ensimmäinen vaihtoehto on guanon kerääminen pesimäkauden jälkeen ja kuljetus lannoitteiden valmistukseen. Ajatuksen käyttökelpoisuutta arvioidaan yhdessä kotimaisten lannoitevalmistajien kanssa. – Esimerkiksi Äijäkarilla pääsisi kyllä keräämään maa-ainesta ja esikompostoitunutta guanoa, Jokinen arvioi. Toinen tapa olisi estää fosforin ja mahdollisesti myös haitta-aineiden pääsyä takaisin mereen paikan päällä. Millaisilla keinoilla tämä tehtäisiin, on kokonaan auki. Siksi Jokinen etsii parhaillaan kokeiluun aiheesta innostuvaa maaperägeologia. Tavoitteena on lisäksi tehdä yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa arvio koko Suomen merimetsokannan merkityksestä fosforinpoistajana. Guano ja lannoitteet Teollisen lannoitetuotannon alku 1 840-luvulla liittyy suoraan merilintujen guanoon. Guano sisältää runsaasti typpeä ja fosforia. Guanoa kerättiin erityisesti Tyynenmeren suurilta, vähäsateisilta lintusaarilta ja kuljetettiin paljon myös Eurooppaan. Esimerkiksi nykyisin Maarianhaminassa museolaivana toimivan Pommernin "uralla" guanolla oli suuri merkitys. Perimätiedon mukaan guanoa tuotiin purjelaivakaudella suoraan Raumallekin. Guanoa on käytetty historiallisesti paitsi lannoitteena, niin myös ruudin valmistukseen. Myös lepakkoyhdyskuntien kerrostunutta ulostetta kutsutaan guanoksi.
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit
18.01.2022

Verkostoituminen merimetsotutkijoiden (SYKE) ja yliopistojen (HY ja TY) maaperätutkijoiden kanssa käynnissä

 

 

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit
22.12.2021

Näytteenotto käynnistyi

 


 

 

 

Kommentit
Ensimmäiset näytteet on kerätty Äijäkarilta
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit
18.01.2022

Laboratoriotyöt käynnissä

Äijäkarin pesimäalueen ensimmäiset guanonäytteet ovat analysoitavana Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimuksen laboratoriossa

 

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit