Muutetaan yksilön ilmastoahdistus päättäjien vastuun määrittelyksi ja yhteiseksi ongelmanratkaisuksi | Kokeilunpaikka.fi
2

Ketterä kokeilu

-

  • Rahoitusta
  • Sparrausta
  • Täydennystä tiimiin

Kokeilun teemat

IlmastonmuutosIlmastoJohtaminenOsallisuus
Kokeilu on luotu 30.04.2020

Muutetaan yksilön ilmastoahdistus päättäjien vastuun määrittelyksi ja yhteiseksi ongelmanratkaisuksi

Ilmastokriisikeskustelussa on tuskailtu paljon sitä kuinka vähäiset yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat, ja toisaalta sitä, että päättäjien pitäisi tehdä sellaisia päätöksiä, jotka joko pakottavat ihmiset ilmastoystävällisiksi tai vielä mieluummin päätöksiä joiden tuloksena ihmisten olisi helppo tehdä ekologisia elämäntapavalintoja. Niinpä harjoittelemme päättäjien ja yksilöiden näkökulmat yhdistävää johtamis- ja osallisuusmallia. Hyödynnämme hiilijalanjälkilaskureiden ja sitoumusten massadataa yksilöiden ja päättäjien näkökulmien yhdistämiseksi. Tulkitsemme datan avulla kuinka paljon päästövähennykset voivat enimmillään levätä yksilöiden elämäntapavalintojen varassa ja kuinka paljon päättäjien on vähintään päätettävä vähennyksiä. Toiseksi kokeilemme kuinka päättäjät ja kuntalaiset voivat hyödyntää dataa ilmastopolitiikan toimenpiteiden yhteisvalmistelussa päästövähennystoimenpiteiden mitoittamiseksi oikein. Lopuksi vielä datasta tuotetaan helposti ymmärrettävää yksilötason tilannetietoa, joka vähentää ilmastoahdistusta ja tarjoaa samalla luvut päättäjiin kohdistettavan rakentavan paineen perustelemiseksi.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Mistä päättäjät saavat oikat luvut ilmastopolitiikan päätöksenteon tueksi?

Tietoa haetaan tutkijoilta ja asiantuntijoilta. Mistä puolestaan tutkijat ja asiantuntijat saavat malleihinsa oikeat luvut? Luonnontieteellisten muuttujien laskenta on verrattain suoraviivaista, mutta haastavuus lisääntyy kun pitää arvioida miten ihmisjoukot käyttäytyvät esimerkiksi liikkumisen, ruokailutapojen tai asuntojen lämmittämisen ja muiden valintojen suhteen erilaisissa tilanteissa?

Yksilön kannalta ilmastokriisin suunnattomuus ja omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ahdistavat. Hiilijalanjälkilaskureiden tekeminen ja sitoumusten tai vinkkien klikkaaminen yksistään ei vielä pelasta maailmaa.

Uusi näkökulmamme on hiilijalanjälkilaskureiden ja sitoumusten massadatan hyödyntäminen päästövähennystarpeen ja ilmastopolitiikan toimenpiteiden suunnittelussa. Datan avulla pääsemme harjoittelemaan ilmastojohtamisen ja -osallisuuden yhdistävää hybridimallia.

Enää kansalaisten ei tarvitse vaatia kaupungintalojen ja parlamenttirakennusten portailla päättäjiä toimimaan, vaan kaikki näkevät minkä verran vähennyksiä on eri osapuolten vastuulla ja voivat keskittyä siihen mihin parhaiten voivat itse vaikuttaa. Paitsi jos päätöksiä ei ala kuulumaan, kansalaiset voivat valmistella tiukemmat toimenpiteet itse ja perustella vaatimukset julkisuudessa tarkalla datalla.

Kokeilusta pyritään kerryttämään oppia jonka avulla voidaan suunnitella jatkossa hiilineutraali lukio -konseptia mallin laajemman mittakaavan testaamiseksi matkalla kuntatason konseptin kehittämiseen. Lisäksi opit palvelevat mallin digitaalisen toteutuksen suunnittelua.

Miten kokeilu toteutetaan?

Taustaksi, Helsingin Ilmastovahti-tiimi suunnitteli viime vuonna yhteisöllisen osallisuuden konseptin Ilmastovahti-alustan tulevaa kehitystyötä varten. Tämä kokeilu on jatkoa em. kehitystyölle tuomalla nyt johtamisen ja osallisuuden yhteen.

Kokeilu kytkeytyy Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman kasvatuksen ja koulutuksen toimenpiteisiin 90-93, jotka sisältävät ilmastokasvatuksen vahvistamisen lukion opetussuunnitelmassa ja oppilaitosyhteistyön.

Aikataulu riippuu poikkeusoloista ja paluusta normaaliin. Osallistujaryhmän haku voidaan käynnistää lukioiden aikataulujen mukaan elo-syyskuussa 2020. Kokeilu voidaan toteuttaa niin fyysisen läsnäolon muodossa kuin etäyhteyksien turvin.

Kokeilun varsinainen konkreettinen sisältö on kuvitteellisen päätöksentekoprosessin “larppaaminen”. Osallistujat ovat kansalaisia, aktivisteja ja päättäjiä (mahdollisesti opettaja) ja heidän koulunsa edustaa kuntaa. Päätöksentekoprosessi edustaa yhtä vuotta kunnan ilmastopolitiikan päätöksenteossa.

Harjoitus toteutetaan osittain valmiita verkkotyökaluja hyödyntäen (hiilijalanjälkilaskuri, kuten Sitran Elämäntapatesti ja 100 fiksua arjen tekoa, Google Spreadsheet tai Microsoft Excel Online).

Toteutusaikataulu ja -sisältö

Ennakkovaihe (3-4 viikkoa)

1. Lukioiden Hiilineutraali Helsinki -opetuksen puitteissa haetaan ryhmä opiskelijoita kokeiluun (n. 20-30 henkeä)

2. Harjoituksen yksityiskohtaisen läpiviennin ja ohjauksen suunnittelu

Varsinainen harjoitus (4 viikkoa)

3. Harjoituksen kickoff

4. “Kansalais-osallistujat “larppaavat” omaa rooliaan - tekevät hiilijalanjälkilaskurin ja valitsevat sitoumuksensa

5. Osallistujat jakavat kokemuksiaan omasta näkökulmastaan omissa kanavissaan, kuten YouTube, TikTok ja Instagram, päättäjien Twitteriä ja Facebookia unohtamatta

6. “Kunnan ilmasto-asiantuntijat” (harjoituksen järjestäjät) “skaalavat” datan sen ja laskevat skenaariot

7. Skenaariot julkaistaan, kansalaiset ja päättäjät neuvottelevat ja aktivistit pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin eri keinoin

8. On päättäjien aika reagoida, tehdä mahdollisia uusia päätöksiä

9. Kansalaisille selviää elämäntapavalintojen ja päätösten vaikuttavuus, harjoitus päätetään, loppukeskustelu

Raportointi ja viestintä (4 viikoa)

10. Kokemusten ja oppien kerääminen, analysointi ja jakaminen. Kokeilun opit puetaan päättäjiä varten brief-muotoiseksi raportiksi. Osallistujia, opettajia sekä osallistamisen että kasvatuksen ammattilaisia varten jaetaan kokemuksellista sisältöä eri somekanavissa mallin konkretian esittelemiseksi. Malli itsessään lisensoidaan uudelleenkäytön sallivalla Creative Commons -lisenssillä.

11. Mallin toimiessa ja datan osoittautuessa kelvolliseksi tulkinta-aineistoksi päättäjien ja yksilöiden vastuunjakokysymykseen, voimme kokeilla uutiskynnyksen ylittämistä vastaamalla mm. aiemmassa keskustelussa huomiota herättäneisiin puheenvuoroihin. Esimerkiksi Riku Rantala vaati päättäjiä laittamaan itsensä ruotuun vaikka väkisin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/12/riku-rantala-miljoonan-lentokilometrin-jalkeen-syyllistaminen-ei-enaa-pure) ja Demos Helsingin Roope Mokka tuskaili, että kymmenessä vuodessakaan keskustelu ei ole vielä siirtynyt siitä kenellä on paras ilmastoratkaisu siihen mikä on politiikan, yksilön valintojen ja teknologian suhde. (https://yle.fi/uutiset/3-10453549)

12. Kokeilun tuloksia esitellään sidosryhmille ja stakeholdereille tapaamisissa ja soveltuvissa tilaisuuksissa (ohryt, koulutukset, kokoukset ym.), tavoitteena vähintään 100+ henkeä suorassa kontaktissa.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristötoimialan ilmastotiimi

Avanto insight oy

+myöhemmin valittava lukio

Kokeilun onnistuessa tulosten käsittelyssä tulisi olla mukana ilmastopolitiikan ja koulutuksen ja kasvatuksen johto.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 10 000 euroa. Kokeiluraha sisältää suunnittelun ja toteutuksen työvoimakustannukset (85%) ja matka- ja yleiskustannukset (arviolta 15%). Työvoimakustannukset jakaantuvat kahdelle hengelle, joiden yhteenlaskettu työpanos on 2 henkilötyökuukautta.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Raimo Muurinen - asiantuntija ja luova suunnittelija, demokratia ja avoin data. Päävastuussa kokeilun toteuttamisesta ja kiinni kokeilussa päätoimisesti. 10 vuoden työkokemus asiantuntijan, projektipäällikön ja suunnittelijan tehtävistä yhdistyksissä ja omassa yrityksessä Avanto insight oy:ssä. Yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena politiikan tutkimus.

Sonja-Maria Ignatius - projektisuunnittelija, ilmastopolitiikka, Helsingin kaupunki. Sonja-Maria on johtanut Helsingin Ilmastovahdin kehitystyötä, työskennellyt asiantuntijana Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelman laatimisessa sekä Helsingin ilmastoverkoston koordinoinnissa. Hän on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

Kokeilu toteuttaminen nojaa pääasiassa Kokeilun paikasta haettavaan rahoitukseen. Helsingin kaupungin osuus on kuitenkin merkittävä.

Jo ennen varsinaista toteutusvaihetta, nyt kevätkesällä 2020 Helsingin kaupunki ja Avanto insight ovat suunnittelemasa varsinaista kokeilua edeltävän ennakkovaiheen toteuttamista, joka osaltaan vahvistaa varsinaisen kokeilun edellytyksiä. Helsingin kaupungin suunniteltu rahoitusosuus ennakkovaiheeseen on noin 2500 euroa sekä n. 2 henkilötyöviikkoa omaa työtä.

Varsinaisessa kokeilussa Helsingin kaupungin oman työn osuus on 1 henkilötyökuukausi. Avanto insightin oman työn osuus on n. 2 henkilötyöviikkoa.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Olennainen oppiminen liittyy datan, laskentamallin ja ihmisten todellisen käyttäytymisen yhdistämiseen. Jos osallistujat, niin "kansalaiset", "aktivistit" kuin "päättäjätkin", kokevat että harjoiteltu malli voisi toimia todellisuudessa, olemme onnistuneet varsinaisen ongelman ratkaisun suhteen. Seuraava mittari onkin vakuuttaa seuraavan tason päättäjät mallin levittämiseksi ja skaalaamiseksi koko lukion tasolle ja herättää kiinnostus ilmastopolitiikan johdossa.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Helsingin kaupunki on sitoutunut ja luo edellytykset kokeilun toteuttamselle, sekä on asianomistajana kiinnostunut tulosten hyödyntämisestä ja skaalaamisesta. Kaupunki käyttää omaa työaikaa ja mahdollisesti rahoittaa ennakkovaiheen.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Emme ole hakemassa varsinaista kokeilua varten muuta rahoitusta eikä ole odotettavissa että kokeilu muuten toteutuu.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

17.11.2020

Päättäjät vastuussa lähessä täysin yhteisön asettamista vähennystavoitteista

Ennen varsinaista aloitusta, Avanto insight ja Helsingin kaupunki sopivat kesällä yhteistyön laajentamisesta kokeilun rinnalla toteutettavasta toisesta prosessista Tampereella Tahmelan Huvilalla. Tahmelan Huvila on Tampereen kaupungin omistama satavuotias puuhuvila, joka toimii nykyään kulttuurikeskuksena, työtiloina ja lounaskahvilana. Huvilan toiminnasta vastaa Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys. Sisarkokeilun mahdollisuus oli varsinainen onni onnettomuudessa, sillä syksyn edetessä toiveet alkuperäisen suunnitelman mukaisesta kokeiluprosessin käynnistämisestä lukiossa jäivät koronatilanteen opetushenkilöstölle tuoman kuorman alle. 







Tilanteeseen oli vain sopeuduttava, ja niin keskityimme suunnittelemaan Tahmelan Huvilalle “ilmastolaboratoriota”. Tarkoituksena oli asettaa yhdessä Huvilalle päästövähennystavoitteet ja valmistella keinot, sekä selvittää miten vastuu vähennystavoitteen saavuttamisesta jakaantuu yksilöiden valintojen ja toisaalta päättäjien päätösten varaan. 



Ilmastolaboratorion prosessi pohjautui Avannon Helsingin kaupungin ilmastotyöhön kehittämään yhteisöllisen osallisuuden malliin. 



Huvilan ilmastolaboratorio toteutettiin kolmen kasvokkaisen työpajan sekä verkko-osallistumisen muodossa. Verkko-osallistumisen suunnittelimme alusta lähtien yhtä tärkeään rooliin kuin työpajaosallistumisen, sillä arvelimme, että koronatilanteen vuoksi kaikki kiinnostuneet eivät halua tulla paikalle. 



Uusi näkökulma ilmastyön organisoimiseen oli niin kutsutut päästölajiryhmät. Niiden idea on saada eri osallistujat taustasta riippumatta työskentelemään yhdessä jaetun osaongelman ratkaisemiseksi. Huvilan kokeilussa päästölajiryhmiä olivat lämmitys, sähkö, liikkuminen, ruoka ja jätteet (kuvassa). 







Kokeilun työskentelyä ja viestintää varten luotiin verkkosivusto www.tahmelanhuvila.fi, josta osallistujat pääsivät päästölajiryhmiin. Yhteiskehittelyn työvälineiksi jokaiselle päästölajille luotiin oma Google Doc -asiakirja. Dokumentin sisältönä olivat päästölajin päästöt ja kuvaus siitä miten ne on laskettu sekä tehtävänannot osallistujille ja paikka tehtävien työstämiselle. Google Docsien asetuksiksi asetettiin “tietoisella riskillä” kenen tahansa muokattavissa. Näin verkko-osallistuminen ei tarkoittanut ollenkaan työpajojen seuraamista etänä videoyhteydellä, vaan mahdollisuutta työskennellä omaan tahtiin juuri itseään kiinnostavien päästöjen parissa. Docseista linkitettiin vielä kunkin päästölajin tarkat päästölaskentatiedot sisältävään Google Spreadsheet -taulukkoon. Kokonaisuutena tämä malli muodostaa avoimen tieteen ja osallisuuden käytäntömme, kuvan esittämällä tavalla.



Me kokeilun toteuttajat opettelimme Helsingin kaupungin ilmastotiimin avustuksella päästölaskentaa sen verran, että saimme riittävällä tarkkuudella Huvilan eri päästölajien päästöt laskettua. Selvisi, että Huvilan kokonaispäästöt ovat 42 tonnia CO2e, josta lämmitys aiheuttaa noin puolet. 



Tehtävänä asettaa päästöavoitteet sekä miettiä omia valintoja ja suunnitella yhteiset toimenpiteet



Osallistujien ensimmäinen tehtävä oli päästövähennystavoitteen asettaminen. Opimme nopeasti, että CO2e-suure sekä kilot ja tonnit eivät kerro monille paljoakaan. Siitä huolimatta osallistujat saivat määriteltyä kaikille päästölajeille määrälliset tavoitteet, tosin vasta työpajasarjan loppuun mennessä. 



Sen sijaan toinen tehtävä, päästövähennyskeinojen ideointi lähti käyntiin lennokkaasti. Osallistujat ideoivat jo toisen työpajan loppuun mennessä yli 60 pienempää ja suurempaa keinoa Huvilan päästöjen vähentämiseksi.



Kolmas tehtävä vastasi kokeilun nimen mukaiseen haasteeseen. Kysyimme osallistujilta, minkälaisiin elämäntapamuutoksiin he voisivat Huvilalla ryhtyä. Lupasimme laskea minkä suuruinen osuus päästöistä vähenee yhteisön jäsenten käyttäytymisen muutoksen seurauksena. Samalla esitimme mahdollisen tulkinnan, että loppuosuus vähennystavoitteesta jää Huvilan johdon vastuulle. Muutamat yhteisön jäsenet eivät halunneet tehdä ollenkaan sitoumuksia, mutta suurin piirtein yhtä moni teki vapaamuotoisen sitoumuksen mielellään. Jouduimme tosin toteamaan, että vain kaksi sitoumuksista oli tehty tehtävänannon muotovaatimuksen mukaan ja pystyimme laskemaan suoraan käyttäytymisen muutoksen päästövähennysvaikutuksen. Kolmannen työpajan alussa esittelimme lahjomatonta kieltä puhuvan kaavion, jonka mukaan vain 0,3 % kaikista Huvilan päästöistä vähenee lähitulevaisuudessa yhteisön jäsenten valintojen seurauksena. 



Kolmannen työpajan päätteeksi osallistujien eri päästölajien Google Docs -asiakirjoihin kirjaamat tavoitteet ja keinot kerättiin yhteen esitykseksi Huvilan ilmasto-ohjelmaksi. Yhteisö asetti Huvilan lyhyen aikavälin tavoitteeksi 36% päästöjen vähentämisen. Esitys luovutettiin Huvilan johtajalle työpajan lopussa. Samalla sovittiin, että johto vastaa esitykseen lähiviikkojen aikana. Esitys löytyy osoitteesta www.tahmelanhuvila.fi aivan sivun alalaidasta.



Päästölajiryhmät koettiin luontevaksi osallistumistavaksi





Työpajoihin osallistui 15 osallistujaa ja verkon kautta arviomme mukaan noin kymmenen henkeä. Työpajasarjan päättymisen myötä saatoimme todeta, että päästölajiryhmät ovat osallistujien kannalta mielekäs keino yhteisön päästöjen ja osallisuuden jakamiseksi sopivan kokoisiin paloihin, sillä osallistujat kaikissa työpajoissa löysivät helposti itseään kiinnostavan aiheen. Tärkeimmät oppimme liittyivät CO2e-suureen ymmärrettäväksi tekemiseen esimerkiksi vertailukohtien kautta, ja että päästölaskenta voisi olla osa oppimisprosessia ennen varsinaisen osallistumisvaiheen alkua. Toisaalta myös viestintämateriaalimme kaipaavat vielä selkiyttämistä.



Päättäjien ja yksilöiden välisen vastuun määrittelyn konsepti toteutui ensin pienimmällä mahdollisella osanottajamäärällä, mutta toisaalta osoitti, että ihmiset eivät välttämättä ole kovin alttiita muuttamaan käyttäytymistään, tai ainakaan tekemään siitä itselleen etukäteen puolijulkista velvoitetta. Joka tapauksessa idea herätti kiinnostusta ja se koettiin hyödylliseksi. Koronatilanteen vuoksi toistaiseksi peruuntuneen lukiossa toteuttavan prosessin sijaan sovimme YM:n kanssa laajentavamme päättäjien ja yksilöiden välisen vastuunjaon konseptin kokeellista kehittämistä. Tarkoituksenamme on testata konseptia Helsingin kaupungin yli 600 ekotukihenkilöiden kanssa, mikä mahdollistaa huomattavasti tarkemman analyysin. 



Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit