Naksu - asumisen tuki | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

TerveydenhuoltoNuoretSyrjäytyneetElämänhallintaOsallisuusViranomaisyhteistyöMaakuntaArjenhallintaAsuminenAsunnottomuusOppiminenHyvinvointiSokra

1318 katselukertaa

Kokeilu on luotu 18.04.2020

Anne Matilainen, Kajaanin seurakunta

Anne Matilainen, Kajaanin seurakunta

Naksu - asumisen tuki

Naksu-hanke poisti toimintansa aikana kajaanilaista asunnottomuutta, kehitti jalkautuvaa sosiaalityötä, lisäsi asumissosiaalista työotetta ja paransi 18-35v. asunnottomien kajaanilaisten elämänlaatua. https://www.theseus.fi/handle/10024/128379 http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20190080/

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Hankkeen kohderyhmä ovat kajaanilaiset 18-35v. asunnottomat nuoret aikuiset. Tähän ryhmään kuuluivat usein moniongelmaisia, velkaantuneita nuoria, joilla on usein erilaisten riippuvuuksien kierre. Haluttiin parantaa näiden nuorien elämänhallintaa ja hyvinvointia. Hyvin nopeasti tuli esille, että nuoret tarvitsivat asunnon lisäksi vahvaa tukiverkostoa elämäänsä. Hankkeessa luvattiin rinnalla kulkija muutoksen tueksi. Tarvetta osoitti myös nopeasti täyttyneet asunnot ja hankkeen käynnistyminen. Asunnon saaminen mahdollisti nuorten palveluihin pääsemisen mm. korvaushoito sekä sitoutumisen työkokeiluihin ja koulutukseen yllättävänkin nopeasti. Asunnottomuus puolestaan estä moneen palveluun pääsemisen: koevapauden, yhdyskuntapalvelun suorittamisen, opiaattikorvaushoidon aloituksen, työ- opiskelupaikan vastaanottamisen ja sosiaalisen kuntoutuksen.

Miten kokeilu toteutetaan?

Tavoitteena oli, että asteittain nuori siirtyy tavalliseen vuokra-asumiseen. Asuntoa ei tarvitse "ansaita". Tukiasumiseen kuuluu asumisen perustaitojen opettamisen lisäksi talousasioiden tarkastelu ja niiden hoitaminen, tarvittaessa asukkaan motivoiminen päihde- ja terveydenhuollonpalveluihin sekä kannustaminen opiskeluun tai työelämään asukkaan voimavarat huomioiden. Palveluja tarjottiin myös niille nuorille, joilla oli jo asunto, mutta joilla oli vaikeuksia hoitaa asumiseen liittyviä maksuja ja kodinhoitoa. Vahva arvolupaus toiminnassa oli vastaaminen kaikkiin yhteydenottoihin. Kajaanin seurakunta toimi hankkeen aikana asuntojen välivuokraajana.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kajaanin seurakunta toteutti, Euroopan unionin Sosiaalirahaston rahoittaman Naksu-kehittämishankkeen. Sidosryhminä toimintaa tukemassa olivat Kajaanin tukiasuntoyhdistys, Kainuun sote ja Kajaanin kaupunki. Kumppaneina tukea tarjosivat lisäksi A-klinikka, TE-toimisto, Kela, edunvalvonta, velkaneuvonta, järjestöt ja hankkeet. Hanketta arvioitiin asiakaskokemusten ja toiminnan tulosten näkökulmista kahdessa opinnäytetyössä: Murtoperä, Miiro (2017): Asiakkaiden kokemukset Naksu-hankkeesta. Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199083 ja Kainulainen, Satu (2019): "Ennen ovi kävi kuin saluunassa konsanaan." Nuorten asumisen ohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen -hankkeen arviointitutkimus. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190080

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeilu saavutti sille asetetut tavoitteet, kohtasi kohderyhmän nuoria ja ratkaisi heidän kanssaan elämäntilanteisiin liittyviä ongelmia. Asumisen tueksi kehitetty toimintamalli juurtui osaksi Kainuun soten aikuissosiaalityön palveluita.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

18.04.2020

Tuloksia

Naksussa kohdattiin 70 henkilöä, 28 sai asunnon toiminnan kautta. 11 nuorta oli päihdehuollossa ja heistä 7 hakeutui hoitoon hankkeen aikana. Päihteiden käyttö esti moneen toimintaan osallistumista. Palkkatyön aloitti neljä henkilöä, opiskelemassa, töissä tai sosiaalisessa kuntoutuksessa 12 henkilöä. Useat osallistuivat työkokeiluihin ja erilaisiin ryhmätoimintoihin.

Asiakkaiden elämässä osallistuminen näkyi elämänhallinnan ja elämän mielekkyyden löytyminen kautta ja vastuun ottamisena omasta elämästä ja virastoasioiden hoitamisena sekä autonomian ja toimijuuden lisääntymisenä.


Sidosryhmien toiminnassa huomioitavissa oli sosiaalitoimiston ”aula” rauhoittui, häädöt vähenivät, aikuissosiaalityössä rästivuokria maksettiin vähemmän sekä myös ’turhat’ käynnit vähenivät.

Yhteiskunnan tasolla toiminnan hyötyjä voi tarkastella syrjäytymisen ehkäisyn, asunnottomuuden vähenemisen ja yhteiskunnan varojen säästämisen kautta sekä palveluiden tarpeenmukaisen ja oikea-aikaisen käyton myötä.

Asunto ensin periaate tarvitsee rinnalleen myös vahvaa tukea - rinnalla kulkijuutta, moniammatillista tukea ja jalkautuvaa sosiaalityötä.
Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit