1

Kokeilun idea

-

Kokeilu on luotu 31.05.2019

Painonhallintaraportti T2D:n ehkäisyssä - Arkiaktiivisuuteen sitouttaminen ennustettuun painon muutokseen perustuen.

Ennusta paino, yllätä vaimo! Kokeilussa kehitetään painonhallintaraportti tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Raportilla päästään menestyksekkääseen ja pysyvään painonhallintaan yksityiskohtaisen ja luotettavan datan, lisääntyneen ymmärryksen ja painonmuutoksen ennustettavuuden kautta.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Diabeteksen riskitekijöistä ylipaino muodostaa hyvin merkittävän tekijän. Ylipaino ilmentää niin ravitsemukseen kuin liikuntaankin liittyviä tekijöitä, jotka ovat myös diabeteksen suoria riskitekijöitä. Tuoreen Finterveys tutkimuksen (2017) mukaan lihavuus on yleistynyt Suomessa ja lihavia ihmisiä (BMI > 30kg/m2) on 26% miehistä ja 28% naisista. Painonpudotus ja -hallinta on haasteellista, koska ihmisillä on paljon vääriä uskomuksia aiheeseen liittyen, ja tarkkaan arkiaktiivisuuden energiankulutukseen, ja painon ennustettavuuteen ei ole hyviä työkaluja. TARKENTAVAT TIEDOT RATKAISTAVASTA ONGELMASTA: <Painonhallinta ja arkiaktiivisuus> Painonhallinta koostuu yksinkertaistettuna kahden asian yhteisvaikutuksesta: ravinnonsaanti ja energiankulutus. Tämä hanke keskittyy energiankulutukseen. Suurella osalla väestöä on perustietämyksestä huolimatta useita virheellisiä uskomuksia energiankulutuksesta, mikä vaikeuttaa heidän painonhallintapyrkimyksiään. Esimerkiksi, ihmiset usein ajattelevat, että aineenvaihdunta hidastuu vääjäämättä vanhentumisen mukana, vaikka todellisuudessa se on lähes täysin riippuvainen fyysisestä aktiivisuudesta ja lihasmassasta, joihin molempiin voi vaikuttaa päivittäisillä valinnoilla. Lisäksi monet ajattelevat, että energiankulutusta voi pääasiassa kasvattaa kuntoliikuntaa lisäämällä, vaikka todellisuudessa useimmilla ihmisillä arkiaktiivisuus on huomattavasti merkittävämpi tekijä kokonaisenergiankulutuksessa. Lisäksi on yleisempää pyrkiä pudottamaan painoa, vaikka painon nousun ennaltaehkäisy olisi huomattavasti tehokkaampaa ja helpompaa. Tämä voi johtua siitä, että työkaluja painon pitkäaikaismuutosten ennustamiseksi, jotka kannustaisivat ihmisiä painon nousun ennaltaehkäisyyn, ei ole olemassa. <Arkiaktiivisuuden arviointi ja mittaaminen> Arkiaktiivisuuden määrän ja energiankulutuksen arvioiminen on vaikeaa. Monilla ihmisillä voi olla käytössään aktiivisuusrannekkeita ja muita vastaavia tuotteita, mutta näiden on osoitettu arvioivan energiankulutusta erittäin huonosti. Tämä epätarkkuus johtuu pitkälti siitä, että laitteet pyrkivät arvioimaan ihmisen (jalkojen tuottamaa) liikettä ranteen liikkeestä. Virheellisesti arvioitu energiankulutus voi johtaa ihmisiä harhaan heidän ymmärryksessään energiankulutuksesta ja painonhallinnasta. Mittausmenetelmien lisäksi energiankulutus usein yliarvioidaan monissa raportoinneissa, koska tämä on markkinoinnin kannalta hyödyllistä, olipa kyseessä sitten liikuntamuoto, liikuntaväline tai turhake. Nämä ennestään lisäävät ihmisten virheellisiä arvioita energiankulutuksesta. <Huonot painonpudotus-strategiat> Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ”crash diet” tyyppisellä painonpudotuksella (dieettijaksot, jotka perustuvat suureen energiavajeeseen) päästään usein lyhyellä aikavälillä suhteellisen hyviin tuloksiin, mutta paino tulee suurimmalla osalla tällä tavoin painoaan pudottaneilla vääjäämättä takaisin. Tämä liittyy luultavasti siihen, että tällaisessa painonpudotuksessa ei muuteta normaalia käyttäytymistä ja dieetin loputtua palataan vanhoihin ei-toimiviin käyttäytymismalleihin. Lisäksi monet trendikkäät dieetit antavat hyvin virheellisen kuvan ihmisille painonpudottamisesta, koska useat niistä perustuvat painon pudottamisen sijasta painon lyhytaikaiseen manipulointiin, millä ei ole mitään tekemistä todellisen painonpudottamisen kanssa. Nämä painon manipuloinnit liittyvät yleensä suolan, nesteen ja ruokamassan rajoittamiseen ja saavat aikaan nopean painon alenemisen ja virheellisen illuusion painonpudotuksen helppoudesta ja tavasta, miten painonpudotusta kannattaa tehdä. Kokeilussa halutaan oppia ja saada vastauksia seuraavanlaisiin ennaltaehkäisyn kannalta relevantteihin kysymyksiin: 1) Kuinka ihmiset kokevat 7-päivän mittauksen toteuttamisen? 2) Ymmärtävätkö ihmiset kehitetyn painonhallintaraportin grafiikat, informaation ja tiedot? 3) Muuttaako, yhdistetty tieto omasta aktiivisuuskäyttäytymisestä diabetesriskiin, suhtautumista painonhallinnan tärkeyteen diabeteksen ennaltaehkäisyssä? 4) Kokevatko ihmiset painonhallintaraportin ja painon ennustettavuuden hyödyllisiksi painonhallinta- tai painonpudotuspyrkimyksissään? 5) Kokivatko ihmiset raportin tavoitteenasettelun toimivaksi? 6) Kuinka hyvin ihmiset saavuttivat asettamiaan painonhallintaan ja arkiaktiivisuuteen liittyviä tavoitteita? 7) Millaisia parannusehdotuksia ihmiset ehdottavat, jotta raportti toimisi paremmin?

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilussa kehitetään painonhallintaraportti tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Raportilla päästään menestyksekkääseen ja pysyvään painonhallintaan yksityiskohtaisen ja luotettavan datan, lisääntyneen ymmärryksen, ja painonmuutoksen ennustettavuuden kautta. TARKENTAVAT TIEDOT IDEASTA JA RATKAISUSTA: <Mittalaite> Fibion mittalaite seuraa reiden orientaatiota ja liikettä ja tämän vuoksi soveltuu huomattavasti paremmin energiankulutuksen arviointiin kuin ranteessa tai lantiolla pidettävät aktiivisuusmittarit. 2019 Global Health & Pharma valitsi Fibionin parhaaksi aktiivisuuden mittaamisen ratkaisuksi maailmassa (https://www.ghp-news.com/2019-fibion-inc). Fibion onkin osoitettu tieteellisesti tarkaksi energiankulutuksen arviointiin ja lisäksi tarjoaa aktiivisuustyyppispesifin energiankulutuksen. Tämä ominaisuus tuo ihmisille arvokkaan lisän oman kokonaisenergiankulutuksen ymmärtämiseen, koska tällöin ihminen näkee kuinka paljon kukin aktiivisuustyyppi omassa elämässä todellisuudessa kuluttaa energiaa. Monelle esimerkiksi tulee yllätyksenä kuntoliikunnan suhteellisen vähäinen energiankulutus verrattuna aktiivisen arjen energiankulutukseen. Tämä liittyy siihen, että ihmiset yleensä harrastavat kuntoliikuntaa 0-1 tuntia vuorokaudessa, kun taas mahdollisuuksia arkiaktiivisuuteen on 15-18 tuntia vuorokaudessa. <Uutuusarvo – tarkkuus ja vaikuttavuus> Fibionin uutuusarvo on huomattavasti tarkempi arvio päivittäisestä energiankulutuksesta, joka huomioi muun muassa seisomatyön, kävelyn eri nopeudet sekä työmatkapyöräilyn, joita rannelaitteet eivät tunnista tarkasti tai lainkaan. Näiden arkiaktiivisuuksien havaitseminen motivoi ihmisiä, koska se auttaa ymmärtämään, että näillä päivittäisillä valinnoilla on suuri merkitys terveyden ja diabetesriskin kannalta. Arkiaktiivisuuden kaikkien muotojen huomioimisella pystytään parantamaan ihmisten motivaatiota arkiaktiivisuuteen. Muilla menetelmillä arkiaktiivisuuden energiankulutuksen arvioiminen on hyvin epätarkkaa ja kehitettävä ratkaisu tuo tähän selkeän muutoksen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suurimmalla osalla ihmisistä painonnousu johtuu vain noin 300-500 kcal ylimääräisestä päivittäisestä energiansaannista. Tämän vuoksi jo pienellä päivittäisellä arkiaktiivisuuden lisäämisellä on mahdollista muuttaa energiatasapaino oikeaksi. <Uutuusarvo – painon muutoksen ennustettavuus> Toinen lisäarvo on painon muutosten ennustaminen mitatun tiedon perusteella. Fibion arvioi painon muutoksen mitatun arkiaktiivisuuden, henkilön iän, pituuden, nykyisen painon, sekä tieteellisen tutkimustiedon väestön painon muutoksista perusteella. Erityisenä uutuusarvona käyttäytymismuutoksen kannalta on tavoitteenasettelutyökalu, jolla henkilö voi arvioida painon pudotuksen suuruuden muuttamalla eri aktiivisuuden osa-alueitaan, jolloin hän voi testata eri strategioiden tehokkuuden painon pudottamiseksi tai painon nousun ennaltaehkäisemiseksi. Fibionin tieteellisen tarkan energiankulutusarvion perusteella voidaan suunnitella ruokavalio ja energiansaanti sopivan suuruiseksi niin painon ylläpitoon kuin pudottamiseenkin. Ennusteyhtälöt laaditaan perustuen yli 2000 tehdyn mittauksen dataan ja usean kansainvälisen tieteellisen julkaisun tietämykseen pohjautuen. <Elintapamuutoksen pysyvyys – painonhallinnan strategiat> Kuten todettu ”crash diet” tyyppisellä painonpudotuksella päästään usein (lyhyellä aikavälillä) suhteellisen hyviin tuloksiin, mutta paino tulee suurimmalla osalla tällä tavoin painoaan pudottaneilla takaisin, koska tällaisessa painonpudotuksessa ei muuteta normaalia käyttäytymistä ja dieetin loputtua palataan vanhoihin ei-toimiviin käyttäytymismalleihin. Arkiaktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät painonpudotusstrategiat eivät kärsi tästä ongelmasta, koska niissä pyritään muuttamaan elintapoja pitkällä tähtäimellä. Arkiaktiivisuuden lisäämisen kautta tuleva lisääntynyt energiankulutus säilyy hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa, koska arkiaktiivisuus ei vaadi ylimääräisen ajan löytämistä arjesta toisin kuin kuntoliikunta. Arkiaktiivisuuden on myös osoitettu vaikuttavan positiivisesti nälän tunteeseen, jolloin ihmiset luontaisesti tunnistavat paremmin, kuinka paljon energiaa he tarvitsevat. Lisäksi arkiaktiivisuuden ja sitä kautta tulevan istumisen tauottamisen on osoitettu parantavan insuliiniherkkyyttä, mikä on hyvin oleellinen tekijä diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että aterian jälkeen istuminen aiheuttaa epäedullisen insuliinivasteen seisomiseen tai kävelyyn verrattuna. Eli arkiaktiivisuudella pystytään vaikuttamaan reaktiiviseen hypoglykemiaan ja sitä kautta parempiin ruokailutottumuksiin ja parantuneeseen vireystilaan. Amerikan diabetesjärjestä ADA julkaisi vuonna 2016 tieteelliset suositukset, joissa he toteavat istumisen tauottamisen ja vähentämisen olevan tärkeä keino tyypin 2 diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kuntoliikunnan lisäksi (http://care.diabetesjournals.org/content/39/11/2065). <Elintapamuutoksen pysyvyys - Psykologiset tekijät> Elintapamuutoksen pysyvyyteen vaikuttaa lisäksi se, että painonhallintaraportilla pyritään lisäämään ihmisen omaa ymmärrystä ja tietoa painonhallintaan vaikuttavista tekijöistä. Tämä lisää ihmisen omaa pystyvyyden tunnetta vaikuttaa painonhallintaan mikä motivoi elämäntapamuutoksen ylläpitämisessä. Koska arkiaktiivisuuden lisäämiseen on lukematon määrä tapoja, tämä lähestymistapa ei määrää ihmistä tekemään tai välttämään tiettyjä asioita ja siten tukee autonomiaa (toisin kuin ”crash diet” ratkaisut). Pystyvyyden ja autonomian lisääminen on psykologisessa tutkimuksessa todettu tärkeiksi motivaatiotekijöiksi käyttäytymisen muutoksessa. Lisäksi, tässä lähestymistavassa rajoittamisen sijasta jokaista pientäkin positiivista muutosta korostetaan luoden kannustavan, motivoivan ja positiivisen lähestymistavan. Motivoinnissa käytetään myös innovatiivisesti pelillisyyttä, kuten pisteytyksiä, edistymispalkintoja ja saavutuskortteja. Lisäksi, arkiaktiivisuuden kautta ihmiset pystyvät pudottamaan painoa tai ylläpitämään toivotun painon ilman näläntunteeseen usein liittyvää vireystilan vaihtelua ja ärtyneisyyttä, mikä tukee pysyvän elämäntapamuutoksen tavoittelua. <Yhteenveto> Ratkaisu vaikuttaa elintapamuutoksen pysyvyyteen 7 merkittävän eri tekijän kautta: 1) ratkaisun avulla muutetaan normaalia käyttäytymistä ja 2) arkiaktiivisuustapoja, jotka ovat suhteellisen pysyviä. Lisäksi, 3) arkiaktiivisuudella on positiivinen vaikutus näläntunteeseen ja 4) reaktiiviseen hypoglykemiaan parantaen vireystilaa ja miellyttävyyttä. Psykologisesta näkökulmasta käytettävällä lähestymistavalla 5) vaikutetaan käyttäytymiseen tehokkaiksi todettujen ymmärryksen, pystyvyyden ja autonomian kautta, ja 6) luodaan positiivisuutta ja kannustavuutta rajoittamisen sijaan, sekä 7) luodaan motivaatio myös pelillisyyden kautta. Kokeilussa kehitetään valmiille alustalle painonhallintaraportti, jonka toimivuutta testataan käytettävyystutkimuksella. Tutkimuksen tulosten perusteella kehitetään parannettu versio painonhallintaraportista, jonka jälkeen tehdään jatkomittaukset elintapamuutoksien pysyvyyden kartoittamiseksi. TARKENTAVAT TIEDOT IDEAN TESTAAMISESTA JA KOKEILUSTA: <Kehitystyö> Hankkeessa kehitetään painonhallintaraportti, jonka uutuusarvo perustuu Fibion teknologiaan, joka on tieteellisesti todettu huomattavasti tarkemmaksi kuin rannelaitteet, ja joka on validoitu arkiaktiivisuuden energiankulutuksen mittaamiseen (https://peerj.com/articles/5775/). <Käyttäjätutkimus> Raportin toimivuutta testataan käyttäjätutkimuksella, johon rekrytoidaan 10 painonhallinnasta kiinnostunutta perustervettä aikuista henkilöä, jotka omaavat korkeat riskitekijät tyypin 2 diabetekseen. Käyttäjätutkimukseen osallistuville toteutetaan Fibion istumis- ja aktiivisuusanalyysit, joissa osallistujat pitävät mittalaitetta mukanaan 7 päivää. Heille luodaan painonhallintaraportit ja arkiaktiivisuuteen ja liikuntaan erikoistunut asiantuntia antaa heille palautteen raportin tuloksista. Palautetilaisuudessa osallistujat asettavat asiantuntijan opastamana tavoitteet noudattaen tieteellisesti toimiviksi todettuja SMART goals -periaatteita noudattaen. Käyttäjätutkimus koostuu haastatteluista ja kyselyistä, joilla selvitetään painonhallintaraportin toimivuutta, tehokkuutta ja soveltuvuutta (kts. tarkemmat määrittelyt seuraavasta kohdasta). <Jatkokehitys> Palautteen perusteella kehitetään parannettu versio painonhallintaraportista. Tämä painonhallintaraportti, joka kehitetään hankkeessa, integroidaan osaksi Fibionin perustuotetta, joka on jo käytössä useilla terveysalan toimijoilla. Tällä tavalla painonhallintaraportti siirtyy eri toimijoiden kautta käytännön työhön edistämään suomalaisten painonhallintaa ja sitä kautta ennaltaehkäisemään tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. <Jatkomittaus> Uuden parannetun raporttiversion kehittämisen jälkeen kokeiluun osallistuville henkilöille suoritetaan Fibion istumis- ja aktiivisuusanalyysit uudelleen, joilla kartoitetaan henkilöiden tavoitteisiin pääsemistä ja elintapamuutosten pysyvyyttä lyhyellä aikavälillä. <Projektin oppien jatkohyödyntäminen> Projektin jälkeen Fibion-tuotteen merkityksellisyys suhteessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuten lääkärien työhön varmistetaan yhteistyöllä, selvityksillä analytiikan tieteellisellä pätevyydellä ja jatkohankkeilla. Fibionissa tätä työtä on tehty jo pitkään esim. Apotin, Lääkärikeskuksien Aavan kanssa, sekä eri hankeyhteistöiden kautta. Fibionin teettämien kyselytutkimusten mukaan 96 % lääkäreistä pitää nykyistä istumisen ja arkiaktiivisuuden analysointiin perustuvaa Fibion-analyysiä riittävän tarkkana kliiniseen käyttöön. Heistä 81 % suosittelisi Fibion-analyysiä diabetesriskin selvittämiseen. Fibion on käytössä jo esim. Lääkärikeskus Aavan diabeteksen ehkäisyvalmennuksessa ja työhyvinvointipalvelu Virta:ssa sekä Digilääkärikeskus Lempi:n diabeetikoiden valmennuksessa. Useat muut terveysalan perinteiset ja modernit toimijat ovat integroimassa Fibionia diabeteksen ehkäisyyn ja hallintaan liittyviin palveluihinsa. Fibion on käytössä myös useilla työhyvinvointipalveluja tarjoavilla tahoilla ja tätä kautta päästään vaikuttamaan työntekijöiden diabetesriskiin. Työnantajilla on suuri rahallinen kannustin vähentää diabetesriskiä ja tällä tavoin painonhallintaraportti voi löytää tiensä työhyvinvointipalveluiden perustyökaluksi. Terveysalalla on havaittavissa tällä hetkellä yleisenä trendinä terveystoimijoiden palveluihin sopivien uusien, tehokkaiden ja innovatiivisten digitaalisten apuvälineiden etsintä, kun kannustin ennaltaehkäisevien palvelujen tuottamiseen on parantumassa. Tähän tarpeeseen kehitettävä painonhallintaraportti vastaa hyvin. Lisäksi, Fibionin tuotekehityksen road-mapilla on diabetesriskiraportin kehittäminen ja painonhallintaraportti on yksi osa tätä tulevaa suurempaa kokonaisuutta. <Projektin oppien jatkohyödyntäminen – ekosysteemit> Monet parhaimmin toimivat digitaaliset ratkaisut perustuvat nykypäivänä ekosysteemeihin ja usean toimijan yhteistyöhön. Tämän vuoksi tämänkin kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää suuremmissa ekosysteemeissä kumppaneiden kautta. Fibionilla on laaja yhteistyöverkosto ja uusia kumppaneita haetaan ja tulee koko ajan lisää. Näiden kumppanien kanssa pyritään löytämään yhteistyömalleja, joissa algoritmejamme integroidaan osaksi heidän palveluitaan. Tällöin päästään kokonaisuuksiin, jotka huomioivat isomman osan painonhallintaan ja diabeteksen ennaltaehkäisyyn liittyvistä tekijöistä. Esimerkiksi ravintoainelaskurit ja ruokavalion suunnitteluun kehitetyt ohjelmistot ja ratkaisut hyötyvät huomattavasti tarkasta energiankulutuksen arviosta ja painon ennustettavuudesta. Hankekokeilu toteutetaan seuraavan aikataulun mukaisesti: <Hankkeeseen organisoituminen: viikot 26 ja 27 (koko tiimi)> <Painonhallintaraportin sisällöllinen toteutus: viikot 27 ja 28 (Arto Pesola, Olli Tikkanen)> <Painonhallintaraportin tekninen toteutus: viikot 28-33 (Marko Havu)> <Mittauksien, analyysien ja palautteiden toteuttaminen: viikot 30-33 (Sini Lindqvist) > <Käyttäjätutkimuksen suunnitteleminen: viikot 32 ja 33 (Noora Ronkainen ja Olli Tikkanen) > <Käyttäjätutkimuksen toteuttaminen: viikot 34-37 (Sini Lindqvist ja Petra Ihalainen)> <Käyttäjätutkimuksen tulosten analysointi ja raportointi: viikot 37-40 (Olli Tikkanen, Arto Pesola, Noora Ronkainen)> <Painonhallintaraportin parannetun version kehittäminen: viikot 40-42 (Arto Pesola, Olli Tikkanen, Marko Havu)> <Jatkomittauksien ja analyysien toteuttaminen: viikot 42-43 (Sini Lindqvist)> <Hankkeen tulosten disseminaatio: viikot 40-44 (Olli Tikkanen, Sini Lindqvist)> <Hankkeen loppuraportoinnin tekeminen: viikot 40-44 (koko tiimi)>

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun toteuttaa Fibion Oy hyödyntäen SL Valmennus Oy:n (Liikuntatieteiden Maisteri, Aikuispedagogi Sini Lindqvist) asiantuntemusta elintapakonsultaatioon ja -interventioihin liittyen. Lisäksi, Jyväskylän Yliopiston Psykologian laitoksen tutkija tohtori Noora Ronkaisen ja kollegoiden asiantuntemusta hyödynnetään kvalitatiivisen käyttäjätutkimuksen osalta.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeilun budjetti on 7 500 € ja muodostuu seuraavasti henkilöresurssien kustannuksista: Painonhallintaraportin sisällöllinen toteutus (tieteeseen pohjautuvien taustietojen, tulosten ja ohjeiden kirjoittaminen): 500 €. Painonhallintaraportin tekninen toteutus (graafinen suunnittelu, koodaus yms.): 1 500 €. Mittauksien ja analyysien toteuttaminen: (20 x 99 € =) 1980 €. Käyttäjätutkimuksen suunnitteleminen (tutkimuskysymysten ja kyselylomakkeiden luominen, haastattelurungon luominen yms.): 300 €. Käyttäjätutkimuksen toteuttaminen (haastattelujen ja kyselyiden toteuttaminen): 1 250 €. Käyttäjätutkimuksen tulosten analysointi ja raportointi: 1 250 €. Painonhallintaraportin parannetun version kehittäminen: 500 €. Hankkeen loppuraportoinnin tekeminen: 220 €. Käytössä on myös yrityksen muun henkilöstön työaika- ja asiantuntijaresurssia. Tähän projektiin varsinaisesti ei ole muuta rahoitusta. Projektin oppien jatkohyödyntämiseen käytetään yrityksen omia raha- ja henkilöstöresursseja.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tiimillä on vahvat resurssit tuotekehitykseen, käyttäjätutkimukseen, kokeilun toteuttamiseen, sekä resurssit ja yhteistyöverkostot oppien jatkohyödyntämiseen. Kaikki tuotekehitykseen ja käyttäjätutkimukseen liittyvä välineet, laitteet ja ohjelmistot löytyvät jo ennestään. TARKENTAVAT TIEDOT TIIMIN RESURSSEISTA: <Tuotekehitysresurssit> Fibion tiimillä on vahva osaaminen kaikista hankkeeseen liittyvistä osa-alueista yrityksen aikaisempaan tuotekehitykseen, käyttäjätutkimukseen, sekä istumis- ja aktiivisuusanalyysien toteutukseen ja palautteenantoon liittyen (Liikuntatieteiden tohtorit Olli Tikkanen ja Arto Pesola, Liikuntatieteiden maisterit Sini Lindqvist ja Petra Ihalainen). Painonhallintaraportti toteutetaan valmiille raporttipohjalle (https://www.fibion.com/report/lxmtT9KMZ5Zp&fi), joka on ollut loppuasiakaskäytössä jo useita vuosia mahdollistaen kustannustehokkaan ja luotettavasti onnistuvan kehitysprosessin. Raportin kehityksen toteuttaa kokenut osaaja (Biolääketieteen insinööri, Liikuntatieteiden Maisteri, Tohtoriopiskelija Marko Havu), joka on tehnyt vastaavanlaisen raportin useille muille terveyden osa-alueille (mm. istuminen, liikunta, tavoitteenasettelu). Tällä varmistetaan onnistunut, toimiva ja aikatauluissa-pysyvä toteutus. <Käyttäjätutkimusresurssit> Lisäksi yrityksen kaksi ydinhenkilöä tohtorit Olli Tikkanen ja Arto Pesola ovat tehneet useita tutkimusprojekteja aiheeseen liittyen, joten tutkimuksen/projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi onnistuvat vahvalla ammattitaidolla. Tiimiin haetaan vahvistusta haastattelututkimukseen liittyen Jyväskylän Yliopistossa työskentelevältä liikuntapsykologian tohtorilta, yliopistotutkija Noora Ronkaiselta, joka on julkaissut yli 30 tieteellistä artikkelia ja erikoistunut aihealueen laadullisiin tutkimusmenetelmiin. <Resurssit käytännön toteutukseen> Hankkeen mittaukset ja analyysit toteutetaan Fibionin Analyysipalvelun kautta, jonka kautta on toteutettu jo noin 2000 mittausta ja analyysiä. Tämän kokemuksen ja prosessin avulla mittaukset ja analyysit on helppo toteuttaa menestyksekkäästi ja kustannustehokkaasti. <Resurssit oppien jatkohyödyntämiseen> Kokeilun jälkeen yrityksellä ja tiimillä on erinomaiset resurssit kehitystyön ja oppien jatkohyödyntämiseen. Fibion on käytössä jo useilla kymmenillä suomalaisilla terveyden ja hyvinvoinnin toimijoilla, joiden käyttöön projektissa kehitetty painonhallintaraportti siirtyy saumattomasti. Lisäksi Fibion on käytössä jo noin 15 maassa, joten diabeteksen ennaltaehkäisyyn päästään myös globaalissa mittakaavassa. <Yhteistyöverkostoresurssit> Fibionilla on laaja yhteistyöverkosto ja uusia kumppaneita haetaan ja tulee koko ajan lisää. Nämä kumppanit tarjoavat yhteistyömalleja, joissa ratkaisuistamme voidaan muodostaa isompia, monipuolisempia ja tehokkaampia palvelukokonaisuuksia painonhallintaan ja diabeteksen ennaltaehkäisyyn.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

31.05.2019

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit