Päivittäistavarapakkausten kierrätysohjeet ja kierrätyspisteet vaivattomasti asukkaiden ja lomailijoiden saataville | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

  • Rahoitusta
  • Sparrausta

Kokeilun teemat

IlmastoKiertotalousKaupunkiJulkishallintoDigitalisaatioHävikkiDesignDigikuntakokeiluArjenhallintaAsukastoimintaAsuminenApi -talousHackforsocietyJätteen määrän vähentäminenAsennevaikuttaminenKestävä kehitysKierrätysAvoin dataAlustatalousHiilijalanjälki

1723 katselukertaa

Kokeilu on luotu 30.04.2020

Päivittäistavarapakkausten kierrätysohjeet ja kierrätyspisteet vaivattomasti asukkaiden ja lomailijoiden saataville

Kokeilussa tutkitaan mahdollisuuksia motivoida sekä helpottaa kunnan asukkaita ja kunnassa lomailevia päivittäistavarapakkausten kierrättämisessä. Tavoite on tuoda päivittäistavarapakkausten kierrätystiedot ja keräyspisteet käyttäjien saataville matkapuhelimen kameran ja pakkausten viivakoodien avulla, ilman että käyttäjän tarvitsee asentaa uusia sovelluksia.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Jos asukkaan kiinteistössä, taloyhtiössä tai keittiössä ei ole saatavilla selkeitä kierrätysohjeita, voi päivittäistavarapakkausten ja muiden materiaalien kierrättäminen olla hankalaa, jos kuluttaja ei ole kokenut kierrättäjä. Tällöin sekajätteeseen voi päätyä sellaisia pakkauksia tai muuta materiaalia, jotka olisi voitu kierrättää, jos parempaa tietoa eri materiaalien kierrätyksestä ja kierrätyspisteistä olisi ollut paremmin saatavilla. Pienkiinteistöissä tai loma-asunnoissa jäte- ja kierrätysastioiden määrä voi olla riippuvainen omistajan viitseliäisyydestä ja sekajäteastia voi olla houkutteleva kohde kierrätettäville materiaaleille, jos ei ole tiedossa mihin kierrätysastiaan pakkaus kuuluu tai missä lähin kierrätyspiste sijaitsee. Toisaalta sekajäteastian täyttyminen esimerkiksi verkkokaupan toimittamilla pahvipakkauksilla voi turhauttaa viimeistään silloin, kun astiaan ei enää mahdu enää varsinaista sekajätettä. Tällä hetkellä pakkausten viivakoodit yksilöivät päivittäistavaratuotteet ja niiden kautta linkitetyn tiedon avulla toimii tuotteeseen ja pakkaukseen liittyvä kriittinen logistiikka siihen asti kunnes asiakas on tuonut tai saanut tuotteet asuntoonsa. Elämme jo vuotta 2020 ja hyvin monella on käytössään kameralla varustettu, Internetiin yhteydessä oleva matkapuhelin, jonka avulla kaupan käyttämää logistiikan tietoa on mahdollista hyödyntää samoilla menetelmillä myös kotona. Kaupan itsepalvelukassoilla osa ihmisistä on jo tottunut lukemaan tuotteiden viivakoodeja itse, joten viivakoodien lukeminen kuluttajan omasta toimesta on alkanut arkipäiväistymään. Tämän johdosta myös kierrätystä helpottavan tiedon tarjoaminen viivakoodin avulla voisi kiinnostaa käyttäjiä. Omatoiminen kotimaan matkailu tulee kasvamaan korona-pandemian johdosta merkittävästi, mikä johtaa siihen, että entistä useampi tulee matkustamaan Suomessa sellaisessa kohteessa, jossa ei välttämättä ole ollut, joko ikinä tai pitkään aikaan. Kierrätyspisteiden sijainnin neuvominen kulloisellekin pakkaukselle auttaisi kuluttajaa, joka on saattanut innostua kierrättämään säntillisemmin myös pandemian herättämän ympäristötietoisuuden myötä. Omatoiminen ruoanlaitto lomien aikana kasvaa merkittävästi taantuman myötä, mikä lisää elintarvikepakkausten kierrätystarvetta myös loma-asunnoissa, veneissä ja matkailuajoneuvoissa - monesti vähemmän tutussa ympäristössä, jossa tieto kierrätyspisteiden sijainnista voi olla hataraa tai olematonta. Kokeilussa pyritään oppimaan myös Trashcam-kokeilun opeista.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kokeilu toteutetaan yhteistyössä xxxxx ja mahdollisesti muiden kuntien kanssa, todennäköisesti ensisijaisesti HINKU-verkoston kuntien kanssa. Kokeilun alussa selvitetään eri menetelmin kokeilussa mukana olevien kuntien nykytilanne kotitalouksien kierrätyksen aktiivisuuden suhteen taloyhtiöissä, mutta erityisesti pien- ja loma-asumisen kiinteistöissä. Kompostointimahdollisuuksien ja biojätekeräyksen lisäksi kartoituksessa ja analysoinnissa kerätään tietoa ja arvioidaan mahdollisen jätteenpolton vaikutuksia kierrätyksen vaikuttimiin riippuen onko jätteenpolttoa esimerkiksi sekä koti- että loma-asumiskunnassa. Suoritetaan pienkiiinteistön ja loma-asukkaiden haastatteluja sekä laajempi sähköinen kysely, joissa kartoitetaan kuntalaisen kokemuksia, tarpeita ja kehitysehdotuksia kierrätyksen ja muun jätehuollon suhteen. Muodostetaan relevantteja testiryhmiä haastatteluissa/kyselyissä saatujen kiinnostuneiden kokeilijoiden pohjalta. Kitsain-tiimi muokkaa kokeilua varten sopivaksi jo prototyyppivaiheessa olevan, avoimella koodilla toimivan verkkopalvelun, jossa voi jo nyt hakea viivakoodin avulla tuotetietoja matkapuhelimen kameralla verkkoselaimessa. Palvelua muokataan kokeilun aikana iteratiivisesti siten, että käyttäjälle tarjotaan tieto pakkauksen kierrätystavoista joko kaupan, valmistajan tai muun tahon tarjoaman rajapinnan kautta. Jos näiden rajapintojen kautta tietoa ei saada, tieto pyritään hakemaan Kitsain-tiimin ylläpitämästä tietokannasta. Kunnan/kuntien yhteistyön kautta saadaan selville mm. kierrätyspisteiden sijainnit ja muu aluekohtainen erityistieto. Lisäksi kunnalla on tehokkaat keinot markkinoida kokeilua omissa tiedotuskanavissaan. Käyttäjälle tuodaan selväksi, jos on syytä epäillä, että kokeiluvaiheessa tarjottavat tiedot pakkausmateriaalin laadusta eivät pidä paikkaansa. Tälloin käyttäjää pyydetään itse varmistamaan pakkausmerkinnöistä pakkauksessa käytetty materiaali, jolloin voidaan tarjota yleinen ohje pakkausmerkintöjen mukaisista kierrätystavoista. Palvelusta pyritään tekemään myös sellainen, että se opettaa käyttäjää kierrättämään jatkossa pakkauksia siten, että palvelua ei ole tarvetta edes välttämättä käyttää. Toisaalta, jotta käyttäjällä olisi kenties motivaatiota käyttää palvelua säännöllisesti, muodostetaan myös sellainen testiryhmä, jossa pakkauksen tyhjentymisen yhteydessä voidaan lukea se halutessa myös ostoslistalle, jolloin kaupasta ostettavien tuotteiden muistaminen helpottuu. Myös työpaikkojen taukotilojen kierrätystilanteita ja niiden kehittämismahdollisuuksia tutkitaan lyhyesti kokeilun aikana. Palvelussa on myös linkit kunnan sivuille, jossa neuvotaan muiden kuin päivittäistavaroiden pakkausten kierrätyksen keinot. Palvelusta tehdään vähintään suomen ja ruotsinkielinen versio. Myös tiedotus- ja markkinointimateriaali tehdään kaksikielisenä. Tuotetiedon kaksikielisyyttä ei välttämättä kokeilun aikana pystytä takaamaan. Osa palvelun ohjelmointi- ja markkinointimateriaalityöstä käännös- ja oikolukutöineen saatetaan tilata palveluna tai maksetaan palkkiona. Myös suunnittelutyöhön ja asiantuntijapalveluihin voidaan käyttää ostopalveluita, esimerkiksi GDPR-lausunnot. Käyttämätön raha palautetaan kokeilun järjestäjälle. Kokeilun aikataulu: Kesäkuu 2020 - Kunnan/kuntien toimijoiden haastattelut, kokeilun valmistelu, tietosuoja-asioiden selvitys, ohjelmiston viimeistelyä Heinäkuu 2020 - Testiryhmien muodostamien, ohjelmiston koekäyttö pienellä ryhmällä, datankeruupisteiden validointi Elokuu 2020 - Testiryhmä 1 - 2, käyttäjien tukeminen, viestintää kokeilusta Syyskuu 2020 - Testiryhmä 3 - 4, käyttäjien tukeminen, viestintää kokeilusta Lokakuu 2020 - Tulosten koostaminen ja analysointi, alustavaa viestintää tuloksista Marraskuu 2020 - Loppuraportin kirjoittaminen ja tulosten esittely

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Tarvittava ohjelmointi ja muu työ tilataan ostopalveluna, jos tiimin jäsenille ei ole mahdollista maksaa palkkiota. Kokeilun johtaminen suoritetaan pro bono.

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Kokeilun kokonaisbudjetti on maksimissaan 4500 euroa. Käytetyn rahan määrä riippuu siitä miten avustusta voi käyttää tiimin jäsenten työn palkkioihin. 3500 euroa budjetista käytetään avoimen koodin sovelluskehitys- ja palvelumuotoilupalvelujen ja muiden asiantuntijapalvelujen maksamiseen. Noin 500 - 1000 euroa käytetään markkinointiin ja kielenkäännös- ja oikolukupalveluihin. Kokeilulla/konseptilla ei ole olllut muuta rahoitusta tai liittyvää yritystoimintaa/samanlaajuisia kokeiluja. Tiimillä on tarvittaessa mahdollisuus rahoittaa kokeilua 1000 euron verrran.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kokeilua hallinnoi ja toteuttaa monipuolista kokemusta ja laajat verkostot omaavan Kitsain-tiimin jäsenet, ainakin Ville Karinen ja Simo Kokko. Tiimiesittely osoitteessa http://kitsain.com . Mahdollisimman suuri osa ohjelmointityöstä pyritään teettämään tutuilla opiskelijoilla, joilla on kokemusta sovellus- tai palvelukehityksestä.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Haastatteluista ja sähköisistä kyselyistä opimme heti kokeilun alussa kierrätyksen motiiveista ja ongelmista ja tarvittaessa korjaamme kokeilun suuntaa. Opimme myös kuntakehittämisestä, mikä voi olla arvokas kokemus jatkossa. Sähköisellä seurannalla on helppo seurata kuinka paljon palvelulla on käyttäjiä kokeilun aikana. Käyttäjiä voi pyytää lyhyisiin haastatteluihin sekä täyttämään välikyselyitä testijakson aikana, jotta kokeilua pystyy hienosäätämään tarvittaessa. Käyttäjäkyselyn voi lähettä myös seuraavana vuonna ja kysyä edelleen parannusehdotuksia palveluun.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Yksi HINKU-kunta on kiinnostunut lähtemään mukaan. Tarkoitus on innostaa muitakin kuntia mukaan ja luoda esimerkiksi testiryhmät 5 - 8 toiseen kuntaan/kaupunkiin.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilu ei saa mitään muuta tukea, eikä toteudu ilman tukea.