Pari- ja joukko-ohjelmoinnin käytänteet joustavan oppimisen mahdollistajina | Kokeilunpaikka.fi
1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

Digisotetaidot

1383 katselukertaa

Kokeilu on luotu 16.10.2018

Interbeing / Jussi Hölttä

Pari- ja joukko-ohjelmoinnin käytänteet joustavan oppimisen mahdollistajina

Ohjelmistokehitys on luonteeltaan jatkuvaa oppimista, osaamisen kehittämistä ja sujuvaa tiedonkulkua vaativaa työtä. Pari- ja joukko-ohjelmointi ovat käytännön kokemuksesta syntyneitä kaikkia näitä tarpeita tukevia käytänteitä. Samoja periaatteita voidaan soveltaa muuhun tietotyöhön.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Jatkuvan muutoksen keskellä tarvitaan joustavaa uuden oppimista. Miten saadaan uusien tietojen ja taitojen omaksuminen osaksi tiimin arkea mahdollisimman vaivatta? Miten hyviä käytäntöjä voidaan jakaa työyhteisössä ja yli organisaatiorajojen? Miten hyvin nämä ohjelmistokehityksessä hyväksi todetut käytänteet soveltuvat sote-alan tietotyöhön sellaisenaan ja mitä tarvitsee muuttaa, jotta niitä voidaan soveltaa laajamittaisemmin.

Miten kokeilu toteutetaan?

Luomalla oppimiskäytänteitä, jotka tukevat sekä päivittäistä työtä, että uuden oppimista samaan aikaan. Kokeilua varten tarvitsen vapaaehtoisen n. 6-10 henkilön ryhmän. Kyseessä voi olla jatkuvasti yhdessä työskentelevä tiimi tai joukko ihmisiä, joilla on samankaltaisia oppimistavoitteita. Käytänteiden oppiminen tapahtuu niitä fasililtoidusti soveltaen todellisiin oppimistarpeisiin, eli kokeiluun osallistuvat asiantuntijat saavat konkreettista hyötyä jo kokeilun aikana. Kyse ei siis ole vain yhden lisätaidon opettelusta. Kokeilu toteutetaan 2-3 kuukauden aikana yhdistelmänä yhteisiä työpajoja ja osittain tuettua harjoittelua niiden välillä. Kokeilun aikana pyritään saamaan käytänteistä osa pilottiryhmän arkea. Riippuu pilottiryhmän saatavuudesta. Marraskuun lopulla olisi hyvä aloittaa, jotta ehditään kunnolla alkuun ennen joululomia. Tammi-helmikuu on myös mahdollinen vaihtoehto, jos kokeilun puristaa 2kk mittaiseksi.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Interbeing / Jussi Hölttä, vielä nimeämättömät pedagogiset asiantuntijat (1-3kpl) ja toivottavasti suoraan tämän haun kautta löytyvä vapaaehtoisryhmä sote-alalta. Pedagogiset asiantuntijat tukevat kokeilun koulutussisällön kehittämistä kokeilun aikana ja oppien talteen keräämistä. Tässä kokeilussa pienemmällä panoksella mukana kuin Jussi, mutta mahdollisissa jatkohankkeissa täysipainoisemmin mukana.

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

10000e. Kulut koostuu lähinnä työkustannuksista ja matkakuluista (9500e). Nämä Jakautuu 3/4 Jussille (työpajojen valmistelu ja fasilitointi, harjoittelun tukeminen valmentajana, kokeilun yhteenveto) ja 1/4 pedagogisille asiantuntijoille (työpajojen valmistelu, kokeilun tulosten arviointi). Työpajojen kustannuksiin varataan 500e. Jos kokeiluun lähtee mukaan ryhmä pääkaupunkiseudulta, matkakulujen välttämisellä saadaan lisää tuettua harjottelua työpajojen lisäksi.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Minulla on käytännön kokemusta näistä käytänteistä ohjelmistokehittäjänä ja oppijana, sekä organisaatiovalmentajana näiden kouluttamisesta ja fasilitoinnista. Pedagogiset asiantuntijat tuovat kokeiluun mukaan toimialariippumatonta ymmärrystä oppimisesta.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

16.10.2018

Ohjelmistokehitys on työtä, jossa lähtökohtaisesti aina tehdään työtä, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin tehnyt. Ainakaan samassa organisaatiossa ja avoimen lähdekoodin aikakaudella missään päin maailmaa. Jos joku olisi tehnyt jo saman toteutuksen, sen voisi kopioida ja käyttää suoraan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työ on jatkuvaa oppimista, osaamisen on kehityttävä jatkuvasti ja tiedon kulkua mahdollisimman sujuvasti ihmisten välillä. Pari- ja joukko-ohjelmointi ovat näissä olosuhteissa syntyneitä käytänteitä, jotka tukevat näitä tarpeita.


Pariohjelmoinnin periaatteita voidaan soveltaa muuhunkin tietotyöhön, kunhan vähintään toisella parista on jokin aavistus siitä mitä pitäisi saada aikaiseksi. Parityöskentelyä käytetään usein uusien ihmisten perehdyttämisessä. Toinen keskeinen käyttökohde on osaamisen kehittäminen ja tiedon jakaminen kahden eritaustaisen kokeneen asiantuntijan välillä. Perusajatuksena tämän tyylisessä parityöskentelyssä on se, että toinen parista on tietokoneen (tai muun työkalun) käyttäjä ja toinen kertoo mitä hänen pitää tehdä. Ja vuoroa vaihdetaan jatkuvasti, jotta molemmat pääsevät kehittämään varsinaista osaamista, että tehtävän ajattelua ja selittämistä toiselle ihmiselle. Joukko-ohjelmoinnissa on sama periaate, mutta kertojan paikalla onkin koko tiimi ja kuskivuoro kiertää. Joukkotyöskentely toimii erityisen hyvin jonkin kaikille uuden asian opetteluun yhdessä.


Minulla on kokemusta näistä käytänteistä ohjelmistokehittäjänä ja oppijana, sekä organisaatiovalmentajana näiden kouluttamisesta ja fasilitoinnista. Nyttemmin enemmän oppimisen tieteeseen ja pedagogiikkaan tutustuneena, ymmärrän myös paremmin miksi nämä käytänteet toimivat niin hyvin, enkä myöskään nää mitään syytä miksei ne toimisi missä tahansa. Yleinen väärinkäsitys parityöskentelystä on se, että se puolittaa työtehon, koska kaksi ihmistä tekee samaa työtä. Käytännössä olen nähnyt jopa rutiininomaisessa työssä merkittävää tehokkuuden parantumista parityöskentelyn avulla. Ja kun kyse on uuden oppimisesta päästään aivan eri luokkaan kuin yksin opiskelemalla tai perinteisillä koulutuksilla. Usein sanotaan, että opettaminen on paras tapa oppia ja se onkin totta, mutta yhdessä oppimisesta toisen ihmisen kanssa on samantasoinen hyöty.


Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit