3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

Kokeilu on luotu 08.06.2018

Passiivi-RFID anturit rakennuksen kosteusvalvonnassa

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat ovat merkittävä taloudellinen ja terveydellinen ongelma. 20-50% suomalaisista taloista kärsii vakavasta kosteusvauriosta. Suuri osa kosteusongelmista on piileviä ja ne tulevat esiin vasta silloin, kun vaurio on niin pitkälle kehittynyt, että huoneilmassa on terveydelle haitallisia aineita ja ihmiset alkavat sairastella mitä moninaisimmin ja epämääräisin oirein. Kosteusvaurioiden todentaminen niiden alkuvaiheessa on hankalaa, koska pelkän pikkuepäilyksen takia ei mielellään lähdetä rikkomaan rakenteita ja porailemaan reikiä vesieristeen läpi. Rakennuksen kosteusvaurioiden nopean havainnoinnin ja paikallistamisen tarve on kasvava trendi ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan rakennuksissa digitaalisia elinkaarenaikaisia kosteusvaurioiden tunnistamismenetelmiä. Projektin tavoitteena oli kokeilla ja testata soveltuuko edulliset passiivi RFID anturit rakennuksen kosteusvaurioiden tunnistamiseen varsinkin rakennuksen käytön aikana.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Rakennusten kosteus- ja homeongelman, mikä on merkittävä taloudellinen ja terveydellinen ongelma Suomessa. Vakavia kosteusvaurioita on noin 20-50% suomalaisista taloista. Kokeilusta halutaan oppia kuinka passiivisia kosteusantureita voidaan käyttää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kosteus- ja homeongelmien havaitsemiseen ajoissa.

Miten kokeilu toteutetaan?

Tavoitteena oli kokeilla ja testata soveltuuko edulliset passiivi RFID anturit rakennuksen kosteusvaurioiden tunnistamiseen varsinkin rakennuksen käytön aikana. Kokeillaan anturien toiminta sekä testirakenteilla, että aidoissa käyttöympäristöissä. 1.8.2017-30.4.2018

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Kokeilun toteuttajana on Metropolia ammattikorkeakoulu ja yrityskumppanit, joita ovat Smartrac, InviSense/M&E Management, Vigilan ja Siltanet.

Mikä on kokeilun budjetti?

77 600 €

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tiimillä on tarvittavat resurssit valmiina.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeilu saavutti sille asetetut tavoitteet.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Kokeilussa opittiin, miten erilaisia passiivisia kosteusantureita voidaan hyödyntää rakennuksen kosteusvalvonnassa. Opittiin eri anturien ja lukulaitteiden vahvuudet ja rajoitteet sekä edistettiin näiden teknologioiden yleistymistä.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

After the end of the experiment launced new experiment based on results of this experiment.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

08.06.2018


Projektin kokeilujen perusteella voidaan sanoa passiivi RFID kosteusanturien sopivan hyvin rakennusten kosteusvalvontaan. Anturien erilaisuuden myötä on huomioitava, että yhden toimittajan anturilla ei voida kattaa koko rakennuksen kosteusvalvontaa vaan tarvitaan aina kaksi anturityyppiä, joista toinen on Smartrac ja toinen Vigilan tai InviSense.



Anturien asentamisen näennäisestä helppoudesta huolimatta on huomioitava muutamia perusasioita.


Anturit on valittava etukäteen kuhunkin tilaan sopiviksi ja niiden paikat on suunniteltava huolellisesti huomioiden erityisesti asentamisen jälkeinen loppukäyttötilanne. Märkätiloissa optimaalisia asennuspaikkoja ovat lattiakaivon ympäristö, suihkunurkkaus, suoralle vedelle alttiit seinäpinnat ja muut paikat, joissa rakenteisiin joutuvan kosteuden riski on suuri. Lattiakaivojen kohdalla on huomioitava lattiakaivon kauluksen leveys. Anturit eivät saa jäädä edes osittain metallisen kauluksen alle, vaan vähintään 5 cm kauluksen ulkopuolelle. Toisaalta anturit pitäisi saada mahdollisimman lähelle lattiakaivon aukkoa. Pitää myös huomioida, että tiloihin tulevat (kiinteät) kalusteet eivät estä anturien lukemista.


Tarramaisia antureita asennettaessa on etenkin betonipinta puhdistettava huolellisesti, että anturi ei irtoa asennuksen jälkeen vesieristettä laitettaessa. Lattialla olevat anturit ovat myös alttiita vaurioitumaan ennen kuin lattiapinta on asennettu. Tavallisen päälle astumisen anturit kyllä kestävät mutta voimakkaampi rasitus voi rikkoa ne.

Anturien lähellä oleva metalli häiritsee anturien toimintaa. Turvallisena suojaetäisyytenä voidaan pitää viittä senttiä. Jotkut tasoitteet sisältävät metallia. RFID antureita käytettäessä on metalliton tasoite parempi vaihtoehto. Peltipinnoitteisissa villaelementeissä ei antureita voi käyttää. Samoin metalliset ikkunanpokat, ikkunalaudat jne. asettavat haasteita anturien käyttämiselle.


Loppuyhteenvetona voi sanoa, että pasiiivi RFID kosteusanturointi on hyvä ratkaisu rakennusten kosteuden valvontaan huomioiden sen, että anturit eivät anna reaaliaikaista jatkuvaa kosteustietoa, vaan ne on käytävä erikseen lukemassa. Toisaalta näillä antureilla havaitaan hitaasti etenevät kosteusvauriot hyvissä ajoin ennen kuin ne kehittyvät laajoiksi, vakaviksi ja terveyttä uhkaaviksi kalliisti korjattaviksi kosteus- ja homevaurioiksi.


Kokeilun tulokset on esitelty Youtube-videolla:


Kokeilun loppuraportti on ladattavissa täältä:

Passiivi RFID anturir rakennusten kosteusvalvonnassa loppuraportti


Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit