Kokeilun oppi
-
Kokeilun teemat
1455 katselukertaa
Kokeilu on luotu 17.01.2019Ytekki Oy
Purkumateriaalien uudelleenkäytön toimintamalli
Kehitetään toimintamallia, jolla rakennusten korjaus- ja purkutoiminnassa syntyviä purkumateriaaleja (rakennusosat, koneet, laitteet, rakennusmateriaalit) otetaan talteen uudelleenkäytettäviksi ennen kuin ne päätyvät jätteiksi.
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Rakennusosien ja irtaimiston talteenottoa ei purkamisessa suunnitella eikä tähän prosessiin ole systemaattista toimintatapaa ja toimijoita. Jätehierarkian etusijajärjestyksen sekä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti uudelleenkäyttö tulisi aina olla etusijalla ja suunnitella, mutta tällä hetkellä sitä ei tehdä kuin satunnaisesti. Mitkä ovat suurimmat haasteet ja esteet uudelleenkäytössä. Miten esteitä voitaisiin poistaa ja mitä toimenpiteitä se vaatii. Voisiko rakennuosien talteenotto ja uudelleenkäytön valmistelu olla toimintaa, jota voitaisiin toteuttaa osittain sosiaalisena palveluna ja työllistymisen edistäjänä.
Miten kokeilu toteutetaan?
Kehitetään talteenotton toimintamalli ja selvitetään siihen halukkaita toimijoita ja täm,än toiminnan yhteensovittamista purkuprosessiin. Etsitään Lahden seudulta purkukohde/purkukohteita, joissa kehitettävää toimintamallia testataan. Selvitetään alueella toimivia yhdistyksiä tai yirtyksiä, jota voisivat kehittää toimintaansa tähän soveltuvaksi. Kevät 2019. Purkupilottikohteiden toteutusaikataulu vaikuttaa kokeilussa kehitettävän mallin testaamiseen.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Ytekki Oy
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
5000 €. Tällä selvitetään alueellisia toimijoita ja suunnitellaan toimintamalli, jota testataan tulevissa purkukohteissa. Selvitetään purkukohteiden rakennuttajien halukkuus toteuttaa uudelleenkäytön pilotointi ja siihen soveltuvia vuoden 2019 aikana purettavia kohteita Lahden alueella.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Katja Lehtonen on ollut tekemässä ympäristöministeriölle Purkutyöt -opasta (valmisteilla) ja osallistunut rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisen edistämiseen tähtääviin hankkeisiin ja tapahtumiin. Ytekki Oy:llä hyvä tietämys purkualasta ja uudelleenkäytön yleisistä haasteista.
Kokeilun oppi
Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?
Purkumateriaalien uudelleenkäytön toimintamalli on nyt prosessikaaviona, joten tämä tavoite toteutui. Toimintamallia lkäytetään apuna purkualan Green deal -valmisteluun liittyvissä pilottikohteissa kesällä-syksyllä 2019. Toimintamallia on myös tarkoitus esitellä etenkin julkisen sektorin purkuhankkeisiin ryhtyville organisaatioille. Käytettyjen rakennusosien kelpoisuuden osoittamisen pelisäännöt selkiytyivät. Rakennusmateriaalien vaatimukset määritellään kohteen suunnitelmissa. Suunnittelijat voivat siis huomioida myös käytettyjen rakennusosien käyttömahdollisuudet määrittelemällä vaatimukset niin, että vanhatkin osat kelpaavat. Käytännössä uudelleenkäyttö voi kuitenkin olla hankalaa uudisrakentamisessa ja etenkin sellaisissa rakennusosissa, joihin uudisrakennusten rakentamismääräykset määrittelevät energiatehokkuus- turvallisuus- tai muita vaatimuksia, joita vanhat rakennusosat eivät täytä. Korjausrakentamisessa uudelleenkäyttö on kuitenkin mahdollista, kunhan suunnitelmissa se on huomioitu.
Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?
Purkumateriaalien uudelleenkäyttö ei ole purkuhankkeisiin rytyviä tahoja kiinnostava asia, ellei sillä saada kustannussäästöjä. Rakennusosien irrottottaminen ehjänä edellyttää käsityötä eikä osien rahallinen arvo välttämättä riitä sitä kattamaan. Purkuhankkeet pyritään teettämään mahdollisimman halvalla hinnalla, joten uudelleenkäyttö ei ole kovin kiinnostavaa maksajan näkökulmasta. Miten saataisiin kiertotalouden mukainen toimintamalli kiinteistön omistajia/purkuhankkeisiin ryhtyviä kiinnostavaksi asiaksi? Kokeilun toteutuksesta oppina ja vinkkinä muille. 1. Lyhytaikaisessa kokeilussa tärkeää on ajankäytön suunnittelu ja resurssointi sekä työmäärän suhteuttaminen rahoituksen suuruuteen. Useiden sidosryhmien ja eri tahojen kanssa toimiessa tietojen saantiin ja tapaamisten järjestymiseen menee välillä yllättävänkin paljon aikaa. 2. Kiertotaloushankkeissa ja kiertotaloudesta yleisesti viestinnän kirkastaminen. Nyt yleisenä oletuksena on, että kiertotalouden toteuttaminen tuo aina mukanaan pelkkää hyvää, eli kustannussäästöjä ja maailman pelastumisen (tässä järjestyksessä). Näinhän asia ei ole, vaan kiertotalous on nimenomaan uusi talousmalli, jossa kertakäyttökulttuurin tulisi olla huomattavasti nykyistä kalliimpaa, jotta muutos kestävään suuntaan saadaan tapahtumaan. Purkumateriaalien uudelleenkäyttöön toimintamallin kuvauksessa kirkastui myös se, että uudelleenkäyttöön liittyy myös merkittäviä ajoitushaasteita. Missä vaiheessa ja kenen toimesta vanhojen rakennusosien irrottaminen on mahdollista tehdä ja kenellä siihen olisi paras intressi?
Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?
Pyrin jatkossakin olemaan purkuhankkeisiin ryhtyvien ja muiden purkuhankkeisiin liittyvien osapuolten apuna intregroimassa kirtotaloutta myös purkuhankkeisiin. Siinä yhtenä apuvälineenä käytän tässä kuvattua purkumateriaalien uudelleenkäytön toimintamallia. Se on apuan myös Purkualan Green Deal -valmistelussa. Jatkosteppinä on visio isommasta, jopa EU-tason hankkeesta, jossa tätä rakennusosien ja myön muiden käytöstä poistumssa olevien materialien (eri sektoreilla, esim. elektroniikka, sairaala- yms. tarvikkeet) talteenottoa ja uudelleenkäyttöä etenkin matalan kynnyksen työllistymistoimintana ja mahdolisuutena lähdettäisiin kehittämään ja testaamaan isommassa mittakaavassa. Hanke voisi jopa olla joko EAKR+ESR tai jopa isompi EU -rahoitteinen hanke. Pyrin parin kumppanini kanssa kehittämään ajatusta hieman pidemmälle ja mielelläni ottaisin tähän sparrausapua esim. Sitralta ja Motivalta.
