Kokeilun idea
-
- Täydennystä tiimiin
- Rahoitusta
- Sparrausta
Kokeilun teemat
1694 katselukertaa
Kokeilu on luotu 23.04.2020
Roskien keräilyn joukkoistaminen
Tavoitteena on kokeilla miten voidaan joukkoistaa siten, että sitä voisi yhdistää kaupunkikulttuuriin. Tarkoituksena on myös luoda ymmärräys siitä, miten roskien keräilyn voisi olla vastikkeellista niin, että kaupunki ja yritykset voisivat antaa keräilijöille alennusta tai etuisuuksia.
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Roskien keräilyn joukkoistaminen toisi yhteiskunnallista merkitystä siten, että ihmiset oppisivat kunnioittamaan omaa ympäristöään. Kokeillaan, miten pelillistäminen ja vastikkeisuus kannustaa ihmisiä kerämään roskia omasta ympäristöstään.
Miten kokeilu toteutetaan?
Kokeilussa luodaan pieni pieni testiryhmä, joka testaa miten voisi kerätä roskia. Sen pohjalta luodaan pieni digialusta sekä fyysiset uudet välineet roskien poimiseen.Tätä Luodaan kokonaiskuva, miten paljon tällä hetkellä roskien keräämiseen käytetään ajoneuvoja (hiilidioksiidipäästöt) ja rahaa Turun alueella.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Kokeilun tekee MuotoMyrsky sekä Jokojo. Kokeiluissa mukana voisi olla Turun AMK opiskelijoita testiryhmänä esimerkiksi projektipajan kautta. Turun kaupungilta tarvitaan yhteistyötä tämän projektin toteuttamiksesi. Esim. tietoja tällä hetkellä olevasta kunnossapidon kustannuksista ja CO2-päästöstä. MuotoMyrsky – palvelumuotoilu- ja konseptisuunnittelija Johanna Jokojo – Juho Vainio, muotoilija ja UX-suunnittelija Jokojo – Artturi Elovirta, kaupunkikehityksen asiantuntija Emma Susi, tuottaja
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Kokeilun budjetti on 20 000 - roskien poimintavälineiden protot ja hankinnat 2500 € - testiryhmän koostaminen ja aktivointi 2500 € - digialustan mallintaminen 10000 € - kokeilun dokumentointi ja viestintä 5000 €
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Osaaminen Ideaa on kehitetty konseptina sekä fyysisten työkalujen mallintaminen. Projektissa on ollut tähän asti konseptisunnittelija, joka on työstänyt ideaa eteenpäin. Työkalujen mallintamissa on ollut mukana opiskelijaryhmä, jossa on ollut teollinen muotoilun opiskelija Rebecca Morre sekä väri ja materiaali designer Lisa Wächter. Kokeilunpaikassa osaamista laajennetaan verkostojen kehittämisen ja kaupunkikulttuurin asiantuntemukseen. Digialustan konseptoinnin ammattilainen mahdollistaa testauksen seuraavaan vaiheeseen. Tarkoituksena on saada kokeiluista sellainen tulos, jonka voi koota konkreettiseen tuotteistamisen vaiheeseen. Rahoitusta haetaan myös Kordelin säätiön ”Kulttuurin digilokka” apurahahausta.
Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?
Haluamme ymmärtää miten pystytään joukkoistamaan parhaiten roskien keräilyä ja miten tämä voi vaikuttaa ihmisten asenteisiin roskaamisesta. Kokeilun tuloksia seurataan siten, että osallistujat keräävät itsestään tietoa päiväkirjamaisesti - miten kauan on ollut keräilemässä roskia (mahdollisesti oman älykellon tms. sellaisen kanssa) - missä he olivat keräämässä roskia (mahdollisesti oman älykellon tms. sellaisen kanssa) - miten paljon määrällisesti roskia (tässä voi apuna käyttää esim. matkalaukun painatukseen käytätettäviä käsivaakoja. Kaupungin ja tässä kohtaa Turun kaupungin organisaatiosta etsitäändataa, joka mahdollistaisi ymmärtämään miten paljon aikaa ja kustannuksia tällä hetkellä käytetään roskien keräilyn ylläpitoon Haluamme oppia miten kokeilun tulosten perustella ymmärtää, miten viedä viedä projektia kokeilun jälkeen eteenpäin.
Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?
Kaupungin ja kuntien luodaan yhteistyökanavat A. pystytään saamaan oikeata dataa kehittämisen ja suunnittelun taustalle. Alustavasti ja ideatasolla tästä on keskusteltu Turun kaupungin avoimen datan asiantuntijalta, mutta ei ole vielä mitään sitoumuksia. B. Ymmärretään miten kaupungin olisi olla yhteistyökumppanina esim. vastikkeellisuuden kanssa C. Jos ratkaisuina on mahdollsesti fyysisia roskankeräys asemia, miten ne sopisivat ja voitaisiin sijoittaa kaupunkikuvaan D. Olisiko tämä sellainen ratkaisu, jossa kaupunki on mukana luomassa ”kampanjaa” asukkaiden osallisuuuteen, joka tukee kaupungin viihtyvyyttä sekä puhtaampaa ja siistimpää kaupunkiympäristöstä
Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?
Kokeilu ei ole saanut vielä muuta rahoitusta. Tähän on haettu 3000 € apurahaa Kultuurin digiloikka -apurahahausta Alfred Kordelin säätiötä. Kokeilu ei tapahdu ilman ympäristöministeriön rahoitusta ainakaan tänä vuonna ja pitkittää idean tuotteistamista.
