Kokeilun idea
-
Kokeilun teemat
518 katselukertaa
Kokeilu on luotu 27.02.2019
Thermopolis Oy/ Kestävät kunnat -ilmastotyö (Alavus, Kuortane, Kauhava, Kurikka ja Lapua)
#rumapyörä -maaseutupyöräverkosto
5 eteläpohjalaista kuntaa yhdistävät voimansa maaseutupyöräverkoston kehittämiseksi. Kokeilun keskiössä ovat maaseutumaiset koulut ja oppilaiden vähäpäästöisemmät koulumatkat. #rumapyörä kertoo rumista yhteiskäyttöisistä maaseutupyöristä, joihin liittyvä kuvakisa löytyy Instagramista #rumapyörä http://www.kestavaseinajoenseutu.fi
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Maaseudun yksi suurimmista päästölähteistä on liikenne. Etäisyydet ovat pitkiä ja haja-asuminen hankaloittaa mm. julkisen liikenteen toimivuutta. Julkista liikennettä ei pienemmillä paikkakunnilla ole ollenkaan. Esimerkiksi koulukyydit järjestetään erillisillä koulubusseilla. Eri toimintojen pitkistä etäisyyksistä ja voimakkaasta autoilukulttuurista johtuen maaseutupyöräverkoston kehittäminen alueelle voisi toimia. Yhteiskäyttöisille maaseutupyörille voisi olla tilausta, mutta ilman kokemuksia verkoston kehittäminen on mahdotonta. Oppilaat kulkevat kouluun tavallisesti joko bussilla (mikäli matka on tarpeeksi pitkä, yli 5 km), kävellen, pyörällä tai vanhempien kyydissä. Aamuisin koulujen pihat täyttyvät kouluun lapsiaan tuovista vanhemmista autoineen. Lasten kuljettaminen omalla autolla kouluun on hyvin yleistä, vaikka koulumatka olisi lyhyt. Turhia päästöjä syntyy ja monelle lapselle koulutie on tästä syystä vaarallinen. Koulujen piha-alueita ei ole usein suunniteltu niin, että ne pysyisivät turvallisena, kun lapsia kyyditään kouluun omilla autoilla. Pyöräily olisi hyvä keino vähentää päästöjä yksi matka kerrallaan. Kokeilusta halutaan oppia, olisiko tämän tyyppisille maaseutupyörille kysyntää ja voisiko laajemman maaseutupyöräverkoston rakentaminen olla kannattavaa. Pyörien käyttöä seurataan käyttöpäiväkirjan avulla. Kokeilusta opitaan myös, että millaisen budjetin verkoston toiminta tulisi vaatimaan ja millaisen työresurssin polkupyöräverkoston ylläpito ja kunnostus vaatii. Maaseutumainen ympäristö on vaativampi kuin kaupunkiympäristö, ajatellen pyörän ylläpitoa. Myös tämän vaikutuksista tarvitaan lähtötietoa.
Miten kokeilu toteutetaan?
Koulujen pihamaat saadaan autottomiksi yksi pyörämatka kerrallaan. Jos ei ole kannustavaa alkua, ei ole loppuakaan. #rumapyörä -maaseutupyöräverkoston kehittäminen on osaratkaisu maaseudun julkisen liikenteen puuttumiseen. Luomalla innostavan kampanjan pyöräilyn ympärille voidaan saada useita oppilaita innostumaan pyöräilystä. Kokeilun onnistuessa myös laajemman maaseutupyöräverkoston jatkokehittäminen alueelle on mahdollista. Kokeilulle potentiaalisimmat käyttäjät ovat lapset ja nuoret, sillä he ovat avoimimpia uusille toimintatavoille ja käyttävät aktiivisemmin sosiaalista mediaa. #rumapyörä -maaseutupyörä on nuorten oma juttu. Se ei ole aikuisten synnyttämä kiiltokuvaratkaisu ongelmiin vaan #rumapyörässä on aitoa nuoruuden ehdottomuutta. Ennen kaikkea #rumapyörä muistuttaa meitä olemassaolollaan nuoruuden ainutlaatuisuudesta, ilmastonmuutoksen tärkeydestä ja kannustaa nuoria liikkumaan. Lasten ja nuorten kokeilusta saattavat innostua myös lasten vanhemmat. #rumapyörä -kokeilu halutaan toteuttaa ensisijaisesti koulujen oppilaskuntien kanssa yhteistyössä. Ilman kokeilua pyöräverkoston potentiaalia maaseutumaiselle paikkakunnalle on hankala tunnistaa ja vakuuttaa päättäjät siitä, että myös maaseudulla yhteiskäyttöpyörät voivat olla menestys. Kokeilun kylkeen kehitettävä Instagram -kuvakisa innostaa pyörän aktiiviseen lainaamiseen. Kokeilun tavoitteena on tehdä pyöräilystä coolia lasten ja nuorten silmissä ja sitä kautta innostaa myös vanhempia pyöräilemään työmatkojaan. Jokainen Kestävät kunnat -verkoston kunta saa käyttöönsä aluksi arviolta kaksi pyörää eli #rumapyörää. #rumapyörä ei välttämättä nimensä veroisesti ole ruma pyörä, vaan "ruma" maaseutupyörä, joka on tunnistettava myös katukuvassa. Pyörät sijoitetaan kouluille, joihin oppilaat tulevat usein omalla autokyydillä eli niihin kouluihin, joihin oppilailla on suhteellisen pitkä matka kävellä, mutta bussikyytiä ei ole saatavilla. Idea perustuu siihen, että koulupäivän päätteeksi ne oppilaat, jotka ovat tulleet omilla autokyydeillä kouluun, haluavatkin kokeilla koulun yhteiskäyttö maaseutupyörää ja menevät sillä kotiin (kuka vaan ehtii ensimmäisenä pyörän saada). Seuraavana päivänä pyörällä tullaan kouluun ja omaa autokyytiä ei tarvita. Kokeilun aluksi #rumapyörä on pelkästään sen koulun käytössä, johon se sijoitetaan. Sen avaimet ja kypärä löytyvät oppilaskunnan hallusta. Ne saa lunastettua laittamalla nimensä listaan. Kampanjalle luodaan yksinkertaiset säännöt kampanjan alkaessa, jotta kaikki #rumapyörän käyttäjät hyötyvät pyörästä ja kaikki ovat samassa asemassa. Kesäaikana kunnat voivat ottaa pyörät esim. kunnan toimistohenkilöstön käyttöön. Tämä vähentäisi työmatkoja työpäivien aikana ja innostaisi myös henkilöstöä tulemaan omilla pyörillä töihin. Kokeilu on tarkoitus toteuttaa kouluilla toukokuussa. Kesän aikana pyörät ovat kuntien virastoissa henkilöstön yhteiskäyttöpyörinä.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Kokeilun toteuttaa Kestävät kunnat -ilmastoyhteistyö eli Kuortaneen kunta ja Alavuden, Kauhavan, Kurikan ja Lapuan kaupungit.
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Kokeilubudjetti käytetään kokonaan materiaalihankintoihin eli pyöriin, kypäriin, lukkoihin ja mahdollisiin paikantimiin. Kokeilun edistämistyö (toteutus, hankintatyö, jalkauttaminen, kampanjan viestintä, seuranta) toteutetaan Kestävät kunnat -ilmastotyön osana ja energiansäästötiimien yhteistyönä, joten työn osuudelle on oma budjettinsa.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Kokeilun resurssina on Kestävät kunnat -ilmastotyön työvoima. Kestävät kunnat-ilmastotyössä on vuosien aikana tehty yhteistyötä koulujen kanssa esim. julistekampanjan avulla. Tiimillä on apunaan alueen kunnissa toimivat energiansäästötiimit, jotka omalta osaltaan seuraavat kampanjan toteutumista ja voivat toimia viestin viejinä kunnan sisäisesti henkilöstölle ja kuntajohdolle. Alueen kunnat ovat sitoutuneet yhteiseen Kestävät kunnat -ilmastotyöhön ja ovat laatineet toimintansa tueksi myös kestävän kehityksen ohjelmat.
