Kokeilun idea
-
- Rahoitusta
Kokeilun teemat
1424 katselukertaa
Kokeilu on luotu 30.04.2020Ruokavalinnat osana ilmastokriisin ratkaisua
Ruuantuotannolla ja -kulutuksella on merkittäviä ilmastovaikutuksia, ne muodostavat reilun viidenneksen yksilön kulutuksen hiilijalanjäljestä. Ruoka on sektori, jonka päästöihin voimme omilla kulutusvalinnoillamme vaikuttaa suosimalla mahdollisimman vähän kuormittavia vaihtoehtoja ja minimoimalla hävikkiä. Viime vuonna Vantaan lasten ja nuorten osallisuustapahtumassa Vaikuttaja-päivässä ympäristövastuullinen ruoka nousi nuorten kehittämistoiveissa monelta kantilta esille. Lapset ja nuoret haluavat muutosta kouluruokaan ja enemmän tietoa ruoan ympäristövaikutuksista kaikkien oppilaiden nähtäville. Vantaan tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Vantaan ilmastotoimia ohjaavaan Resurssiviisauden tiekarttaan on koottu toimenpiteitä hiilineutraalisuustavoitteen ja kestävän ruokatuotantoketjun saavuttamiseksi. Vantaan Vihreät ovat valtuustoaloitteessaan toivoneet ruuan hiilijalanjäljen puolittamista vuoteen 2025. Jotta kaupungin tavoitteisiin päästään ja pystytään tuottamaan tietoa nuorille kulutusvalintojensa tueksi, tarvitaan laskelmia ruuantuotannon vaikutuksista ja vaikutusmahdollisuuksista ateriapalveluiden kehittämiseen. Ensimmäinen askel tässä on Vantaan ateriatuotannon nykytilan selvittäminen. Kokeilun tavoitteena on hyödyntää ja yhdistellä olemassa olevaa tietoa ja tutkimustuloksia aiemmista kokeiluista ja muodostaa ratkaisut Vantaan kaupungin ruuantuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tarkoituksena on tuottaa tietoa kaupungin päätöksenteon tueksi ja muokata tieto myös sellaiseen muotoon, että se osallistaa lapsia ja nuoria sekä ohjaa ruokavalintoja vähähiiliseen suuntaan.
Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?
Vantaalla pohditaan ruokapalveluiden järjestämistä ja keittiöiden tehokasta uudistamistapaa laajassa mittakaavassa. Kasvatuksen ja oppimisen toimialalla on tunnistettu nuorten vahva tarve saada vaikuttaa heille tarjottuihin kouluruokavaihtoehtoihin. Vantaan ruokapalveluiden hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin selvitetty ja jotta hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa, tarvitaan tietoa nykytilasta. Tässä kokeilussa yhdistetään uudella tavalla aiempien hankkeiden tuottama tutkimustieto (mm. Foodweb, Canemure, Turun Kiihdyttämö) ja meneillään olevat Vantaan kaupungin kehityshankkeet, joihin kuuluu lasten ja nuorten osallistaminen (osallistuvavantaa.fi). Lisäksi kokeilussa luodaan verkostomainen yhteistyömalli Vantaan ruokapalvelutoimijoiden ympärille. Jatkuvuutta tuo kokeilun yhdistäminen Vantaan elinkeinopalvelujen kehittämään ja ruokatoimijat yhteen kokoavaan ruokaklusteritoimintaan.
Miten kokeilu toteutetaan?
Kehitetään ruoka-annosten ja ruokapalveluiden hiilijalanjälkilaskentaa hyödyntämällä Kiihdyttämö-hankkeessa (SYKE ja Turun kaupunki) tehtyä ateriapalveluiden hiilijalanjälkilaskuria. Aikataulu: 2020 o Hankitaan asiantuntijaosaamista hiilijalanjälkilaskurin muokkaamiseksi Vantaan kaupungin tarpeisiin. o Selvitetään laskurilla Vantaan ateriapalveluiden nykytilan hiilijalanjälki, hiilijalanjäljen puolittamisen tavoitteet ja tavoitevuosi. o Rakennetaan OsallistuvaVantaa-työkalua niin, että tietoa aterioiden ilmastovaikutuksista tulee lasten ja nuorten nähtäville. Vantaan päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on aina tarjolla kasvis- ja lihavaihtoehto, jolloin lapsen tai nuoren omalla valinnalla on konkreettinen vaikutus. o OsallistuvaVantaa-pilottikyselyt. Kyselyissä selvitetään vaikuttaako hiilijalanjälkitieto lapsen tai nuoren ruokavalintaan. 2021-> o Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi kokeilun aikana luotu yhteistyömalli vakiinnutetaan. o Hiilijalanjälkitiedon tuottaminen koko kuuden tai neljän viikon ruokalistalle ja kaikille ateriapalveluntuottajille, mikäli kyselyjen tulosten perusteella tiedon näkyvyydellä on vaikutusta. o Sparrataan tarvittaessa muitakin kuntia, jotka haluavat käyttää samoja työkaluja ja toimenpiteitä omien hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Viestintä Kokeilun tuloksista viestitään pääkaupunkiseudun hankinnan vastuullisuusverkostoissa (Vantaan lisäksi mm. Helsinki, Espoo, HUS, HSY), Vantaan resurssiviisaustyössä ja muussa kaupungin viestinnässä. Viestintää tehdään kohderyhmälle suunnaten ja kohderyhmän mukaisessa kanavassa. Kohderyhmät: Vantaan oppilaat ja opiskelijat, asiantuntijat yhteistyöverkostoissa ja Vantaan kaupungin päätöksentekijät.
Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?
Kokeilurahoituksen hakijana on Vantaan kaupungin hankintakeskus, mutta kokeilua on toteuttamassa hankintakeskuksen lisäksi kasvatuksen ja oppimisen toimiala ja ympäristökeskus sekä Vantti (Vantaan kaupungin tytäryhtiö, tuottaa ruokapalveluita).
Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?
Suuri osa kokeilun toimenpiteistä toteutetaan kaupungin työntekijöiden työnä. Avainasemassa ja rahoituksen haun kohteena on kuitenkin ostettava asiantuntijatyö ja osallisuustyökaluun liittyvät kustannukset: 8 000 € hiilijalanjälkilaskennan asiantuntijapalvelut 2 000 € osallisuustyökalun hankinta Kokeilun täysimääräinen toteutuminen vaatii 10 000 euroa. Pienemmällä rahoituksella voidaan toteuttaa osa kokeilun tavoitteista.
Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?
Kokeilun toteuttajina on Vantaan kaupungin asiantuntijoita ympäristökeskuksesta, hankintakeskuksesta ja kasvatuksen ja oppimisen toimialalta sekä Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:stä. Kokoonpanossa yhdistyy ympäristö- ja vastuullisuustieto, hankintaosaaminen, ateriapalvelutuotanto ja osallistaminen sekä kaupungin toimintojen syvä tuntemus. Osa kokeilun tavoitteista liittyy suoraan kaupungin kehittämiseen. Hiilijalanjäljen laskentaosaaminen on tarkoitus ostaa oman organisaation ulkopuolelta ja hyödyntää tutkimuslaitosten tukea. Hiilijalanjäljen laskenta on avaintekijä ilmastovastuullisten ruokapalveluiden kehittämisessä eikä kaupungilla ole vielä riittävän syvällistä osaamista tällä saralla.
Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?
Kokeilussa on tarkoitus 1. kehittää ja vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyön mallia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi 2. kehittää ja oppia käyttämään ruokapalvelujen hiilijalanjälkilaskentaa 3. testata ja opetella uutta osallistamismenetelmää Kokeilun tuloksien seuranta ja mittaaminen: Hiilijalanjälkilaskentatavan toimivuutta arvioidaan koko kokeilun ajan ja sen jälkeen. Jos laskuri ja sen käyttötapa osoittautuvat toimivaksi ratkaisuksi Vantaalla, se otetaan käyttöön. Toimivuutta arvioidaan asiantuntijoiden avulla ja vertaamalla tuloksia muiden kaupunkien mittareihin ja menetelmiin. Osallistamalla vaikuttamista tutkitaan seuraamalla, ohjaako tieto ruuan ilmastovaikutuksista lasten ja nuorten valintoja ilmastoystävällisempään suuntaan. Tätä voidaan mitata seuraamalla esimerkiksi kasvisruuan ja ilmastoystävälliseksi merkittyjen aterioiden menekkiä. Myös hävikin määrää mitataan jo nyt, ja kokeilun osallistamistavoitteen toteutumista voidaan mitata myös hävikin määrää seuraamalla. Oletuksena on, että jos lapset ja nuoret saavat vaikuttaa enemmän ruokalistasuunnitteluun, hävikin määrä pienenee.
Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?
Vantaan kaupunki ja sen tytäryhtiö Vantti ovat mukana kokeilussa.
Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?
Kokeilu ei saa muuta rahoitusta. Rahoitusta haetaan ainoastaan asiantuntijapalveluiden hankintaan ja osallisuustyökalun rahoittamiseen. Pääosa kokeilun tulosten saavuttamiseksi tarvittavasta panostuksesta tulee Vantaan kaupungilta. Kokeilu ei ainakaan sellaisenaan ja suunnitellulla aikataululla toteudu ilman YM:n rahoitusta.
