1

Kokeilun idea

-

Kokeilun teemat

Hiilijalanjälki
Kokeilu on luotu 03.03.2019

Sienirihmastolla hiilinieluja peltomaahan

Teen työssäni sienirihmastotutkimusta. Haluaisimme testata kollegani kanssa, onnistuuko sienirihmaston lisäys tunkiossa ja sienten itiöemien tuotanto kauran aluskasvina. Hypoteesi: Sienirihmasto parantaa maaperän biohiilen sidontaa ja symbioosin kasviosapuolen veden ja ravinteiden saanti paranee.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Hiilijalanjäljen puolitus. Kestävän ja paikallisen kuluttamisen ratkaisut. Viljelymaan biohiilen sidonnan täyttä potentiaalia ei hyödynnetä. Pelto- ja laidunmaista voisi tehdä hiilinieluja sienirihmastojen avulla. Kerrosviljelyn potentiaalia ei ole huomioitu tehotuotannossa. Paikallista lähiruokaa olisi saatavissa erittäin kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Lisäksi sieniproteiinin hyödyntäminen on ilmastoystävällisempää, kuin eläinproteiinin käyttö. Haluamme oppia: *miten sienirihmastoa voi kasvattaa lantapatterissa *miten sieniä voi kasvattaa viljapellossa *parantaako sienirihmasto kauran veden- ja ravinteidensidontaa merkitsevästi *parantaako sienirihmasto maaperän biohiilensidontaa

Miten kokeilu toteutetaan?

Sienirihmaston vaikutusta kauran kasvuun, vedenottoon ja maan biohiilensidontaan ei ole tutkittu. Hypoteesi: Sienirihmasto parantaa maaperän biohiilen sidontaa ja symbioosin kasviosapuolen veden ja ravinteiden saanti paranee. Jos kokeilu onnistuu ja hypoteesi osoittautuu oikeaksi, idean saa vapaasti kopioida kaikille Suomen kauraa kasvaville hehtaareille. Peltomaahan sitoutuvasta biohiilestä saadaan merkittävä ratkaisija ilmastonmuutoksen hidastukseen. Kerrosviljely on helppo ottaa osaksi tehomaatalouttakin. Varjossa viihtyvän kerrossadon hyödyntäminen kohentaa myös viljelijöiden toimeentuloa. Yritimme lapsuudessani kasvattaa äidin kotitilalla herkkusienirihmastoa lantapatterilaatikossa. Laatikosta ei saatu ainoatakaan herkkusientä. Laatikko kipattiin syksyllä lantatunkioon ja unohdettiin. Tunkio levitettiin seuraavana keväänä peltoon, peltoon kylvettiin ohraa, joka puitiin syksyllä. Sänkeen alkoi nousta valkoista sienenlakkia ja meidän piti kutsua biologiaa opiskeleva serkkuni tunnistamaan sienet, ennen kuin valkoisiin sieniin uskalsi koskea. Hän totesi, että on kyllä harvinaisen laaja peltoherkkusieniesiintymä. Keräsimme pellosta monta ämpäriä herkkusieniä. Haluamme toistaa tämän sattuman ja kokeilla, onnistuuko sienirihmaston lisäys lantatunkiossa. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä vertailupalstat ja kasvattaa rinnakkaiset kaurahalmeet, toiset kokeilualueet herkkusienirihmastolisäyksellä ja toiset vain lannoitettuna. Maaperäanalyyseillä voidaan myös tutkia sienirihmaston vaikutusta mahdolliseen maaperän biohiilensidontaan. Pilot-viljely huhti-lokakuu 2019. Palstan seurantaa jatketaan 2020. Jos tutkimustulokset ovat positiivisia, tutkimusta jatketaan mielellään mukaan haluavien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Meillä on lähipiirissä eläkkeelle jäänyt sianlihantuottaja ja hevoskasvattaja. Isä(ntä) joutui terveyssyistä luopumaan ensin sioista ja nyt myös voimien heikettyä hevosista. Isäntä pyrkii tuottamaan edelleen ruokansa itse ja kasvattaa nyt kevyemmin hoidettavia eläimiä, kuten broilerkaneja, kanoja, kalkkunoita ja viiriäisiä. Herkkusienten kasvatuskokeilu sopii tilan omistajan ideologiaan. Suunnittelimme tutkimuksen yhdessä ja toteutamme sen yhdessä. Tutkimustietoa pystymme tuottamaan vain rahoituksen avulla. Tutkijoina toimivat Jutta Varis (viljelijän tytär, laboratoriomestari, mukana HY:n rihmastotutkimuksessa, ETM, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta) ja Eira Tuohimaa (ETM, kollega). Viljelytutkimus ei sovi suuntauksensa puolesta käynnissä olevaan elintarvikesektorin tutkimukseen. Tutkimusehdotus herätti kyllä kiinnostusta Helsingin yliopistollakin, mutta yhteistyön käynnistämiseksi tarvitsemme näyttöä hypoteesin toimivuudesta. SYKE ja LUKE tutkivat myös saman tapaisia asioita ja jos kokeilu onnistuu pyrimme Agronomiliiton jäseninä saamaan Agronomiliiton mukaan menetelmän laajempaan käyttöön saattamisessa. Starttaamme kuitenkin tällä pilot-kokeilulla ihan yksityishenkilöinä, niin tutkimustulokset ovat heti kaikkien käytettävissä. Siskolla on Kalannissa hevosia, joten seuraava kohdekin on jo tiedossa.

Mikä on kokeilun budjetti?

Vuokraamme 1/2 ha maata ja maksamme tarvikkeet, siemenet, rikkakasvitorjunnan, polttoaineen, välineistön käytön, sekä palkan ja talkoomuonitusta paikalliselle viljelijälle sekä tutkijoille ja avustajille. Teetämme tutkimuspalstojen alojen määritykset lähipiiriin kuuluvalla asiantuntijalla ja työllistämme saatavilla olevaa nuorisoa kasvinsuojelutoimenpiteissä, sadonkorjuussa ja sadon markkinoinnissa. Teetämme vertailevat maa-analyysit ja matkustamme muutamaan kertaan paikalle julkisilla kulkuvälineillä. Budjetti on n. 7000-8000 €. Muuten rahoitus tulee omasta kukkarosta.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tilalla olisi projektiamme varten valmiiksi hyvin kompostoitunut lantatunkio ja hevosilta vapautunutta laidunmaata, traktori ja muut viljelyyn tarvittavat laitteistot ja välineet. Viljelijällä on rehuntuotannosta 60 vuoden kokemus. Itse olen työskennellyt Helsingin yliopiston sienirihmastotutkimuksen parissa. Yhdessä meillä on taustalla vankkaa sieniosaamista ja intohimoista harrastuneisuutta sekä sienten kasvatukseen, poimintaan, että sadon käsittelyyn. Lähipiiriin kuuluu biologi ja yliopistolta on saatavilla kahvipöytäkonsultaatiota pullapalkalla.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

04.03.2019

Teen sienirihmastotutkimusta Helsingin yliopistolla osana tutkimusryhmää. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on yhteinen huolenaiheemme. Saimme tutkimustyön sivutuotteena idean, joka ei liity käsillä olevaan tutkimusaiheeseen, mutta toimisi nopeasti hiilidioksidin sitojana ja olisi kenen tahansa toteutettavissa. Haluaisimme tutkimusavustuksen turvin tehdä systemaattisen tutkimuksen ja teetättää kenttäkokeen tulosten tueksi perusteelliset maa-analyysit. Haluaisimme myös testata kollegani kanssa, onnistuuko sienirihmaston lisäys tunkiossa ja sienten itiöemien tuotanto kauran aluskasvina.


Meillä on lähipiirissä eläkkeelle jäänyt sianlihantuottaja, hevoskasvattaja ja vannoutunut lihansyöjä. Isä(ntä) joutui terveyssyistä luopumaan ensin sioista ja nyt myös voimien heikettyä hevosista. Isäntä pyrkii tuottamaan edelleen ruokansa itse ja kasvattaa kevyemmin hoidettavia eläimiä, kuten broilerkaneja, kanoja, kalkkunoita ja viiriäisiä. Pyrimme tässä projektissa pienentämään aluksi tämän yhden kansalaisen/talouden ravinnon hiilijalanjälkeä lisäämällä lähiruokaan sieniproteiinia ja jos kokeilu onnistuu, niin tavoittelemme samaa laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi meillä on hypoteesi: sienirihmasto parantaa maaperän biohiilen sidontaa ja symbioosin kasviosapuoli laajentaa tehokasta juuripinta-alaa ja imee maasta huomattavasti enemmän vettä ja ravinteita.

Biohiilen vaikutuksia maaperän kemiallisiin ominaisuuksiin ovat muun muassa vähentynyt happamuus, lisääntynyt ravinnepitoisuus, sekä ravinteiden pidätys ja kationinvaihtokapasiteetti.


Tilalla olisi projektiamme varten valmiiksi hyvin kompostoitunut lantatunkio ja hevosilta vapautunutta laidunmaata, traktori ja muut viljelyyn tarvittavat laitteistot. Vuokraamme 1/2 ha maata, joka valmistellaan ensin samalla tavalla ja jaetaan sen jälkeen tasakokoisiin testipalstoihin, joista 3 satunnaistettua lohkoa käsitellään sienirihmastolla ja 3 lohkoa jää vertailupalstoiksi ilman rihmastokäsittelyä. Maksamme paikalliselle viljelijälle tarvikkeet, siemenet, rikkakasvitorjunta-aineet, polttoaineen ja korvauksen välineistön käytöstä, sekä palkkakulut viljelijälle, tutkijoille ja tutkimusavustajille. Tavoitteena on työllistää nuorisoa rikkakasvien torjunnassa ja sadon käsittelyssä ja markkinoinnissa. Teetämme palstamittaukset ja vertailevat maa-analyysit ja matkustamme muutamaan kertaan paikalle julkisilla kulkuvälineillä. Budjetti on n. 7000-8000 €.


Taustana tälle projektille on, että kasvatimme lapsuudessani äidin kotitilalla herkkusienirihmastoa lantapatterilaatikossa, mutta laatikosta ei saatu ainoatakaan herkkusientä. Laatikko kipattiin syksyllä lantatunkioon ja unohdettiin. Tunkio levitettiin seuraavana keväänä peltoon, peltoon kylvettiin ohraa ja ohra puitiin syksyllä. Sänkeen alkoi nousta valkoista sienenlakkia ja meidän piti kutsua biologiaa opiskeleva serkkuni tunnistamaan sienet, ennen kuin valkoisiin sieniin uskalsi koskea. Hän totesi, että on kyllä harvinaisen laaja peltoherkkusieniesiintymä. Keräsimme pellosta monta ämpäriä herkkusieniä.


Haluaisimme tutkia, onnistuuko sattumaa toistamaan ja kohentaa entisen lihantuottajan motivaatiota ei-eläinperäisen ruuan viljelyyn ja kuluttamiseen. Haluamme myös vertailla, millä tavalla sienirihmasto vaikuttaa kauran kasvuun, vedenottoon ja maan biohiilensidontaan. Jos kokeilu onnistuu ja sienirihmastosta ei ainakaan ole haittaa viljan kasvulle, sen saa vapaasti kopioida kaikille Suomen kauraa kasvaville hehtaareille. Toivomme hartaasti, että kansamme alkaa syödä ilmastoystävällisempää ravintoa.


Projektin aikaansaamaa satoa pyritään myös myymään terveellisenä lähiruokana naapurustolle ja muille kiinnostuneille, kauralyhteinä lintujen talviruokintaan, tavoitteena samalla parantaa alueen yhteisöllisyyttä. Voimme myös jatkossa opastaa viljelijöitä sienirihmastojen lisäyksessä ja sienisadon hyödyntämisessä.




Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit