3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

LiikuntaMielenterveysDiabetes
Kokeilu on luotu 31.05.2019

Sisäinen motivaatio ja mindfulness elämäntapamuutoksen mahdollistajina

T2 diabeteksen ehkäisyn avain on sisäinen motivaatio ulkoisten neuvojen tai sisäistetyn kontrollin ("pitäisi") sijaan. Jos nämä toimisivat, ongelmaa ei olisi. Tavoitteena mahdollistaa omien haitallisten käyttäytymismallien tiedostaminen ja onnistumisen kokemukset omien elämäntapojen muuttamisessa. https://interbeing.fi/diabetes2/

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Tyypin II diabetes yleistyy nopeasti huolimatta siitä, että tietoa sen riskitekijöistä ja ehkäisystä on helposti saatavilla. Valitettavasti pelkkä tieto edes lääkärin kertomana ei riitä elämäntapamuutokseen, vaikka samat muutokset auttaisivat ehkäisemään monia eri sairauksia, kuten jo esim. Avis, McKinlay, ja Smith (1990) tutkimuksessaan totesivat. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös tuoreemmissa sydän- ja verisuonitautiin liittyvissä tutkimuksissa (esim. Feldman ja Sills (2013)). Myös suoraan diabeteksen hoitoon liittyvää tutkimusta on paljon ja Nam, Chesla, Stotts, Kroon, ja Janson (2011) toteavat, että tieto lisää potilaan todennäköisyyttä itsehoidon aloittamiseen, mutta ei rutiinissa pysymiseen. Toisaalta mindfulness-harjoitusten käytöstä haitallisten tapojen tunnistamiseen ja lopettamiseen on Brewer, Elwafi, ja Davis (2014) tutkimuksessa saatu hyvin lupaavia tuloksia ja tapamuutosten neurobiologisten mekanismien ymmärrys kasvaa valtavaa vauhtia Amaya ja Smith (2018). Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös positiiviseen muutokseen. Tavoitteena on yhdistää tieto riskitekijöistä ja ymmärrys tapamuutoksen mekanismeista käytäntöön ihmisten arjessa. Tavoitteena nimenomaan ehkäisy ja diabetestä ehkäisevien elämäntapojen aloittaminen tai ylläpito nuorilla aikuisilla (25-35v), koska inhimillisen kärsimyksen välttämisen lisäksi ennaltaehkäisy on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa hoitaa diabetestä. Ikäryhmävalinnassa on kolme perustelua: 1) 25-30v on se ikähaarukka kun ihmisaivot ovat kehityksellisesti valmiit (Lebel, Walker, Leemans, Phillips, ja Beaulieu (2008) ja (meta)kognitiiviset kyvyt ovat biologisessa huipussaan (ts. voivat edelleen kehittyä, mutta vain harjoittelemalla). 2) Tässä ikäryhmässä on työelämään siirtymisen aiheuttamat elintaso ja -tapamuutokset tavallisia 3) Tämä on myös todennäköinen ikähaaruukka ensimmäisen lapsen hankkimiselle, mikä on myös valtava elämäntapamuutos ja usein johtaa monien muiden hyvien tapojen katkeamiseen Minkälaiset harjoitukset toimivat parhaiten käytännössä, kuinka nopeasti/hitaasti kannattaa edetä, ymmärtää paremmin kohderyhmän tarpeita. Alustavaa tietoa mahdollisista hinnottelumalleista oikeilta asiakkailta kyselyn avulla (kokeiluvaiheessa itse palvelu ilmainen).

Miten kokeilu toteutetaan?

Ratkaisussa lähestytään ongelmaa hetki ja tapa kerrallaan. Suuret elämäntapamuutokset eivät tapahdu yksittäisellä uudenvuodenlupauksella tai artikkelin lukemisella, vaan pieni askel kerrallaan. Ratkaisussa autetaan asiakkaita ensin kartoittamaan omat riskitekijänsä ja valitsemaan heidän elämäntilanteeseen sopivimman aloituspisteen. Aloituspisteenä voi olla esim. unen määrä/laatu, arkiliikunta tai päivittäiset lounaat. Keskeisessä roolissa on käyttäjän sisäinen motivaatio (Deci ja Ryan (2010)) ulkopuolelta tulevien suositusten, neuvojen tai sisäistetyn kontrollin ("pitäisi") sijaan. Jos edellä mainitut toimisivat, tätä ongelmaa ei olisi. Tavoitteena mahdollistaa autonomian ja kyvykkyyden kokemukset omien elämäntapojen muuttamisessa. Aloituspisteestä riippumatta tapamuutosta lähestytään mindfulness- ja päiväkirjaharjoitusten avulla. Ensimmäinen tavoite on ylipäänsä huomata ne hetket ja päätökset, jotka johtavat tavoitteen vastaiseen suuntaan (esim. valinnat kaupassa, hissin käyttö, leffan aloittaminen klo22, jne.). Ideana asettaa alkuun naurettavan helppoja tavoitteita, jotta kynnys aloittamiselle on pieni ja saadaan varmemmin positiivisia kokemuksia heti alkuun. Asiakas itse valitsee, mitä haluaa lähteä muuttamaan ja asettaa oman minitavoitteensa jokaiselle muutosaskeleelle. Jos asiakas itse kokee tarvitsevansa lisää tietoa, ohjataan hänet vapaasti saatavilla olevien tiedonlähteiden äärelle. Tästä edetään asiakkaan etenemistahdin mukaan asteittain haastavimpiin harjoituksiin (tai samojen toistoon tarvittaessa) tavoitteena yksittäisen kestävän tavan muodostaminen (esim. punaisen lihan hyllyn ohittaminen kaupassa, säännöllinen liikuntaharrastus, nukkumaanmenoaika). Ajatuksena se, että yhden tavan vakiinnuttua, voi halutessaan aloittaa seuraavan muutoksen. Mindfulnessharjoittelun ja samankaltaisten tapamuutosprosessien toistolla kestävien elämäntapojen muodostaminen ja niiden palauttaminen helpottuu joka kierroksella. Palvelu sisältää sähköpostimuistutukset (esim. 6kk, 1v, 2v myöhemmin, kokeilun yhteydessä manuaalinen työ), joiden yhteydessä asiakasta pyydetään reflektoimaan miten tapa näkyy arjessa nyt, mikä jo itsessään vahvistaa tapaa, ja tarvittaessa pyydetään palaamaan palvelun käyttäjäksi Tavoitteena on ensisijaisesti testata konseptia pienellä määrällä käyttäjiä (4-8/erä). Kokeilu aloitetaan yksinkertaisilla verkkolomakkeilla ja osittain käsityönä. Toteutus etenee todellisten asiakkaiden tarpeiden mukaan ketterästi tehtäväkierros kerrallaan. Kokeilun aikana tavoitteena toteuttaa MVP-tasoinen prototyyppi digitaalisesta tapamuutospalvelusta. Vapaaehtoisten etsiminen alkaa heti. Varsinaisen kokeilun ensimmäinen erä elo-syyskuu ja toinen syys-lokakuu 2019. Tietoisesti osittain päällekäin, tapamuutos vie aikaa ja tällä tavalla ensimmäisen erän oppeja ehditään hyödyntämään toisessa erässä.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Jussi Hölttä / Interbeing. Yrittäjä, fasilitaattori, valmentaja ja mindfulness-ohjaaja. Valmentajana tapamuutoksen tieteen ymmärtämisen lisäksi minulla on käytännön kokemusta tapamuutosten mahdollistamisesta erilaisissa elämäntilanteissa. Taustani ohjelmistokehittäjänä (5v työnä, 30v+ harrastuksena) mahdollistaa myös yksinkertaisen digitaalisen prototyypin toteuttamisen itse.

Mikä on kokeilun budjetti?

Oma palkka sivukuluineen. Konkreettisena työnä esihaastattelut/kysely (2-4pv), harjoitusten suunnittelu ja toteutus (20-24pv) sekä muu asiakasviestintä (2-4pv). 7500e mahdollistaa keskimäärin 2pv/viikko työskentelyn kokeilun parissa syksyllä. Konseptin kokeiluun ei muuta rahoitusta. Jos konsepti osoittautuu toimivaksi ja etenee varsinaiseen digitaaliseen toteutukseen (esim. applikaatio), niin tarvitaan lisärahoitusta ja/tai yhteistyökumppani (esim. Unisport, Kela, Folkhälsan tai muu kansanterveyden ylläpidosta kiinnostunut taho).

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Syvä ymmärrys tapojen muutosta mahdollistavista ja vastustavista neuropsykologisista mekanismeista sekä mindfulnessin tehokkuudesta muutoksen mahdollistajana. Nämä yhdistettyy käytännön kokemukseen asiakastyössä valmentajana. Työkokemuksen lisäksi henkilökohtainen kokemus diabetesta ehkäisevien elintapojen romahtamisesta kahteen otteeseen (työelämään siirtyminen, ensimmäinen lapsi) ja kokemus palaamisesta hyviin rutiineihin tässäkin kokeilussa käytössä olevien menetelmien avulla.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Osittain ja toisaalta syntyi paljon odottamattomia oppeja.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Vapaasti valittavat toimenpiteet sellaisenaan eivät ole riittäviä sisäisen motivaation tukemiseen, ilman selkeää pidemmän aikavälin tavoitetta vaikea löytää mielekkäitä askeleita. Mindfulnessin osalta puuttui datan keruu, keskityin ehkä hieman liikaa harjoituksien muotoiluun ja luotin sokeasti siihen, että jotain hyvää tapahtuu. Keskeiset opit: 1) Käytännössä kokeilu tuottaa todella paljon uutta tietoa, omassa päässä selkeä konsepti ei ollut lainkaan selkeä sieltä ulos tullessaan. 2) Mindfulnessin osalta kokeilun loppuvaiheilla tajusin, että yksinkertaisella MAAS-kyselyllä (Mindfulness Attention Awareness Scale) olisi saanut hyvin sekä aloitusdataa että apua käyttäjien oman tietoisuustietoisuuden käynnistämiseen. Jatkossa tulee osaksi aloitusta ja loppureflektointia. Tuleville kokeilijoille suosittelen testaamaan käytännössä mahdollisimman nopeasti omia oletuksia, tässä kokeilussa olisi päässyt esim. potentiaalisia käyttäjiä haastattelemalla alkuun paljon paremmin.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Kokeilun aikana kävin läpi useita iteraatioita konseptista ja se muuttui yksinkertaisesta työkalusta työkaluilla tuetuksi ryhmävalmennukseksi. Toisaalta digitaaliset työkalut mahdollistavat sen, ryhmäsessiot voi nauhoittaa ja myydä nauhoitettua versiota huomattavasti interaktiivista versiota edullisemmin ja sitä kautta skaalata hyötyä. Harjoituksia varten tehty työkalu ei ole vielä valmis, mutta hyvä pohja syntyi kokeilun aikana. Isona etuna liiketoiminnan kannalta on, että ratkaisu ei ole spesifi vain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn vaan myös laajemmin muunkinlaisen tapamuutosten tukemiseen. Seuraavina askeleina ovat yrityspilottiasiakkaan löytäminen ja ensimmäisen maksullisen julkisen ryhmän käynnistys. Kokeilussa syntynyt konsepti löytyy täältä: https://interbeing.fi/diabetes2/

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

01.11.2019

Viitteet:

Amaya, K. A., & Smith, K. S. (2018). Neurobiology of habit formation. Current Opinion in Behavioral Sciences, 20 , 145 - 152. Lainattu saatavilla http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S235215461730089X (Habits and Skills) doi: https://doi.org/10.1016/j.cobeha.2018.01.003


Avis, N. E., McKinlay, J. B., & Smith, K. W. (1990). Is cardiovascular risk factor knowledge sufficient to influence behavior? American Journal of Preventive Medicine, 6 (3), 137 - 144. Lainattu saatavilla http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0749379718310183 doi: https://doi.org/10.1016/S0749-3797(18)31018-3


Brewer, J. A., Elwafi, H. M., & Davis, J. H. (2014). Craving to quit: Psychological models and neurobiological mechanisms of mindfulness training as treatment for addictions.


Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2010). Intrinsic motivation. Teoksessa The corsini encyclopedia of psychology (s. 1-2). American Cancer Society. Lainattu saatavilla https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/9780470479216.corpsy0467 doi: 10.1002/9780470479216.corpsy0467


Feldman, D. B., & Sills, J. R. (2013). Hope and cardiovascular health-promoting behaviour: Education alone is not enough. Psychology & Health, 28 (7), 727-745. Lainattu saatavilla https://doi.org/10.1080/08870446.2012.754025 (PMID: 23289597) doi: 10.1080/08870446.2012.754025


Lebel, C., Walker, L., Leemans, A., Phillips, L., & Beaulieu, C. (2008). Microstructural maturation of the human brain from childhood to adulthood. NeuroImage, 40 (3), 1044 - 1055. Lainattu saatavilla http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1053811907011779 doi: https://doi.org/10.1016/j.neuroimage.2007.12.053


Nam, S., Chesla, C., Stotts, N. A., Kroon, L., & Janson, S. L. (2011). Barriers to diabetes management: Patient and provider factors. Diabetes Research and Clinical Practice, 93 (1), 1 - 9. Lainattu saatavilla http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168822711000519 doi: https://doi.org/10.1016/j.diabres.2011.02.002





Kokeilun eteneminen:

* Ensimmäisten vapaaehtoisten rekrytointi tapahtui heti heinäkuussa, kiinnostuneita löytyi 7kpl.

* Elokuun alussa lähti ensimmäinen ryhmä käyntiin, kuun lopussa 2 henkilöä tehneet harjoituksia annetussa tahdissa, 4 tehnyt osan ja yksi ei lähtenytkään mukaan.

* Työ keskittynyt harjoitusten ja konseptin kokonaisuuden suunnitteluun. Ensimmäisen kierroksen tekninen toteutus lähes täysin manuaalinen.


* Kokeilun aikana kokeilin kahdenlaisia valmiita työkaluja: 1) täysiverisiä CMS:iä (content management system) ja yksinkertaisia kyselylomakejärjestelmä. Näistä ei kuitenkaan löytynyt tarpeisiin sopivaa työkalua ilman suuritöisiä muutoksia. Päädyin loppujen lopuksi rakentamaan itse omaa työkalua tähän.


* Tekninen toteutus osoittautui 7 vuoden tauon ohjelmistokehittäjänä toimimisesta yllättävän hankalaksi, todella paljon aikaa kului pelkästään kehitystyökalujen asentamiseen ja opettelemiseen. Peruskäyttö on helppoa aikaisemman kokemuksen ansiosta, mutta ongelmatilanteet vaikeita ohjelmointikäytäntöjen yleissivistyksen jäätyä pahasti jälkeen. Kokeilun aikana kuitenkin syntyi hyvää pohjatyötä tulevaa varten.


* Suurin syy toisen kierroksen peruuntumiseen kuitenkin se, että itse konsepti ei selkeästi toiminut sellaisenaan. Vain yksi käyttäjä jatkoi loppuun asti ja 70% jäi kyydistä jo ensimmäisen kahden viikon jälkeen.


* Käytännössä jouduin piirrustuspöydän ääreen ja miettimään uudestaan koko kokonaisuuden. Kohderyhmä, ohjelman pituus, harjoitusten pituus ja toistojen määrä oli kaikki auki.Ensimmäistä kierrosta läpi käydessä selkein puute oli selkeän ja riittävän rajatun tavoitteen puute. Kasvotusten tapahtuvissa coaching-sessioissa tällainen on paljon helpompi muotoilla kuin omatoimisesti. Toiselle ihmiselle ääneen sanottu toimenpide toteutuu myös helpommin kuin oma suunnitelma.


* Kokeilun yhteydessä olleissa Sitran vaikuttavuuden bootcampeillä kirkastui hyvin se, että tavoite konseptissa ei ollut selkeä edes minulle ja varsinkaan ulospäin kommunikoidessa. Työpajoja varten tehdyissä hissipuheissa kokonaisuus selkeytyi kuitenkin nopeasti.


* Kohderyhmäksi tarkentui "ihmiset, joilla on asiat ihan ok", eli tietoisesti jätän akuutimmat ja kliinistä apua tarvitsevat henkilöt tämän palvelun ulkopuolelle. Keskityn nimenomaan auttamaan henkilöitä, joilla ei suuria esteitä hyvinvoinnin ylläpidolle, tavoitteena ehkäistä diabetes2:n riskiä elämäntaparesilienssiä kehittämällä.


* Kokeilun yhteydessä muodostui luonnos enemmän interaktiivisuutta sisältävästä ryhmämuotoisesta versiosta samasta konseptista. Ajatuksena tuoda kierroksen tietoisempaa pysähtymistä vaativa online-ryhmätapaaminen, jossa myös asetetaan jokaisen osallistujan henkilökohtaiset tavoitteet. Ja kierroksen loppuun vastaavanlainen sessio reflektointia varten. Käytännössä tämä johtaa myös korkeampaan hinnoitteluun.

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit