SOPPI palvelutuote seuroille | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

TyöttömätLiikuntaSyrjäytyneetYhteisöToimintamalliOsallisuusYhteisöllisyysHarrastuksetSokra

1340 katselukertaa

Kokeilu on luotu 14.04.2020

Eero Vierola, Rovaniemen Kiekko ry & Miia Määttä, Oulun Kärpät 46 ry & Janne Salmela, Kemin Lämärit ry

Eero Vierola, Rovaniemen Kiekko ry & Miia Määttä, Oulun Kärpät 46 ry & Janne Salmela, Kemin Lämärit ry

SOPPI palvelutuote seuroille

Urheiluseurat ovat luontaisia sosiaalisia verkostoja, ja niiden organisaatiossa on paljon erilaista tekemistä, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen, kontaktit ja itsensä kehittämisen. Suunnitellaan seuratyönkuva, ohjataan ja tuetaan ryhmämuotoisesti työ- ja opiskelupaikkojen etsimisessä. http://www.rakennerahastot.fi/web/pohjois-suomen-suuralue/soppi-hanke#.WorXB4PFLIU http://www.oulunkarpat46.fi/yhteistyo/19818/soppi-hanke http://www.keminlamarit.com/uutiset/16567/soppi-hanke-kemissa http://www.rovaniemenkiekko.fi/uutiset/20065/ensimmaisen-vuoden-kokemuksia-soppi-hankkeesta https://blogit.kaleva.fi/muutos-nyt-puhetta-hyvinvoinnista/soppi-hanke-liikutti-lapsia-senioreita-oulussa-auttoi-nuoria-tyo-koulutuspolulle http://www.kemi.fi/wp-content/uploads/2017/10/soppi-esitys-seminaari-12.10.2017.pdf

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Nuoren osallisuus lisääntyy ja työelämätaidot kehittyvät. Samalla pystyvyyden tunne vahvistuu ja mieli kirkastuu sekä oma urapolku selkiytyy. Kykyviisari-arvion mukaan koettu työkyky paranee (Kykyviisari 8,9->9,25). Lähes kaikki nuoret (94%) jatkavat palvelussa keskeyttämättä, ja noin 70% nuorista jatkaa palvelun jälkeen töihin tai opiskelemaan. Nuorten osallisuus, työ- ja toimintakyky paranevat, ja syrjäytymisestä aiheutuvat yhteiskunnalliset kulut pienenevät. Samalla alueellista osallisuutta edistävien seurojen toiminta vahvistuu, mikä heijastuu positiivisesti alueen elinvoimaisuuteen.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Kutsutaan nuori mukaan urheiluseurayhteisön toimintaan esimerkiksi työkokeiluun tai työssäoppimisjaksoon. Organisaatiossa on paljon erilaista nuorille sopivaa tekemistä, esimerkiksi yleisötapahtumien järjestäminen, seuran viestintä ja markkinointi, kirjanpitotehtävät, ohjaustoiminta tai it-osaaminen. Ryhmämuotoisena toimintana nuoren ohjaus on tehokasta, vaikuttavaa ja edullista.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

12.04.2019



Asiakkaan näkökulma 

<em>Ongelma/tarve (mikä on ongelma tai tarve):</em> Nuori voi päätyä tilanteeseen, jossa hän ei tiedä, mihin suuntaan hän lähtisi elämäänsä rakentamaan. Nuori ei välttämättä tunne palveluja eikä osaa hakea apua byrokraattisiksi ja kasvottomiksi kokemistaan virastoista. Jos vastausta ei löydy ajoissa, voi seurauksena olla jääminen työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Tästä voi seurata yksinäisyyttä, yhteiskuntaan kuulumattomuuden ja pystymättömyyden tunteita, eristäytymistä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia.  

<em>Ratkaisu (toimintamalli tiivistetysti):</em> Nuori kutsutaan mukaan urheiluseuran toimintaan esimerkiksi työkokeiluun tai työssäoppimisjaksoon. Hänelle suunnitellaan seuratyönkuva, joka perustuu nuoren omiin vahvuuksiin ja tarpeisiin. Nuori pääsee osallistumaan päivittäiseen seuratyöhön ja osaksi seurayhteisön me-henkeä. Seuratyönohjaaja kannustaa ja ohjaa nuorta kokonaisvaltaisesti valmennuksellisen työnohjauksen menetelmillä. Samalla nuorta tuetaan työ- ja opiskelupaikkojen etsimisessä sekä tarvittaessa viranomaisasioinnissa. 

<em>Tulokset, vaikutukset ja hyödyt:</em> Nuoren työelämätaidot kehittyvät, pystyvyyden tunne vahvistuu ja mieli kirkastuu. Kykyviisari-arvion mukaan nuoren oma urapolku selkiytyy ja koettu työkyky vahvistuu seurajakson aikana. 



Palvelun tuottajan näkökulma 

<em>Ongelma/tarve (mikä on ongelma tai tarve):</em> Urheiluseurojen vapaaehtoistoiminta on vähentynyt työelämän kuormittavuuden ja vapaa-ajan arvostuksen lisääntymisen johdosta. Seuroihin tarvitaan lisää tekijöitä ja uudenlaista resurssiajattelua 

<em>Ratkaisu (toimintamalli tiivistetysti):</em> Tehdään urheiluseurasta haluttu tekemisen paikka nuorten keskuudessa. Hyödynnetään nuorten osaamista seuratoimijoiden työtaakan keventämisessä esimerkiksi yleisötapahtumien järjestämisessä, seuran viestinnässä ja markkinoinnissa, kirjanpitotehtävissä, ohjaustoiminnassa ja monissa muissa tehtävissä. Urheiluseurassa opitaan ymmärtämään, että nuoret voivat tuoda sellaista erityisosaamista, jota seuratyöntekijöillä itsellään ei välttämättä ole. Tällaisia ovat esimerkiksi ICT-taidot sekä taito hyödyntää sosiaalista mediaa seuran viestinnässä ja markkinoinnissa.  

<em>Tulokset, vaikutukset ja hyödyt:</em> SOPPI-hankkeen kokemusten mukaan lähes kaikki nuoret (94%) jatkavat palvelussa keskeyttämättä ja noin 70 % nuorista jatkaa palvelun jälkeen työ- tai opiskeluelämään. Tulos perustui 133 nuoren tilanteen arviointiin. Urheiluseuraan palkataan nuorten päivittäiseen ohjaukseen kykenevä henkilö ja varataan tilat ja tarvikkeet. Vuosibudjetti on noin 65 000 €, ja tällä mahdollistetaan noin 15-25 nuoren osallistuminen seuratoimintaan ja sen kehittämiseen. Budjetti sisältää nuoren henkilökohtaisen päivittäisen ohjauksen, yhteydenpidon julkisen sektorin toimijoiden kanssa, työvälineet ja -tilat sekä urheiluseuran monipuoliset oppimisympäristöt. 


Yleinen tai maakuntatason näkökulma 

<em>Ongelma/tarve (mikä on ongelma tai tarve):</em> Nuorten syrjäytyminen on kasvava eettinen ja taloudellinen ongelma, joka näkyy yksilötasolla muun muassa nuorisotyöttömyytenä, päihteiden käyttönä ja nuorisorikollisuutena sekä palvelujärjestelmän tasolla korkeina sosiaali- ja terveydenhuoltokuluina.  

<em>Ratkaisu (toimintamalli tiivistetysti):</em> Urheiluseurayhteisöt toimivat oppimisympäristöinä ja työpajoina haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille. Samalla nuorta tuetaan työ- ja opiskelupaikkojen etsimisessä sekä tarvittaessa viranomaisasioinnissa. Nuoret pääsevät eteenpäin omalla elämänurallaan ja heidän yhteiskunnallinen osallisuutensa vahvistuu, mikä vähentää tuen ja palvelujen tarvetta. 

<em>Tulokset, vaikutukset ja hyödyt:</em> Kehittämiseen osallistuneiden 133 nuoren perusteella toiminnasta hyötyvät win-win-win-periaatteen mukaisesti nuoret, urheiluseurat ja yhteiskunta. Nuorten osallisuus sekä työ- ja toimintakyky paranevat, jolloin syrjäytymisestä aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset pienenevät. Urheiluseurojen elinvoimaisuus paranee, mikä edistää terveyttä, hyvinvointia ja alueellista osallisuutta. 


 

Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit