Sote-sektorin ekologinen jälleenrakennus - Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

  • Rahoitusta

Kokeilun teemat

IlmastonmuutosResurssiviisausHiilijalanjälkiHyvinvointi
Kokeilu on luotu 21.04.2020

Sote-sektorin ekologinen jälleenrakennus - Ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea

Tavoitteena on kokeilla planetary health -ajattelun mukaisten ilmastolle ja yleensä ympäristölle sekä hyvinvoinnille hyödyllisten elämäntapavalintojen ohjausta ja tukea sote-asiakkaille. Pilottikohteena ovat lastenneuvolan asiakkaat. Kokeilu on sote-sektorilla täysin uusi alueellisesti ja valtakunnallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Tavoitteena on tutkia tämän kokeilun hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on ottaa sote-sektorin käyttöön yhteinen kokonaisvaltaisen ajattelun ja ympäristöasioiden jäsentämisen uusi työkalu, GHH-kehys (generalistis-holistis-holarkistinen jäsentämisen kehys). Tämä GHH-malli on kehitetty Helsingin yliopiston Kudelma-verkostossa ja on käytössä opettajien koulutuksessa Transformer-hankkeessa ja järjestökentässä. Kokeilun tavoitteena on testata GHH-kehyksen hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä sote-toimialalla.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Sote-toimialalla on merkittävä rooli ympäristökuormituksessa ja sen ratkaisemisessa, mutta käytännön toimia ei ole vielä otettu käyttöön, kokeiltu eikä tutkittu. Korona-pandemian johdosta planetaarisesti kestävän terveydenhuollon varmistaminen on aiempaakin tärkeämpää. On syytä kehittää palveluita niin että tarpeellisia palveluita saadaan myös kriisien aikana ja ne ovat pitkäjänteisesti kestävällä pohjalla. Tämä kokeilu pohjustaa Lahden kaupungin Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeeseen (European Green Capital 2021) liittyviä sote-sektorin ekologisen jälleenrakennuksen kehittämis-ja tutkimustoimia pilottina. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä (P-Hhyky) on 7000 työntekijää, ja se tuottaa kaikki alueen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut eikä kunnilla ole enää sote-alan omaa henkilöstöä. Kokeilun monistaminen ja tutkiminen suuressa mittakaavassa on jatkossa mahdollista kuntayhtymän kautta. Neuvolan henkilökunta ja asiakkaat ovat keskeinen kestävää muutosta mahdollistava yhteiskunnan ryhmä. On yleisesti tunnistettu, että lapsen saamisen yhteydessä vanhemmat miettivät lapsen ja perheen tulevaisuutta ja myös ravitsemusta ja ruokavaliota. Toisaalta se on vaihe, jolloin hankitaan paljon tavaraa koteihin. Jotta vanhemmat saisivat tukea kestävän elämäntavan vaihtoehtoihin tässä merkittävässä vaiheessa, halutaan tätä tietoa ja tukea tarjota neuvolan kautta. Perheet osallistuvat kattavasti neuvoloiden palveluihin, joten kokeilu tavoittaa erityisen hyvin ihmisiä ja perheitä, jotka eivät muuten ole ilmasto- ja ympäristötietoisia. Kokeilun avulla voidaan lisätä perheiden ja sote-toimijoiden motivaatiota hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kokeilun avulla voidaan testata digitaalisten välineiden mahdollisuuksia tuottaa samaan aikaan sekä terveys- että ilmastohyötyjä.

Miten kokeilu toteutetaan?

Yhden valikoidun neuvolan 3-4 terveydenhoitajaa ja heidän esimiehensä muodostavat kokeilutiimin. Tälle tiimille tarjotaan kestävän hyvinvoinnin ja kestävien elintapojen käytännön planetary health -koulutus. Ryhmän käyttöön pohjustetaan työpajoissa Helsingin yliopiston Kudelma-verkostossa monitahoisten ongelmien ymmärryksen lisäämiseen kehitetty jäsennystyökalu, GHH-kehys, joka antaa ymmärrystä ja tukee motivaatiota pitkäjänteisen muutoksen tavoittelussa. Tiimi saa kokeilun ajan sparrausta työnsä tueksi. Kokeilutiimin asiakkaista valikoidaan 10 - 15 kiinnostunutta perhettä, joille tarjotaan tietoa planetary health -näkökulmasta ja terveydelle sekä planeetalle suotuisten elämäntapojen omaksumisesta. Perheiden käyttöön tuotetaan videomateriaalia, jota on helppo katsoa esim. imetyksen ohessa. Pilottiasiakkaat saavat käyttöönsä ravitsemuksen terveellisyyden ja hiilijalanjäljen digitaalisen seurantatyökalun, MealLoggerin ja henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppasovelluksen CitiCap:in, joiden avulla he voivat seurata elämäntapavalintojensa vaikuttavuutta. Seurantajakson päätteeksi analysoidaan tulokset elämäntapojen ilmastoystävällisyyden muutoksen suhteen. Hankkeessa tutkitaan sekä työntekijöiden että asiakkaiden kokemuksia kokeilun alussa ja lopussa. Kokeilu on osa sote-sektorin ekologisen jälleenrakennuksen laajaa Green sote-hanketta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä, ja voidaan monistaa useisiin yksiköihin pilottijakson päätteeksi. Kokeilun tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valtakunnallisesti, ja tulosten hyödyntämisestä on kiinnostunut mm. THL.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Lahden kaupunki osallistuu tuottamaan hankkeen tietovideomateriaalin, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tarjoaa kokeiluun tilat, henkilökunnan työajan ja osallistuu hankkeen arviointiin, Helsingin yliopiston ympäristötieteen Kudelma-verkosto tarjoaa kokeiluun neuvolatyöntekijöiden koulutuksen planetary health -elämäntavoista ja GHH-kehyksen käytöstä, Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja johtamisen ohjelma, Lahden kaupunki ja P-Hhyky sekä Lääkärin sosiaalinen vastuu ry toteuttavat kokeilun suunnittelun ja koordinoinnin.

Mikä on kokeilun budjetti?

Kokeiluun haetaan 10 000 euroa. - Neuvolahenkilökunnan koulutus 7000 euroa (3-4 työpajaa ja sparraus kokeilun ajan) - Ravitsemuksen seurantatyökalun (MealLogger) ja liikkumisen päästökauppasovelluksen (Citicap) käyttö valikoiduilla neuvolan asiakkailla 2500 euroa (käytön ohjaus, tulosten koonti) - Seurantajakson analysointi ja raportointi 500 euroa

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Yhteensä yhden lääkärin kokoaikainen työaika koordinointiin; työryhmä, jossa mukana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän johdon edustajat, Lahden kaupungin ympäristöneuvontapäällikkö ja suunnitteluun osallistuneet sote-ammattilaiset; Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja johtamisen yksikön sote-rakenteiden tuntemus; HY:n ympäristötieteen Kudelma-verkoston asiantuntemus ja koulutus kompleksisista ympäristökysymyksistä, GHH-kehyksen käyttöönoton ohjaus; THL:n asiantuntemus sosiaali- ja terveydenhuollon käytänteiden tiedottamisesta; Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n asiantuntemus hiilijalanjäljen mittaamisessa; MealLogger- ja Citicap-instrumentit

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Kokeilu tuo täysin uutta tietoa siitä, miten tärkeäksi ilmastoystävällisen elämäntavan ohjaus koetaan neuvoloissa. Kokeilusta opitaan, millä tavoin ilmastoystävällisiä elämäntapoja tulisi kannustaa sote-sektorilla. Kokeilun tuloksia mitataan kyselyllä, jossa tutkitaan osallistujien kokemuksen ja toiminnan muutosta. Tuloksia mitataan myös elämäntapojen hiilijalanjäljen muutoksen avulla. Kokeilusta opitaan, miten digitaaliset välineet saattavat auttaa neuvoloiden työssä ja tuoda hyötyjä sekä terveydelle että ilmastolle / ympäristölle.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Kokeilussa on mukana Lahden kaupungin ympäristökehitysyksikkö suunnittelemassa ja toteuttamassa pilottiin liittyvää koulutusta sekä neuvontamateriaalia perheille sekä tulosten koostamista. Kokeilu tehdään P-Hhykyn toimipisteessä ja kuntayhtymän hallinto osallistuu kokeilun suunnitteluun ja koordinointiin sekä tulosten raportointiin. Kuntayhtymästä valitaan yksi lastenneuvolan toimipiste, ja kokeiluun osallistuvat terveydenhoitajat voivat vaikuttaa asiakkaille tarjottavaan materiaaliin ja neuvontaan.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilulle ei ole haettu muuta rahoitusta. Ilman ympäristöministeriön rahoitusta kokeilu ei toteudu. Green sote -hankkeelle haetaan rahoitusta useista lähteistä tänä vuonna, jolloin kokeilun toimintamallia voidaan monistaa vuoden 2021 aikana muissa alueen neuvoloissa ja muissa sote-yksiköissä.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeilu saavutti tavoitteensa: neuvolatyön merkittävä rooli ilmasto- ja kestävyystyössä vahvistui Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä (PHHYKY). Kokeilu koettiin sekä neuvolahenkilökunnan että asiakasperheiden puolelta tärkeäksi ja merkittäväksi. Terveydenhoitajat pystyivät yhdistämään oman terveyden edistämisen työnsä ilmastoystävällisyyden ja kestävyyden tukemiseen asiakasperheillä ja näkemään win-win-yhteydet näiden välillä. Terveydenhoitajat pystyvät kokeilun jälkeen jatkamaan työskentelyä perheiden kanssa ilmastoystävällisiä ja kestäviä elämäntapoja tukien osana jokapäiväistä arkityötä. Kokonaisvaltaisen ajattelun GHH-kehys -työkalu soveltui kokeilussa hyvin auttamaan kokeiluun osallistuneita työntekijöitä sote-alan, maapallon ekologisen tilanteen ja kestävän hyvinvoinnin yhteyksien jäsentämisessä. Terveydenhoitajat kokivat työpajat erittäin hyödyllisiksi ja kokivat voivansa edistää ilmastoystävällisiä ja kestäviä elämäntapoja, kuten kierrätystä, lihaksilla liikkumista, lähiluonnossa oleskelua ja kasvispainotteista ravitsemusta perheiden kanssa työskennellessään. Työskentely on mahdollista ulottaa kaikkiin neuvolan asiakasperheisiin heidän lähtökohtiensa mukaan. Kokeilussa testattiin digitaalisten sovellusten mahdollisuuksia tukea perheiden kestäviä elämäntapoja. Käytössä oli ravitsemuksen seurannan työkalu MealLogger ja liikkumisen päästökauppasovellus CitiCAP. Näistä MealLogger oli aktiivisessa käytössä viikon ja sitä saatiin käyttämään kolme perhettä. Kokemus osoitti, tällaisella sovelluksella on potentiaalia kasvispainotteisen ravitsemuksen tukemisessa: sovellusta käyttäneet perheet ja asiantuntijat pitivät kokeilua kiinnostavana ja positiivisena. Kokeilu osoitti kuitenkin myös, että ilmastoystävällisestä/ planetaarisesta ravitsemuksesta tarvitaan ensin lisää tietoa perheille ja työntekijöille, ja sovelluksia/sovellusta täytyy kehittää reagoimaan paremmin planetaarisen lautasmallin ideaan. CitiCAP-sovellusta yritettiin saada käyttöön ja siitä informoitiin terveydenhoitajia ja asiakasperheitä, mutta sen käyttö oli teknisistä syistä ongelmallista eikä siitä sen vuoksi saatu tähän kokeiluun haluttua tietoa. Kokeiluun osallistuneet terveydenhoitajat kokivat voimaantuvansa ottamaan kestävyyskysymykset herkemmin esille perheiden kanssa, sillä he ymmärsivät että pienilläkin teoilla ja muutoksilla (esim. sanavalinnoilla) he voivat edistää kestävää kehitystä neuvolassa. Tämä toi heille toivon tunnetta siitä, että he voivat vaikuttaa maapallon hyvinvointiin oman työnsä kautta. Terveydenhoitajat kertoivat myös kokeilun olleen heille herättelevä ja mukava piristys arkityön keskellä, kun he saivat keskittyä kestävyysteemoihin yhdessä kollegoiden kanssa ideoiden. Kaikki kokeilusta palautetta antaneet terveydenhoitajat kertoivat aikovansa toteuttaa kokeilusta nousseita ideoita käytännössä, niin toimintatavoissa kotona kuin omassa työssään asiakkaiden ohjauksessa. Lyhyt kokeilu toi myös esiin keinot, millä kokeilun tulokset voidaan skaalata aluksi Päijät-Hämeeseen ja jatkossa koko Suomeen. Terveydenhoitajat ideoivat viimeisessä työpajassa ilmasto- ja kestävyysajattelun integroimisen heidän arkityötään ohjaavan käyntirungon sisältöön yhteistyössä kehittämistyöryhmän kanssa. Lisäksi terveydenhoitajat kokivat syksyn kokeilua vastaavan työpajatyöskentelyn olevan hyvin tarpeellista koko kuntayhtymän neuvolahenkilöstölle. He olivat huolissaan siitä, jääkö kokeilun aikana saatu oppi vain heidän käyttöönsä.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Kokeilussa saatiin tietää, että perheet haluavat ja toivovat neuvolalta tukea ilmastoystävällisiin ja kestäviin valintoihin. Perheet yhdistävät näitä teemoja yhteisöllisyyteen ja kokevat neuvolalla olevan mahdollisuuksia myös yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä yhdistettynä kestävään elämäntapaan. Kokeilu osoitti, että terveydenhoitajat kokevat mielekkääksi yhdistää terveyden edistämisen ja ilmastokestävyyden teemoja työssään. Kokeilu toi esiin suuren tarpeen ilmasto- ja kestävyyskoulutukselle ja varsinkin tarpeen kehittää konkreettisia työkaluja näiden asioiden yhdistämistä varten. Kokeilussa nousi esiin, että jatkossa tarvitaan myös uudistettuja kansallisia ohjeistuksia ilmasto- ja kestävyystiedon yhdistämisestä neuvoloissa ja muualla terveydenhuollossa tehtävään terveyden edistämisen työhön. Kokeilu tuotti uutta tietoa digitaalisten sovellusten kehittämistarpeesta tukemaan osaltaan ilmastokestäviä elämäntapoja. CitiCAP-sovelluksella nähtiin myös olevan mahdollisuuksia tukea terveyttä edistävää lihaksilla liikkumista, kunhan se toimisi teknisesti paremmin. Kokeilu osoitti, että on hyödyllistä kehittää ratkaisuja useiden alojen ammattilaisten kesken. Kokeilun pohjalta työryhmämme kannustaa muitakin tekemään ennakkoluulotonta yhteistyötä yli ammatti- ja tiederajojen.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Kokeilun tulosten jatkotyöstämiseen haetaan ympäristöministeriön jatkorahoitusta. Tämän jatkorahoituksella tehtävän työn edelleen jalkauttamiseen ja valtakunnalliseen viestintään haetaan muuta rahoitusta Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi -organisaatiolta. Kokeilua ja sen tuloksia viedään eteenpäin paikallisella tasolla uudistamalla PHHYKY:ssä käytössä oleva neuvolan arkityötä ohjaava käyntirunko. Tässä käyntirungossa on listattu asiat, joita perheiden kanssa otetaan esiin eri-ikäisten lasten terveystarkastuksissa. Käyntirunkoon on mahdollista sisällyttää ilmasto- ja kestävyysasioita monessa vaiheessa. Kun nämä teemat sanoitetaan ja tuodaan konkreettiseen työkaluun, niiden pitäminen esillä on luontevaa ja vaivatonta. Käyntirungon ohella koko neuvolahenkilökunta tarvitsee koulutusta ilmasto- ja kestävyysasioiden integroimisesta muuhun terveyden edistämisen työhön.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

13.11.2020

Neuvolakokeilun kuulumiset 13.11.2020

“Sitähän terveydenhuollon työn tulee olla, että meidän lapsillamme olisi tulevaisuudessa hyvä olla.”



Kokeilun alun aikana on varmistunut, että kestävyysasioiden käsittelylle neuvolassa on selkeää tarvetta. Tähän mennessä työskentely on antanut terveydenhoitajille kestävyys- ja ympäristötietoa sekä herätellyt terveydenhoitajia hahmottamaan omaa rooliaan ratkaisijana ja vaikuttajana. Työpajoissa on mietitty, miten jo tällä hetkellä asiakastyössä voidaan kannustaa perheitä kestäviin elämänvalintoihin.



Kokeiluun ovat osallistuneet Lahden kaupungista Ahtialan neuvolan terveydenhoitajat. Terveydenhoitajien ja kestävyysasiantuntijoiden kesken on tähän mennessä pidetty kolme yhteistä koulutustyöpajaa. Työpajat ovat olleet noin kolmen tunnin mittaisia ja ne on ajoitettu terveydenhoitajille sopivaan ajankohtaan.



Terveydenhoitajat ovat todenneet työnsä linkittyvän jo nyt kestävyysteemoihin, vaikka yhteyttä ei välttämättä ole aiemmin tiedostettu. Kun yhteyden tiedostaa, se nostaa oman työn merkitystä entistä korkeammalle ja uusia yhteyksiä kestävyyden ja neuvolatyön välillä aletaan nähdä enemmän. Keskittymällä näihin arkityö neuvolassa on hyvässä matkassa kohti kestävämpää tulevaisuutta.



Viimeisimmässä työpajassa 30.10. oli mukana myös Lahden neuvoloiden asiakasperheitä. Asiakasperheiden kanssa pohdittiin neuvolan roolia kestävyyden teemojen käsittelyssä, ja oletusten mukaisesti tuli ilmi miten tärkeässä roolissa neuvola on perheiden arjessa - heidän elämänvalintojaan ja hyvinvointiaan tukemassa. Perheiden ja työntekijöiden yhteisessä työpajassa visioitiin myös tulevaisuuden kestävää neuvolaa. Keskustelujen kautta keskeiseksi osaksi neuvolan vaikuttamistyötä nousi yhteisöllisyyden tukeminen muun kestävän hyvinvoinnin tukemisen ohella.



Viimeisimmän työpajan jälkeen YLE julkaisi kokeilusta verkkouutisen (https://yle.fi/uutiset/3-11630035 sekä radiouutisen https://areena.yle.fi/audio/1-50651031 kohdasta 5:47 ja TV-uutisen https://areena.yle.fi/1-50308302. Haastattelussa terveydenhoitaja Emmi Pekesen kiteyttää koskettavasti: “Sitähän terveydenhuollon työn tulee olla, että meidän lapsillamme olisi tulevaisuudessa hyvä olla.” Lisäksi kokeilusta on kirjoitettu Lääkärilehdessä artikkelissa “Ilmastohuoli tulee neuvolaankin” (Lääkärilehti 45/2020).



Marraskuussa kokeilussa siirrytään seuraavaan vaiheeseen, kun perheet pääsevät kokeilemaan MealLogger- ja CitiCAP -sovelluksia. Kokeilun tiimi pitää perheiden kanssa vielä yhden seurantatapaamisen, jossa kuullaan perheiden kokemuksia työpajasta ja työkaluista sekä perheiden uusista ideoista tulevaisuuden kestävää neuvolaa ajatellen. Viimeisessä työpajassa joulukuun alkupuolella neuvolan terveydenhoitajien kanssa pohditaan vielä konkreettisempia askeleita kohti tulevaisuuden kestävää neuvolaa.



Tällaiselle toiminnan kehittämiselle on selvästi kysyntää terveydenhuollon ammattilaisten sekä heidän asiakkaidensa parissa. Toiveenamme on, että tästä kokeilusta saadut hyvät kokemukset yhteiskehittämisestä terveydenhuollon ammattilaisten ja asiakasperheiden kanssa voisivat innostaa terveydenhuollon toimijoita ja asiakkaita ottamaan askeleita kohti kestävää tulevaisuutta.


Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit