3

Kokeilun oppi

-

Kokeilun teemat

KuntaKaupunkiKokeilutOpen dataToimintamalliOpen source softatTampere
Kokeilu on luotu 28.08.2018

Tampereen yleiskaavan digitalisointi

Tampereen yhdyskuntarakenne on täydentynyt ja kaupunkikuva on muuttunut viime vuosina paljon. Kasvua on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Mahdollistaakseen maankäytön suunnittelun kokonaisprosessin tehokkuuden Tampereen kaupunki digitalisoi yleiskaavansa. http://www.kiradigi.fi/etusivu.html http://www.kiradigi.fi/kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/tampereen-yleiskaavan-digitalisointi.html https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/yleiskaavantietomalli.html https://github.com/GispoCoding/Tampere-KDYK

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Nykymuotoinen yleiskaavaprosessi on melko työläs johtuen suurten ja eri lähteistä koottujen tietojen hallinnan vaikeudesta. Yleiskaavaan liittyvän tiedon hallintaan tarvitaan työkalu, jolla voidaan hallita ja hyödyntää nopeasti eri tietolähteistä tulevia ja laadultaan erilaisia tietoja. Digitaalisella yleiskaavalla Tampereen kaupungin on mahdollista helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja myös päätöksentekoa. Hankkeen tavoitteena on luoda toimiva ja käytettävä yleiskaavan tietomalli, joka helpottaa ja nopeuttaa yleiskaavan valmistelua paitsi yleiskaavan laatijoiden mutta myös siihen eri tavoilla osallistuvien (mm. asukkaat, päättäjät, viranomaiset) näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on antaa syötteitä maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyöhön, jotta uudistuva MRL tukisi mahdollisimman hyvin digitaalisen yleiskaavan, mutta myös digimuotoisen maakunta- ja asemakaavan tekemistä.

Miten kokeilu toteutetaan?

Tietomallipohjaisella yleiskaava-aineistolla voidaan kehittää tiedon ja prosessin hallintaa. Suunnitteluprosessi on mahdollista saada entistä läpinäkyvämmäksi ja samalla suunnittelutyössä tuotetun tiedon saatavuus ja laatu paranevat. Tietomallin tarkoituksena on parantaa ja nopeuttaa yleiskaavaprosessia ja vuorovaikutusta kaavatyön eri vaiheissa. Hankkeen alkuvaiheessa tuotetaan yleiskaavan käsitteistön kuvauksia, tarkennettu käsitemalli ja yleiskaavoituksen prosessikaavio. Seuraavassa vaiheessa luodaan tietomalli, jota testataan Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 aineistolla. Hankkeen lopussa toteutetaan Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen henkilöstölle tietomallin esittely- ja koulutustilaisuus sekä pohditaan tietomallin jatkokehitystarpeita. 10.10.2017–30.9.2018

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Tampereen kaupungin yleiskaavoitus yhteistyössä Gispo Oy:n kanssa.

Mikä on kokeilun budjetti?

Hankkeelle on saatu KIRA-digi-rahoitus 25 000 €. Tampereen kaupunki on resursoinut hankkeelle omaa työtä 16,5 htkk.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen henkilöstö vastaa hankkeessa tietomallin sisällön tuottamisesta ja prosessikuvauksesta. Yleiskaavan tietomallin kehittämiseen osallistuu koko Tampereen kaupungin yleiskaavan henkilöstö, jonka asiantuntijat tuottavat kaavan vaiheiden ja sisältöjen vaatimuksia tietomalliin. Gispo Oy vastaa hankkeessa tietomallin teknisestä kehittämisestä. Lisäksi Gispo Oy vastaa yhdessä Tampereen yleiskaavoituksen kanssa hankkeen projektityön ohjaamisesta, viestinnästä ja raportoinnista. Gispo Oy:llä on laaja osaaminen erityisesti maankäyttöön liittyvissä tietomallinnus- ja digitalisaatiohankkeista.

Kokeilun oppi

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeilun tavoitteena oli luoda yleiskaavan tietomalli, joka helpottaa eri tietolähteistä tulevien ja laadultaan erilaisten tietojen hallintaa sekä nopeuttaa yleiskaavan valmistelua. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle yksittäisistä kaavaobjekteista ja niiden koko elinkaaren aikaisista tietojen kokonaisuuksista. Samalla yleiskaavan tietomalli huomioi kaikki yleiskaavaprosessin eri vaiheet ja EU:n INSPIRE-direktiivin asettamat vaatimukset. Koska luotu yleiskaavan tietomalli on kattava ja monipuolinen ei KIRA-digi-hankkeen puitteissa ollut mahdollisuuksia ratkaista kaikkia haasteita. Tietomallin ylläpito on vielä melko työlästä ja tarkkuutta vaativaa ja sen käyttöönotto vaatii ajattelumallin sekä työskentelytapojen muuttamista. Kehittämistarpeena onkin tietomallin jalostaminen ja sovelluskehitys, jotta tietomallin käytettävyys paranisi.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Hankkeessa luotu yleiskaavan tietomalli luotiin siten, että se voidaan kytkeä helposti myös tietomallipohjaiseen maakunta- ja asemakaavaan. Yhtenä tärkeänä tuloksena on, että lähtötietojen saaminen osaksi yleiskaavan tietomallia vaatii lähtöaineistoilta (esim. maakuntakaavat, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet) yksilöivää ID:tä (uuid). Lähtöaineistoissa pitäisi myös huomioida, että kohteen elinkaaressa tapahtuvat muutokset välittyisivät uniikkien ID-numeroiden avulla automaattisesti yleiskaavan tietomalliin. Ideaaleinta olisi, jos lähtöaineistot olisivat saatavilla WFS-rajapinnassa ja lainsäädännöllisten näkökulmien takia INSPIRE-yhteensopivasti. Yleiskaavan tietomallin toimiminen siten, että se nivoisi varanto-, yhdyskuntarakenteen seurannan- ja lähtötiedot yhteen osaksi kaavatietoa vaatiikin vielä laajempaa kehittymistä lähtöaineistoilta. Hankkeen KIRA-digi osuudessa tuotettiin myös Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyöhön syötteitä, jotka liittyivät yleiskaavan tuottamiseen tietomallipohjaisena ja asettamisesta digitaalisesti nähtäville. Yleiskaavoittajien tunnistamat teemat, jotka olisi hyvä huomioida MRL:n uudistamisessa, liittyivät muun muassa yleiskaavan muuttumiseen strategisemmaksi, vaikutusten arvioinnin korostumiseen tulevaisuudessa, kaavaselostukseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, lain säilymiseen mahdollistavana, kaavan hyväksymiseen, valittamiseen ja digitaalisen yleiskaavan käyttöön sekä digitaalisen yleiskaavan teknisiin vaatimuksiin. Yleiskaavaprosessi on monipuolinen, siihen kuuluu useita eri vaiheita ja laadintaan osallistuvat monet eri viranomaiset sekä asukkaat. Jotta koko yleiskaavaprosessi voitiin huomioida tietomallissa, tarvittiin hankkeessa koko yleiskaavoituksen henkilökuntaa. Hankkeeseen osallistuikin koko Tampereen yleiskaavoituksen henkilöstö ja se mahdollisti monipuolisesti sekä kattavasti koko yleiskaavaprosessin huomioimisen tietomallissa.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Yleiskaavan tietomalli otetaan käyttöön Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2017–2021- ja Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavaluonnoksen laadinnassa alkuvuodesta 2019. Kokeilun päätyttyä loppu vuodesta 2018 tietomallia jalostetaan ja käyttöliittymää kehitetään siten, että kaavoitustyön tekeminen tietomallia hyödyntäen olisi mahdollisimman sujuvaa. Gispo Oy tekee QGIS:n konfigurointityötä marraskuussa 2018 Tampereen yleiskaavoituksen toiveiden mukaisesti, minkä jälkeen tietomalli otetaan käyttöön kaavaluonnosten laatimisessa. Tampereella on siirrytty yleiskaavaprosessissa toimintatapaan, jossa yleiskaava päivitetään valtuustokausittain. Samalla yleiskaavaa muuttuu strategisemmaksi ja yleispiirteisemmäksi. Uusien toimintatapojen myötä kaavan sisältö päivittyy ja muuttuu prosessissa, minkä vuoksi tällä hetkellä ei ole mahdollista huomioida kaikkia tulevaisuuden tarpeita. Tietomallia ja sen käyttöliittymää versioidaan sekä kehitetään jatkossakin, joten yleiskaavan tietomallityö on jatkuvaa.

Mitä kokeilun matkalla on tapahtunut?

28.09.2018

Tampereen yhdyskuntarakenne on täydentynyt ja kaupunkikuva on muuttunut viime vuosina paljon. Kasvua on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Mahdollistaakseen maankäytön suunnittelun kokonaisprosessin tehokkuuden Tampereen kaupunki digitalisoi yleiskaavansa. Tavoitteena on kehittää tietomalli, joka parantaa maankäyttötiedon saavutettavuutta ja maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta.


Yleiskaavalla tarkoitetaan kunnan alueiden käytön strategista kehittämisvälinettä, joka määrittelee maankäyttöä koko kaupungin ja kaupunginosan tasolla. Digitaalisen yleiskaavan tarkoituksena on kuitenkin olla enemmän kuin pelkkä kartta. Tietomalli parantaa ja nopeuttaa yleiskaavaprosessia sekä helpottaa vuorovaikutusta kaavatyön eri vaiheissa.


Nykymuotoinen yleiskaavaprosessi on melko työläs johtuen suurten ja eri lähteistä koottujen tietojen hallinnan vaikeudesta. Yleiskaavaan liittyvän tiedon hallintaan tarvitaan työkalu, jolla voidaan hallita ja hyödyntää nopeasti eri tietolähteistä tulevia ja laadultaan erilaisia tietoja. Digitaalisella yleiskaavalla Tampereen kaupungin on mahdollista helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja myös päätöksentekoa, sillä Tampereella on siirrytty valtuustokausittain päivittyvään yleiskaavaan. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun yleiskaavan aina valtuustokauden lopussa, neljän vuoden välein.


Tällä hetkellä yleiskaavoja laaditaan kunnissa vakiintuneissa erilaisissa prosesseissa ja työskentely-ympäristöissä. Tästä syystä yleiskaavaan valtakunnallisesti liittyvät tietojärjestelmät ovat erilaisia. Taustalla vaikuttaa pitkällä aikavälillä tapahtunut suunnittelutyön muutos sähköiseksi ja Euroopan Unionin INSPIRE-direktiivi (2007/2/EC), jonka tavoitteena ovat yhteiskäyttöiset paikkatiedot ja yhteinen paikkatietoinfrastruktuuri. Useat kunnat ovatkin perustaneet käyttöönsä erilaisia paikkatietoaineistojen katselu- ja latauspalveluita, joihin on mahdollista viedä muodoltaan erilaisia paikkatietoaineistoja. Katselu- ja latauspalveluiden moninaisuudesta sekä avoimien tietomallien ja sovellusten puuttumisesta johtuen yhtenäistä aineistomuotoa ei ole olemassa. Tämä aiheuttaa ongelmia aineistojen yhteiskäytölle. Myös INSPIRE-direktiivi vaatii maankäytön päätöstiedoilta tietynlaista rakennetta ja sisältöä Planned Land Use -tietomallin mukaisesti. Tampereen yleiskaavan digitalisointi -hankkeessa tietomalli kehitetään avoimella kuvauskielellä ja julkaistaan kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi.


Yleiskaavan lainsäädännölliset vaatimukset tulevat maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL), mutta laissa ei säädetä erikseen yleiskaavan laadinnan taustalla olevista tietoaineistoista. Kokeilun yhtenä tavoitteena on antaa syötteitä käynnissä olevaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyöhön, mikä edistää uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain muodostumista maankäytön suunnitteluprosessien digitalisaatiota tukevaksi.


Yleiskaavan tietomallilla tarkoitetaan yleiskaavassa esitettävien kaavaobjektien koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta. Kaavaobjekti on pienin yksittäinen kaavassa esitetty kohde, viiva tai alue, johon liittyy lukuisia eri ominaisuustietoja. Tällaisia ominaisuustietoja ovat esimerkiksi kaavamääräys, varantotieto, sijainti, suunnittelun vaihe ja tavoitetaika, kaavaobjektin metatiedot sekä vuorovaikutusprosessista saatu tieto. Tietomallin suunnittelu alkaa kaavaobjektien ja niiden yhteyksien tunnistamisesta. Tämän jälkeen hankkeen alkuvaiheessa tuotetaan yleiskaavan käsitteistön kuvauksia, tarkennettu käsitemalli ja yleiskaavoituksen prosessikaavio. Seuraavaksi luodaan tietomalli, jota testataan Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040 aineistolla. Hankkeen lopussa toteutetaan Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen henkilöstölle tietomallin esittely- ja koulutustilaisuus sekä pohditaan tietomallin jatkokehitystarpeita.


Tampereen yleiskaavan digitalisointi -hankkeelle on saatu KIRA-digi-rahoitus 25 000 €. KIRA-digi on hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on edistää kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota sekä avointa- ja yhteentoimivaa tiedonhallintaa. Mukana hankkeessa ovat ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumi.


Hanke on alkanut lokakuussa 2017 ja päättyy syyskuussa 2018. Hanketta toteuttavat Tampereen kaupungin yleiskaavoitus yhteistyössä Gispo Oy:n kanssa. Projektiryhmän muodostavat Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen ja Gispo Oy:n henkilöstö sekä Tampereen kaupungin paikkatietoinfrastruktuurin tuntevat asiantuntijat. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden valtakunnallisten hankkeiden kanssa. Tampereen yleiskaavan digitalisointi -hankkeella on yhteyksiä esimerkiksi harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi (HAME) -hankkeeseen, julkisen hallinnon paikkatietoalusta (PTA) -hankkeen maankäyttöpäätökset - ja Kuntapilotti-osahankkeeseen.


Kommentit
Kirjaudu sisään kommentoidaksesi omalla nimelläsi
Piilota kommentit