Vastuullisuus maaseutukaupungin ruokapalveluissa | Kokeilunpaikka.fi
2

Ketterä kokeilu

-

Kokeilun teemat

1261 katselukertaa

Kokeilu on luotu 12.02.2021

Vastuullisuus maaseutukaupungin ruokapalveluissa

Olemme hahmotelleen maaseutukaupungin ruokapalveluille sopivaa vastuullisuus-mallia, joka kuvaisi aiheen laajuutta, monimuotoisuutta ja vaikuttavuutta positiivisena kokonaisuutena luoden myönteistä ilmapiiriä vastuullisuus-teeman ympärille. Kokeilussa haluaisimme innostaa henkilökuntaamme, asiakkaitamme ja sidosryhmien edustajia vastuullisuus-vuoropuheluun hyvän kautta ja tuoda esiin aihetta laajana kokonaisuutena. Ruokamaakunnassa, tuottajien rinnalla työtä tehden, vastuullisuus on laaja-alaista ja erilaista kuin kaupungeissa. Vastuullisuusteemalla halutaan myös kertoa ruokapalvelualan roolista paljon vartijana.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Pohditaanpa ensin mitä vastuullisuus ruokapalveluissa on? Suurissa kaupungeissa puhutaan vastuullisuudesta usein naudanlihan ja maidon käytön vähentämisen yhteydessä. Vegaaniruokailu ja luomu puolestaan koetaan vastuullisuudeksi. Ne eivät tuntuneet oikeilta täällä meillä, ruokamaakunnan sydämessä, maidon ja lihantuottajien lähimaastossa… Idea maalaiskaupungin vastuullisuushahmotelmasta syntyi jo vuosi sitten ja lähtökohtana siinä on laajemman kokonaisuuden huomiointi, asiakkaiden ja sidosryhmien herättely vastuullisuuteen hyvän kautta, jolloin aihe saisi myönteisen ilmapiirin ja sitä kautta ilmaa siipiensä alle lyhyttä kampanjointia paremmin. Mielestämme kokeiluun osallistuminen on tarpeellista siksi, että maaseudulla vastuullisuus ei välttämättä ole täsmälleen samanlaisia asioita kuin kaupungeissa: Vastuullisuus maaseudulla on myös vastuullisuutta aluetaloudesta, työpaikoista, asiakkaista, ajan hermolla pysymisestä… Tarvitaan siis laajempi malli vastuullisuudelle, joka kolahtaa positiivisesti myös sidosryhmiin eikä vedä mattoa kotimaisen ruoan tuotannon jalkojen alta.

Miten kokeilu toteutetaan?

Kun valmista vastuullisuuden mallia ruokamaakunnan maaseutukaupungille ei ollut, päätimme Kurikassa hahmotella kokonaisuuden itse, omista lähtökohdistamme. Työ alkoi ajatuksissa jo viime keväänä ja aihetta lähdettiin pohtimaan Kurikan ruokapalveluille tyypilliseen tapaan, isona kokonaisuutena ja omaa pienuutta hetkeäkään edes pohtimatta… meillähän ei anneta periksi jos joku asia koetaan oikeaksi ja hyväksi. Tällaista maaseutukaupungin vastuullisuus-mallista alkoi muovautua: Vastuullisuus kunnan ruokapalveluissahan on monen asian summa ja kokonaisuus on osatekijöitään suurempi. Vastuullisuus kunnassa kohdistuu myös moniin tahoihin: asiakkaisiin, veronmaksajiin, työntekijöihin, paikallisiin yrittäjiin ja se tekee työstä ja ratkaisuista välillä hyvin haasteellista kun niin moni asiakaspolun osatekijä pitää huomioida. Totesimme, että kunnan vastuullisuuteen kuuluu paljon: talousvastuu, turvallisuusvastuu, ravitsemusvastuu, työhyvinvointivastuu ja viestintävastuu ympäristövastuun lisäksi. Havaitsimme myös vastuullisuuden osa-alueitten olevan keskenään välillä ristiriidassa: sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys eivät välttämättä kulje samaa polkua ja joudutaan tekemään kompromisseja. Totesimme, että Kurikan kaupungin ruokapalveluissa on suurella sydämellä toteutettu vastuullisia asioita kauan, mutta kaikessa hiljaisuudessa ja hieman toisista irrallaan, itsekään ymmärtämättä että yhdistävä otsikko on itse asiassa ollut vastuullisuus… ja kun ei itsekään huomattu olevamme vastuullisuustyössä, ei siitä ole osattu viestiäkään. Totesimme myös että asiakas pitäisi saada innostumaan vastuullisuuden kokonaisuudesta, ei riitä että itse intoillaan jos asiakasta ei vähääkään kiinnosta. Toinen toteamus pohdinnoissamme oli se, että asiaa olisi lähdettävä työstämään myös asiakkaan näkökulmasta. Asiakaspolkukin olisi siis tallattava – vastuullisuuden lähtökohdista. Vastuullisuus on valtava kokonaisuus ja oivalluksemme lainaa monia ajattelufilosofioita: Tee asia kerrallaan. Päätimme pilkkoa vastuullisuuden kokonaisuuden pienempiin osiin ja pyrkiä kouluttamaan omaa henkilökuntaamme pala kerrallaan sekä vaikuttamaan sidosryhmien asenteisiin, jotta vastuullisuus koettaisiin hyväksi asiaksi eikä kirosanaksi. Ensimmäisenä toteutamme kevään 2021 aikana oman henkilökunnan koulutusta vastuullisuudesta osa-alue kerrallaan antaaksemme pohjaa ponnistaa ja sen jälkeen syksyllä siirrymme samojen teemojen ympärillä asiakkaiden informointiin. Kokeilu (tai meillä pikemminkin sydämen asia, ollaan mukana kokeilussa tai ei…) toteutetaan pyrkimällä vaikuttamaan asiakaspolun alkupään tekijöihin (ennakkokäsitykset, tietoisuus) tiedolla, teoilla, mutta ennen kaikkea hyvällä viestinnällä vastuullisuuden osa kerrallaan. Tavoitteena projektissamme on siis saada asiakkaat, sidosryhmät ja henkilökunta kokemaan vastuullisuuden iso kokonaisuus myönteiseksi, iloiseksi asiaksi ja saada sitä kautta lisättyä jatkossa tietoisuutta, yhteistyötä ja kiinnostusta aiheeseen. Laajassa mittakaavassa ja pitkällä aikajanalla uskomme tällä olevan vaikutusta niin aluetalouteen, hyvinvointiin, ruoan ja ruokapalvelun arvostukseen kuin asiakastyytyväisyyteenkin.

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Projektissa vastuullisuustietoisuuden lisäämiseen, positiivisen keskustelun herättämiseen ja ennakkoasenteisiin vaikuttamiseen pyrkisimme vaikuttamaan ensin Kurikan ruoka- ja puhtauspalvelun organisaation sisällä. Kun oman henkilöstön pohjatietoja on vahvistettu, suuntaamme viestintää ja vuoropuhelua asiakkaillemme. Vaikuttavuuden lisäämiseksi pyrimme yhteistyöhön myös muiden hallintokuntien kanssa tavoittaaksemme syvemmin, paremmin ja laajemmin kuntalaisia.

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Aiheemme on siinä mielessä poikkeuksellinen, ettemme pysty laskemaan tarkkaa budjettia näin laajalle kokonaisuudelle, jossa valtaosa asioista nivoutuu moneen osa-alueeseen (hankinnat, työhyvinvointi, turvallisuus, ravitsemus, ympäristö ja viestintä) ja jota joiltain osin tehdään joka vuosi. Samasta syystä on mahdotonta arvioida mihin kukin euro kuluu; mikä on suunnittelua, valmistelua ja mikä jostain muusta työstä lainattua työaikaa. Tätä vastuullista työtä tehdään joka tapauksessa, mutta hienoa olisi saada siihen sparrausta ja apurahaakin varuke-kokeilusta. Uskomme myös vakaasti että meillä olisi jotain annettavaa muille. Jos saisimme tuon 5000 euron summan, käyttäisimme sen vastuullisesta toiminnasta kertovien videopätkien luomiseen. Näillä nettiin ja someen tähtäävillä videoilla tavoittaisimme paremmin asiakkaita ja kertoisimme lyhyessä hetkessä monta positiivista asiaa ruoka- ja puhtauspalvelun vastuullisuudesta. Tavoite olisi herättää vastuullisuuden ympäristötietoisuuteen helposti lähestyttävin, myönteisin ja hauskoin keinoin. Videoissa olisi tarkoitus näyttää miten suurella sydämellä, kotimaisista –jopa oman maakunnan- raaka-aineista valmistetaan kurikkalaisin käsin ihan itse ruokaa joka päivä. Olemme suunnitelleet näyttävämme miten perunamuusi valmistuu paikallisesta perunasta ihan kuin kotona, vaikka määrät onkin hieman isompia…, miten paikallisen tuottajan kananmunat kypsennetään oudosti uunissa vedessä keittämisen sijaan, miten saadaan lämpimät sämpylät kaikille kylmäleivonnan avulla.. jne. Työssä tehtäisiin paikallisen oppilaitoksen, Kurikan Kampuksen, kanssa yhteistyötä ja summalla rahoitettaisiin niin työaikaa kuin tarvikkeitakin.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Kuten aiemmin kirjoitimme, aiomme toteuttaa vuoden 2021 teemaksi valittua vastuullisuutta joka tapauksessa ja siihen liittyvää ajattelu-, toteutus- ja suunnittelutyötä on jo tehty jo paljon. Nyt pyrimme kokoamaan asiat vastuullisuus-otsikon alle ja viestimään siitä aiempaa paremmin ja laajentamaan täten niin omaa, henkilöstön kuin asiakkaidenkin näkemystä vastuullisuudesta. Monet vastuullisuuden asiat ovat sellaisia, joita teemme automaattisesti joka vuosi eli budjetissa niihin on taloudellisesti varauduttu perustasolla.

Ruokapalvelun koko ja toiminta-alue?

Ruoka- ja puhtauspalvelut toimivat samassa organisaatiossa ja yhteensä meitä on n.160 henkilöä, josta noin puolet on ruokapalvelun ammattilaisia. Toiminta-alue on maantieteellisesti erittäin laaja ja kolme kuntakeskusta(Jurva, Kurikka ja Jalasjärvi) luovat oman haasteensa toiminnalle. Asiakaskunta koostuu päiväkotien, koulujen, sote-palveluiden ja henkilöstöruokailu-asiakkaista sekä kotiateria-asiakkaista. Lisäksi on tilaustarjoilu- ja kahvilatoimintaa Kurikan Kampuksella. Lounasannoksia valmistetaan päivittäin n.5000kpl.

Motivaatio ja resurssit kehitysohjelmaan osallistumiseen?

Kurikassa on totuttu menemään vaikka läpi harmaan kiven, kun aihe ja motivaatio koetaan oikeaksi sydämessä. Tämä aihe on koettu oikeaksi ja valittu vuoden 2021 teemaksemme jo aikaa sitten. Tämä kertoo siis motivaatiostamme… Resursseja työhön on varattu- toki enemmän tekoina kuin euroina. Uskomme tämän ”lande-vastuullisuusmallin” olevan tarpeellinen ja hyödyllinen myös muille maaseutukunnille, siksi toivomme pääsevämme mukaan edustamaan myös sitä toisenlaista vastuullisuutta…