Yhteissuunnitteluryhmä asuinalueiden kehittämiseen

Espoon keskuksen aluekehittämisryhmä syntyi v. 2015 vastauksena Laurea Ammattikorkeakoulun Välittävät Valittavat Verkostot -tutkimushankkeen työpajoissa esiin nousseeseen havaintoon kehittämistyön kaupunkivetoisuudesta ja asukkaiden passiivisesta osallistumisesta tähän. Ydinryhmään kuuluvat kaupungin virkamiehinä Espoon keskuksen projektinjohtaja, lähiökehittämiseen ja asukasvuorovaikutukseen perehtynyt projektipäällikkö ja sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisasiantuntija, Laurea Ammattikorkeakoulun tutkija-opettajia sekä ja alueen asukkaita paikallisista asukasyhdistyksistä. Epävirallisen aluekehittämisryhmän toiminta on luottamukseen perustuvaa ja epämuodollista, ja esimerkiksi kokousten asialista ja sihteeri päätetään usein vasta kokouksessa.

Ryhmän tarkoitus on toteuttaa alueella kokeiluja, joilla lisätään asukkaiden mahdollisuuksia osallistua asuinalueensa kehittämiseen. Budjetoi puisto -pelin avulla asukkaille annettiin päätösvalta siihen, millaisia välineitä, istutuksia ja palveluita kunnostettavan Suvelan asukaspuistoon hankittaisiin. Silta on meidän -hankkeessa on haettu ratkaisua lupabyrokratiaan ja tarjottiin mahdollisuutta kirpputorille tällä katetulla ylikulkusillalla. Suunnitteilla on myös kokeilla mobiiliteknologian hyödyntämistä asukasnäkökulman vahvistamiseksi alueen kehittämistoiminnassa.

Käynnissä olevassa Mun idea -kokeilussa jaetaan alueellista toimintarahaa osallistuvan budjetoinnin periaatteilla. Ensimmäisessä vaiheessa asukkailta ja alueen toimijoilta pyydettiin ideoimaan nettisovellukseen asioita, joita he itse olisivat valmiita tekemään, jotta Espoon keskuksesta tulisi iloisempi, elävämpi tai kauniimpi. Seuraavassa vaiheessa ideoita kehitettiin ja törmäytettiin yhteen kahdessa työpajassa, jossa sparraajina toimivat kaupungin ja ulkopuoliset asiantuntijat. Parhaillaan käynnissä olevassa äänestyksessä kuka tahansa voi ottaa kantaa siihen, mitkä ideoista haluaisi ensisijaisesti toteutuvan. Yksittäinen idea voi saada toteutustaan varten korkeintaan 3 000 euroa, kun kaikkiaan kokeilun rahoituksen puitteissa voidaan toteuttaa neljä ideaa äänestyksessä ehdolla olevista 16:sta.

Aluekehittämisryhmän tekemät kokeilut ovat tuoneet aitoa lisäarvoa kehittämistoimintaan ja tukeneet Espoon keskuksen moniarvoista kehittämistä. Samalla on kuitenkin tunnistettu haasteeksi saada asukkaita sitoutumaan pitkäjänteiseen kehittämiseen; kehitystyöhön osallistuminen vaatii myös laaja-alaista kiinnostusta eri asioihin ja kykyä tarkastella asioita eri näkökulmista. Lyhyempikin mukanaolo yhteissuunnitteluryhmässä riittäisi, jos asukas olisi pian korvattavissa toisella asukkaalla, joka yhtä lailla haluaisi antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi edes yksittäisen kokeilun ajaksi. Tällaisia asukkaita voisi tavoittaa esim. Espoon kaupungilla toimivien alueellisten asukasfoorumien valmisteluryhmistä, paikallisista järjestöistä ja yhdistyksistä. Toimintatutkimusta alueella vuosia tehneiden ulkopuolisten asiantuntijoiden merkitys aluekehittämisryhmän toiminnassa on ollut olennainen ja haasteena on yhtä lailla tutkijanäkökulman jatkuvuuden varmistaminen. Järjestöjen lisäksi elinkeinoelämän edustajillakin olisi hyvä olla tuolinsa saman pöydän äärellä.