Hävitetään hävikki - vähennetään hävikkiä ja pienennetään hiilijalanjälkeä! | Kokeilunpaikka.fi
3

Kokeilun oppi

-

  • Rahoitusta
  • Sparrausta

Försökets teman

NuoretIlmastoHävikkiOsallisuusRuokaViestintäLapsetYlijäämäruokaHiilijalanjälki

5055 visningar

Försöket är skapat 30.04.2020

Hävitetään hävikki - vähennetään hävikkiä ja pienennetään hiilijalanjälkeä!

Haluamme vähentää kouluissa syntyvää hävikkiruokaa ja pienentää kouluruoan hiilijalanjälkeä. Niin Palmialla kuin Hämeenlinnan kaupungilla on otettu hävikkiruoan vähentäminen keinoksi pienentää hiilidioksidipäästöjä. Palmialla ruokahävikin seuraaminen ja pienentäminen on yksi keittiöiden ydintoiminnoista. Hämeenlinnan kaupungin Hiilineutraali Hämeenlinna -toimenpideohjelmassa merkittäväksi teemaksi on nostettu kestävä ruoka, jonka konkreettiset toimenpiteet toteutetaan yhdessä ateriapalveluiden kanssa. Kokeilun tavoitteena on vähentää hävikkiruokaa reaaliaikaisen mittauksen, aktiivisen viestinnän ja neuvonnan avulla. Palaute hävikkiruoan määrästä annetaan heti palvelun käyttäjälle, joka kokeilussamme on koulun oppilas, henkilökunta ja keittiö.

Miksi tämä kokeilu on tarpeellinen?

Kokeilun avulla saadaan palaute hävikkiruoasta reaaliaikaisesti suoraan sen tuottajalle, on kyseessä ruokailija tai keittiö. Konkreettinen hävikkiruoan mittaus ja raportointi yhdistettynä aktiiviseen viestintään ja tietoon kannustaa toimijoita hävikkiruoan vähentämiseen. Kokeilun avulla saadaan osallistettua lapsia ja nuoria toimimaan ilmastoystävällisesti ja näkemään konkreettisen toiminnan tulokset ymmärrettävästi. Nuorten ja lasten osallisuus ja omien toimien merkitys korostuu kokeilussa. Hävikin seurannasta saatua tietoa käytetään hyväksi ruokalistasuunnittelussa, trendien ja ajankuvan tunnistamisessa tuotekehityksessä ja reseptiikan kehittämisessä. Tällä hetkellä hävikin seuranta tapahtuu manuaalisesti viikon aikana mitattujen hävikkimäärien kirjauksella excel-taulukkoon. Henkilökunta punnitsee hävikin keittiövaa'alla ja merkitsee määrät ensin paperille ja viikkokoonti tehdään taulukkoon, josta tieto muokataan havainnollistettavampaan muotoon. Biovaa'an myötä hävikin mittauksen ketju automatisoituu ja tieto saadaan käyttöön heti. Myös hävikin tuottaja, ruokailija tai keittiö, saa palautteen heti tietoonsa, jolloin toiminnan konkreettisuus ja omien vaikutusmahdollisuuksien merkitys korostuu.

Miten kokeilu toteutetaan?

Vähintään kahdelle koululle tullaan syyslukukauden alussa asentamaan ruokailijoiden ja keittiön käyttöön Biovaaka Oy:n modulaariset punnitusyksiköt, jotka mittaavat syntyvää ruokahävikkiä. Opiskelijan palauttaessa ylijäänytta ruokaa keräysastiaan, mittaa Biovaaka hävikin määrän näytölle. Tiedot kerätään pilvipalveluun, josta tiedot saadaan koostettua helposti keittiön, oppilaiden ja henkilökunnan käyttöön. Kokeilun ohessa tarjotaan valituille kohdekouluille aktiivista neuvontaa ja viestintää ruokahävikistä, sen vaikutuksista ja hävikin vähentämisen merkityksestä. Näin yhdistetään aktiivisen tiedonsaannin kautta käytännön vaikuttaminen ja samalla luodaan lapsille ja nuorille mahdollisuus vaikuttaa ilmastotyöhön omilla toimillaan. Kokeilun mittari: hävikin määrän vähentyminen, g/ruokailija

Kuka tai ketkä kokeilun toteuttavat?

Palmia Oy ja Hämeenlinnan kaupunki

Mikä on kokeilun kokonaisbudjetti ja miten se jakautuu maksajatahoittain?

Kokeilu budjetoitu niin, että 10 000 euroa riittää kahteen kouluun.

Millaista osaamista ja rahoitusta kokeilulla on käytettävissään?

Tulemme hyödyntämään jo olemassa olevia resurssejamme kokeilun toteuttamisessa. Palmialla hävikin vähentäminen on osa yrityksen ydintavoitteita, joten henkilökunta on vahvasti motivoitunutta ja osaavaa toimimaan hävikin ehkäisemiseksi. Hämeenlinnan kaupungin ilmastokoordinaattori tulee olemaan apuna viestinnässä ja neuvonnassa ja koulujen ja päiväkotien ateriapalveluista vastaava henkilö on myös tarvittaessa käytettävissä.

Mitä odotatte oppivanne kokeilusta? Miten kokeilun tuloksia seurataan ja mitataan?

Kokeilu antaa dataa hävikkiruoan määrästä reaaliaikaisesti, jolloin sen hyödyntäminen ja analysointi nopeutuu. Ilmastoviestinnän kannalta kokeilu tuottaa arvokasta tietoa tiedon yhdistämisestä konkreettiseen toimintaan – millaista viestintää ja neuvontaa ruokapalveluiden käyttäjä tarvitsee, jotta saamme hävikkiä pienennettyä. Hävikin seurannasta saatua tietoa käytetään hyväksi ruokalistasuunnittelussa, tuotekehityksen trendien ja ajankuvan tunnistamisessa ja reseptiikan kehittämisessä. Kokeilun tuloksista viestiminen tapahtuu muun muassa kaupungin verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Kokeilun mittari: ruokahävikin vähenemä g/ruokailija.

Miten kuntaorganisaatio on mukana kokeilussa?

Kokeilu toteuttaa Hiilineutraali Hämeenlinna -toimeenpano-ohjelmaa ja ohjelman toimenpiteitä. Ruokahävikin vähentäminen ja kestävä ruoka ovat keskeisiä toimenpiteitä kunnan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Hämeenlinnan opetuspalvelut on mukana kokeiluun valittujen koulujen myötä.

Saako kokeilu jotain muuta rahoitusta? Toteutuuko kokeilu ilman ympäristöministeriön rahoitusta?

Kokeilu ei tule saamaan muuta rahoitusta, eikä tule tällä hetkellä toteutumaan ilman ympäristöministeriön rahoitusta.

Lärdomar av försöket

Saavuttiko kokeilu tavoitteensa?

Kokeilu saavutti tavoitteensa. Aiemmin keittiöhenkilökuntaa työllistänyt hävikin manuaalinen punnitseminen ja kirjaaminen on poistunut, jolloin työ keittiöissä on tehostunut. Oppilaat ovat ottaneet kouluissa kokeilun omakseen ja Biovaa’at ovat onnistuneet herättelemään kouluilla keskustelua ruokahävikistä. Kokeiluun osallistuneille kouluille on tehty vierailuja ja kahdella koululla ruokahävikkioppitunteja on vedetty yhteensä 11 eri luokalle oppilaiden ollessa 4–9 luokkalaisia. Yhteensä kokeilun aikana on siis suoraan tavoitettu vajaa 300 hämeenlinnalaista oppilasta ja heidän ruokahävikki- ja ilmastotietoisuuttaan on lisätty. Tämän lisäksi biovaakoja on käyttänyt noin 1 500 oppilasta ja opettajaa. Kokeilusta on myös aktiivisesti viestitty ulospäin ja se on saanut näkyvyyttä myös ammattimediassa (Aromi-lehti). Ruokahävikkivähenemää ei ole vielä havaittu, koska kokeilun loppuraportointivaiheessa hävikkidataa on kerätty vasta kolmen kuukauden ajalta. Vaikka kokeilu päättyykin pian, vaa’at tulevat mittaamaan hävikkiä kouluilla jatkossakin ainakin syksyyn 2021 saakka.

Mitä uutta tietoa kokeilulla saatiin?

Kokeilun aikana havaittiin, että oppilaat ovat kiinnostuneet omista vaikutusmahdollisuuksistaan ilmastonmuutokseen ja ruokahävikkiä mittaamalla tämä vaikutus konkretisoitui kokeiluun osallistuvilla kouluilla. Automaattinen mittaaminen myös helpotti ruokapalvelutyöntekijöiden työtä ja pidemmällä aikavälillä hävikkidata helpottaa ateriasuunnittelua, kun suuri hävikkiset ateriat voidaan suunnitella toisin ja kulutusmääriä voidaan ennakoida paremmin. Kouluvierailujen yhteydessä tuli myös esille, että opettajat toivoivat tukea ruokahävikin, mutta myös laajemmin ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen teemojen käsittelyyn koulun arjessa.

Miten aiot viedä kokeilua tai sen tuloksia eteenpäin?

Vaikka kokeilu päättyy, biovaa’at jatkavat mittaamista kokeilukouluilla aina syksyyn 2021 saakka. Koko lukuvuoden kestävän mittauksen jälkeen osataan paremmin vastata todelliseen ruokahävikkiin ateriasuunnittelussa. Hämeenlinnan kaupungin ilmastotyötä ohjaa Hiilineutraali Hämeenlinna –ohjelma, jonka tavoitteena on taata kestävän elämäntavan opinpolku kaikille hämeenlinnalaisille lapsille ja nuorille aina varhaiskasvatuksesta korkealle asteelle. Vaikka kokeilu päättyykin, hyviä käytänteitä mm. kouluvierailuita tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa, jotta kestävä elämäntapa vakiintuu osaksi jokaisen hämeenlinnalaisen perheen arkea.

Vad har hänt under försökets gång?

11.11.2020

Kokeilun kuulumisia

Hävitetään hävikki -kokeilussa on syyskuun alussa hävikkiviikolla toimitettu kahdelle hämeenlinnalaiselle koululle biovaa'at, jotka mittaavat kouluissa syntyvää ruokahävikkiä. Biovaakojen käyttöönotto on ollut onnistunutta ja ne ovat herättäneet keskustelua kouluilla. Ensimmäisten kahden kuukauden ajalta tiedetään jo päiväkohtaisesti syntyneen hävikin määrä, joten ruoan menekki osataan ottaa huomioon jo nyt aterialistojen suunnittelussa.



Kokeilun aikana on myös vierailtu jo toisessa kokeiluun osallistuvassa koulussa ja oppilaille on pidetty lyhyitä tunteja ruokahävikistä ja ilmastonmuutoksesta. Oppilaita on osallistettu ideoimaan keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ja jokainen luokka, jonne vierailu järjestettiin, teki seinälleen julisteen erilaisista tavoista vähentää hävikkiä. 4C-luokan hieno juliste on alla olevassa kuvassa. 



Loppuvuoden aikana on vielä tarkoitus järjestää vierailu toiselle osallistuvalle koululle. Samoin ruokahävikin määrää seurataan kuukausiraportein ja vaikka kokeilu virallisesti päättyy vuoden loppuun, biovaa'at ovat koulujen käytössä myös kevätlukukauden ajan. Saatujen tulosten pohjalta aterialistoja sekä ruoan tarvetta voidaan paremmin ennakoida ja suunnitella vastaamaan todellista kulutusta ja näin minimoida hävikkiä. 



Kokeilu ja sen yhteydessä järjestetyt kouluvierailut ovat osoittaneet, että lapset ja nuoret ovat erittäin kiinnostuneita ilmastonmuutoksesta ja keinoista toimia ilmastoystävällisesti. Yhteys ruokahävikin ja ilmastonmuutoksen välillä on kuitenkin monelle epäselvä, minkä vuoksi vierailut kouluilla ovat olleet tarpeellisia. Myös opettajilla on erilaiset valmiudet käsitellä ilmastoteemoja riippuen heidän omasta kiinnostuksestaan ja osaamisestaan, minkä vuoksi kouluja olisi tuettava ilmastoaiheiden käsittelyssä. 



Kokeilusta on uutisoitu myös ravintola- ja cateringalan ammattilehdessä Aromissa numerossa 9/2020, ainakaan vielä juttu ei ole avoimesti luettavissa lehden sivuilla.  





Kommentarer
Logga in och kommentera med eget namn
Göm kommentarer
Kommentarer
Logga in och kommentera med eget namn
Göm kommentarer